Vierailija

Mä sairastuin vakavaan masennukseen ja paniikkihäiriöön reilu kymmenen vuotta sitten opiskeluaikana. Siihen liittyi ero, läheisen kuolema ja kaamea stressi opiskelusta. En enää pystynyt huolehtimaan mistään, en edes itsestäni. Lamaannuin täysin. Laskut jäi maksamatta, koti siivoamatta. Ulkopuolisille pystyin jotenkin esittämään että kaikki oli ihan hyvin, mutta en oikeastaan pystynyt käymään missään, joten se ei ollut kovin vaikeaa. Olin siis ihan kävelevä muumio. Mun koti näytti suurin piirtein siltä mitä ihmiset joskus kauhistelevat iltapäivälehtien sivuilla. Niitä katsellessani onkin tullut monesti mieleen, että sellaista ei tehdä välinpitämättömyydestä tai ilkeyttään, vaan taustalla on varmasti vakava sairaus. Harmi vaan, että minunkin asuntoni oli toisen ihmisen omaisuutta ja asuin siis vuokralla.

Pääsin siitä suosta ylös noin vuodessa psykiatrin ja lääkkeiden avulla. Sosiaalityöntekijän kanssa kävin läpi laskuja. Siinä vaiheessa ne tosin olivat jo menneet ulosottoon ja vuokranantajakin näki missä kunnossa hänen omistamansa asunto oli.

Voinnin parannuttua en ole voinut edes itse käsittää miten ihminen voi mennä sellaiseen jamaan ja jättää vaan kaiken hoitamatta. Olen kuitenkin perusluonteeltani tunnollinen ja kiltti. Olin silloin vain todella sairas.

Toivuttuani suoritin opiskelut loppuun, tapasin mieheni, menin naimisiin ja saimme lapsen. Sain mukavia työpaikkoja ja tässä viimeisessä olen viihtynyt loistavasti nyt 1,5 vuotta. Lääkitystä en ole tarvinnut vuosiin.

Tänään firman sähköpostiin tuli työntekijöille perinteinen kuukausitiedote. Muiden asioiden lisäksi siinä kerrottiin, että masennuskauteni aikainen vuokranantaja palaa töihin opintovapaaltaan ensi vuoden alkupuolella. En todellakaan tiennyt, että olemme samalla alalla tai että hän olisi koskaan tässä työpaikassa ollut. Nimi on sen verran harvinainen, että kyse on varmasti samasta ihmisestä.

Tuntui oikeasti siltä, että maa alkoi vajota jalkojeni alta. En saanut enää happea. Lähdin kotiin kesken työpäivän.

Miten ikinä voisin kohdata hänet kasvokkain? Kertooko hän kaikille töissä tästä? Tai oikeastaan hän on varmaan kertonut jo, kun on kerran aiemminkin siellä ollut töissä. Kukaan ei vain tiedä, että se kauhuvuokralainen olen minä. Miten sen häpeän kanssa voisi elää?

Ensimmäisenä tuli mieleen, että mun on pakko irtisanoutua heti. Mutta miten selittäisin sen miehelleni. Että meillä on joo tämä yhteinen asuntolaina, mutta minä nyt lopetan tämän työn mistä olen tykännyt tosi paljon. Mies tietää joo, että olen ollut masentunut joskus, mutta mitään yksityiskohtia hän ei tiedä.

Toiseksi yritin takoa omaan päähäni, että en ole sentään ketään tappanut. Kolmanneksi tuli vain se ajatus, että mun on pakko muuttaa johonkin ihan todella kauas täältä. Se hävettää niin paljon. Miten selittäisin tuolle ihmiselle, että oon maksanut kaikki velkani, mulla on oma koti, maksan veroja ja olen hyvä työntekijä ja äiti?

Kirjoitan tämän tänne, koska ei ole ketään, joka tietäisi ja kenelle voisin kertoa. Jos joku anonyymi osaisi sanoa mitään rakentavaa tai järkevää. En varmaan saa mitään kriisiaikaakaan minua aiemmin hoitaneelle psykiatrille, jos hän enää edes on työelämässä.

Mitä ihmettä mun pitää tehdä? Tämä epätoivo alkaa olla täysin kestämätöntä.

Sivut

Kommentit (25)

Vierailija

Et ole mitään selitystä velkaa. Jos tunnistaa sinut ja kyselee menneistä ,voit kertoa että sairastuit siloin vakavasti ja kaikki on nyt hyvin. Siinä kaikki. Jatkat elämääsi niinkuin tähänkin asti.

Vierailija

Ei kuulosta ihan tervepäisen ihmisen reaktioilta tuo aloituksen loppu.

Jos nyt lähdettäisiin siitä että normaali ihminen kuten se vuokranantaja, ymmärtää että ihmisillä on huonojakin aikoja, ja niistä voi nousta ylös, ja häneltä olisi todella sopimatonta alkaa levittelemään sinun historiaasi kenellekään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vähän suhteellisuutta ja armollisuutta itseäsi kohtaan. Itse olen ollut psykoosissa kolme kertaa ja olen aiheuttanut käytöksellä häpeää ja vihaa suvulle. Olet hienosti päässyt yli ja nyt eri ihminen. Jos nyt yksi ihminen tietää masennus ajastasi, niin se on todella vähän. Ei sinun tarvitse selitellä mitään, jos et halua. Et ole mokannut mitään, olet vain ollut tuolloin sairas.
Itse en kai enää tule pääsemään häpeästäni yli. Sellaiset muurit olen rakentanut ympärilleni. Olenkin eläkkeellä mikä on toisaalta helpottavaa ja toisaalta ahdistavaa. En pysty kohtaamaan suurinta osaa sukulaisista, naapureista eikä ystäviäkään ole.
Uskon että kun kohtaat sen ihmisen, kaikki sujuu ihan hyvin. Tsemppiä!

Vierailija

Vuokranantajana voin kertoa, että jos olet maksanut vanhat vuokrarästit, asiassa ei ole enää mitään ongelmaa minun puoleltani. Ja jos rästejä vielä on, niistä keskustelen vain sinun ja ulosottoviranomaisen kanssa, työkavereilleni en tällaisia asioita paljasta.

Vierailija

Jos hän ottaa asian puheeksi, kerrot että olit sairaana tuolloin. Ei tarvitse määritellä sairautta erikseen jos ei halua, esim.syöpään sairastunut sukulaiseni päästi asunnon kamalaan kuntoon eikä mikään ihme, ei sairaana jaksa siivota. Jos kysyy lisää et vaan kerro, sanot että mielummin pitäisin menneet menneenä. Itsevarmasti vain sivuutat aiheen.

Jos hän alkaa kiusaamaan ja juoruamaan, sama selitys käy, mutta viet asian esimiehelle. Kiusata ei saa.

Ymmärrän paniikkisi täysin, mutta rauhoitu. Vedä syvään henkeä ja rauhoitu.

Vierailija

Älä häpeä! Sinä olet täydellinen esimerkki siitä, ettei kannata typistää ihmisiä stereotypioiksi. Pohjalta pääsee ylös. Jos hän on kertonut kokemuksistaan ja työkaverit ovat myös kauhistelleet että minkälaisia ihmisiä sitä maailmassa onkaan, niin he joutuvat kohtaamaan oman ajattelunsa rajoitteet kun selviää, että se kauhuvuokralainen oletkin sinä, tunnollinen ja pidetty tekijä. Se osoittaa, että kenelle tahansa voi käydä niin, että elämänhallinta voi kadota sairauden takia.

V-P

AP, mulla on sulle vaan yksi ohje: ÄLÄ PAKENE!
...siitä tilanteiden väistelystä ja pakoilusta ei nimittäin tule loppua mikäli sen aloitat, trust me. :-/

”Katastrofiteoriat” kuuluu taudin kuvaan, ja pahassa taudin vaiheessa lähestulkoon kaikki tilanteet aiheuttaa ahdistusta.

Jos esimerkiksi samaan kahvihuoneeseen meneminen yhtä aikaa tuon vuokranantjan kanssa tuntuu pelottavalta, myy ajatus itsellesi näin: ”käyn vain pikaisesti, ja pakenen sitten”.

Kun olet kahvihuoneessa: ”otan vain kupin kahvia, ja pakenen sitten”

Kun olet kahvikupin täyttänyt: ”sanon vaan nopeat heit kaikille ja pakenen sitten”

jne. jne. jne...

Sitä mukaa kun opit lykkäämään tuota ”paon hetkeä”, itsevarmuutesi kasvaa, ja oireilu alkaa helpottaa.
Tsemppiä!!

T: Bipolaari + paniikkihäiriö

Vierailija

Rakas ystävä.
Sun masennustarina oli kun mun.
En nyt ehdi enempää, mut usko mua, sun ei kuulu hävetä, sä olit sairas.

Nyt pitää mennä apteekkiin.
Mä tarviin vielä lääkkeitä.

Sä selviät!
Sä olet jo selvinnyt

Vierailija

Riippuu varmaan ihmisestä mitä tuosta tulee. Ja tietysti siitä miten suuret rahalliset tappiot aiheutit, vaikka sitä ymmärtää että toinen on sairas niin onhan se epäreilua että joku siihen syytön joutuu maksumieheksi.

Vierailija

Etkö voisi ottaa härkää sarvista ja soittaa hänelle, ennen kuin näette töissä?

Kertoisit hänelle, että sinua hävettää ja kauhistuttaa, kun muistelet, miten huonossa jamassa sinä ja asunto tuolloin olitte. Ja että nyt on elämä ollut jo pitkään mallillaan. Sitten olisi varmasti paljon helpompi kohdata työpaikalla ja oleilla samoissa tiloissa hänen kanssaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan ihmisestä mitä tuosta tulee. Ja tietysti siitä miten suuret rahalliset tappiot aiheutit, vaikka sitä ymmärtää että toinen on sairas niin onhan se epäreilua että joku siihen syytön joutuu maksumieheksi.

Taidat olla jostain katkera kun noin paskamaisen kommentin piti käydä jättämässä? Idiootti.

AP, saat olla ylpeä siitä miten oot pärjännyt. Voisit ehkä kertoa tarkemmin miehellesi tästä asiasta niin sua on tarvittaessa sitten joku tsemppaamassa jos tulee sellainen olo että haluat paeta tätä asiaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Etkö voisi ottaa härkää sarvista ja soittaa hänelle, ennen kuin näette töissä?

Kertoisit hänelle, että sinua hävettää ja kauhistuttaa, kun muistelet, miten huonossa jamassa sinä ja asunto tuolloin olitte. Ja että nyt on elämä ollut jo pitkään mallillaan. Sitten olisi varmasti paljon helpompi kohdata työpaikalla ja oleilla samoissa tiloissa hänen kanssaan.

Ei tarvitse alkaa soittelemaan ja keskustelemaan asiasta, joka on jo mennyttä. Vuokranantajakin mennyt jo edespäin elämässään, ei mitään syytä alkaa nostaa pinnalle tuollaisia asioita.

Vierailija

Olehan armollinen itsellesi. Olet ollut vakavasti sairas, ei vähempää mutta ei myöskään enempää. Ei sitä tarvitse hävetä sen enempää kuin katkennutta kättä tms. Kuten täällä jo sanottiin.

Itselläni on pikkuisen kokemusta vastaavasta tilanteesta. Minä tein valmiiksi suunnitelmia, sellaisia kuin ne kahvihuoneneuvot. Lähinnä mietin valmiit vastaukset kiusallisiin kysymyksiin. Ei niitä tullut, mutta olin itse valmiimpi ja varmempi, mikä ehkä osaltaan sitten auttoi.

Usko pois, se menee hyvin. Ja joka tapauksessa, et ole tehnyt mitään väärää.

Hyvä ehkä olisi jos pystyisit miehellesi asiasta puhumaan. Tunnet hänet, miten hän on suhtautunut tämän tyyppisiin asioihin. Mieti myös miten asiat hänelle kerrot. Itse olen nykyisessä suhteessani suorastaan raadollisen inhorealistisen rehellinen, mutta kaikille se ei sovi.

Joka tapauksessa, kun vuokranantajasi tapaat, tilanne on sen jälkeen ohi ja voit jatkaa elämääsi.

Vierailija

Olit nuori ja olit sairas. Sinulla oli raskas vaihe elämässäsi. Se ei ollut sinun vikasi. Olet päässyt ylös ja kasvanut. Se mitä tapahtui, on menneisyyttä. Ei ole syytä paniikkiin. 99 % ihmisistä on hyviä eikä halua mustamaalata tai vahingoittaa ketään, todennäköisesti entinen vuokranantajasi kuuluu tähän joukkoon. Vaikka menneisyytesi tulisikin nykyisen elämäsi tärkeille ihmisille ilmi, sinulla ei ole mitään hävettävää. Kuten sanottu: se ei ollut sinun vikasi. Terveisin eräs, jolla on samantapainen menneisyys.

Vierailija

Älä häpeä tai pakene. Itse vuokranantajana ymmärrän kyllä, että toisinaan elämä heittelee. Mahtavaa, että olet selviytynyt. Tsemppiä kovasti.

Vierailija

Ihanasti tsemppaatte aloittajaa, mutta entäs, siis jos se vuokranantaja onkin sellainen ikävä ihminen? Jospa se paljastaakin jollekin, että ap on se kauhuvuokralainen? Parempi ehkä kuitenkin ottaa siihen yhteyttä ja puhua asia läpi?

En tiedä, mutta siis mun tausta on samanlainen, ja kuolisin paniikista ap:n tilalla nyt, siksi en osaa auttaa, vaan osaan ajatella vain huonoja skenaarioita.

Vierailija

JAAA

Täällä on menty niin päin seiniä elämän kanssa ja edelleen vuokra ongelmia ja muita ja nyt tuntuu et kaikki holhousalan ihmiset kylässä tietää mun raha asiat mutta ei se. Tätä on nyt. Eihän se, kaikki ihmiset hengissä ympärillä yms. Nii ei voi ku kerätä omat rojunsa ja elää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan ihmisestä mitä tuosta tulee. Ja tietysti siitä miten suuret rahalliset tappiot aiheutit, vaikka sitä ymmärtää että toinen on sairas niin onhan se epäreilua että joku siihen syytön joutuu maksumieheksi.

Taidat olla jostain katkera kun noin paskamaisen kommentin piti käydä jättämässä? Idiootti.

AP, saat olla ylpeä siitä miten oot pärjännyt. Voisit ehkä kertoa tarkemmin miehellesi tästä asiasta niin sua on tarvittaessa sitten joku tsemppaamassa jos tulee sellainen olo että haluat paeta tätä asiaa.

Jos sinun omistama kämppää on joutunut jonkun jäljiltä remontoimaan kymppitonneilla niin tuskin sinäkään kovin mielissään olisit. Ja kaikkea ei mitkään vakuutukset korvaa, aina siinä jää tappiolle syytön osapuoli.

V-P

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan ihmisestä mitä tuosta tulee. Ja tietysti siitä miten suuret rahalliset tappiot aiheutit, vaikka sitä ymmärtää että toinen on sairas niin onhan se epäreilua että joku siihen syytön joutuu maksumieheksi.

Taidat olla jostain katkera kun noin paskamaisen kommentin piti käydä jättämässä? Idiootti.

AP, saat olla ylpeä siitä miten oot pärjännyt. Voisit ehkä kertoa tarkemmin miehellesi tästä asiasta niin sua on tarvittaessa sitten joku tsemppaamassa jos tulee sellainen olo että haluat paeta tätä asiaa.

Jos sinun omistama kämppää on joutunut jonkun jäljiltä remontoimaan kymppitonneilla niin tuskin sinäkään kovin mielissään olisit. Ja kaikkea ei mitkään vakuutukset korvaa, aina siinä jää tappiolle syytön osapuoli.

Alkaa kuulostaa siltä, että tämä AP on särkenyt juuri SUN kämpän?
Muuta syytä en keksi miksi huutelet noin moukkamaiseen tyyliin täällä.
Onko se ollut AP joka sun kämpän särki???

Jos on —> käytte tilanteen läpi kahden kesken sopivammalla foorumilla, ja paremmalla ajalla (ei täällä eikä juuri nyt)

Jos ei ole —> pidä lärvisi kiinni ja katoa tästä keskustelusta, AP ei ole syyllinen sun katkeruuteesi

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat