Sivut

Kommentit (242)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Miksi te jatkatte nykyisissä suhteissa jos ajatukset on muualla?? Ihastuminen kertoo kyllä suhteen tilasta.

Jos kaikki eroaisivat ihastusten takia, ei liitoista kestäisi varmaan prosenttikaan. Eiköhän se ole lastenkin kannalta parempi, ettei niiden anneta rikkoa perhettä. Ihastuminen on kuitenkin ihan normaalia ja tavallista ja lähes aina ohimenevää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Aika surullista miten moni kirjoittaa olevansa suhteessa jossa ei kummosia tunteita enää toiseen ole. Aikamoista elämän tuhlausta sellainen :(

Vierailija

Melkein 20 vuotta yhdessä. Uusia ihastuksia ei ole tullut, mutta aina vaan olen ihastunut erääseen, jonka tunsin jo ennen tätä suhdetta... hänen kanssaan en olisi kuitenkaan halunnut yhteistä elämää (asuinpaikka ja muita syitä).

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mitä nämä 2-8 vuotta yhdessä olleet mahtavat tehdä tässä ketjussa? Tulkaa sitten keulimaan, kun olette olleet yhdessä vaikkapa 30 vuotta.

Voin tullakkin. Vaikeaa se on olla tämän pidemmässä suhteessa, kun aikoinaan ei nuorena heti tullut vastaan, enkä vieläkään ole kovin vanha.

Vierailija

Outoa miten moni ihastuu toisiin...itse en ole 12 v suhteen aikana ihastunut kertaakaan muihin. Minulla on hyvin vahvat tunteet miestäni kohtaan, eikä toiset miehet enää herätä minkäänlaista mielenkiintoa. Mitä järkeä olla yksiavioisessa suhteessa jos se ei itselle sovi? Miksi olla vain järkisuhteessa? Tätä kysyisin teiltä jotka ihastutte vain kerta toisensa jälkeen muihin? Teitä ei ole luotu tuntemaan syvää rakkautta. Rakkaus ei ole päätös, minusta se olisi kauheaa olla suhteessa jossa vain päättäisin olla ja pysyä yhdessä kestäen kaiken tuntematta syvää rakkautta. Elokuvamaista rakkautta.

Vierailija

21 v yhdessä ja ihastumisia on ollut 2 tai 3. Ensimmäinen, aika nopeasti ohi mennyt (siksi en tiedä laskisinko tätä oikeasti) iski kun suhdetta oli takana noin 10 vuotta. Siinä kohdassa tapahtui muitakin isoja elämänmuutoksia, jotka pistivät ajatuksia ja arvomaailmaa uusiksi, ja tuo ihastuminen liittyi sellaiseen myllerrykseen. Kun elämä selkeni, ihastuskin lopahti.

Toinen ihastus iski noin viisi vuotta myöhemmin ja kesti reilun vuoden. Tässä kohtaa leikittelin jo ajatuksella avioerosta ja uudesta suhteesta, mutta ihastuksen kohteelle en koskaan tästä kertonut, ja nämäkin tunteet laimenivat itsestään.

Viimeisin ihastus iski reilu vuosi sitten. Tässä oli taas taustalla jonkinlaisia elämänmuutoksia ja uuden suunnan etsimistä elämässä, ja ihastuksen kohde osui sopivasti näihin uusiin kuvioihin. Todettiin hänen kanssaan, että onpa imartelevaa, kun vielä tässä iässä "kolahtaa" puolin ja toisin, mutta että olemme sen verran mukavuudenhaluisia ja turvallisuushakuisia, että emme ole valmiita viemään asiaa pidemmälle. Tapaamme satunnaisesti ja aina niin, että paikalla on muitakin, ja silloin vaihdamme katseita, jotka saavat jalat veteliksi. Sen pidemmälle meillä ei ole tarvetta mennä.

Tunteeni omaa miestä kohtaan ovat aina vahvistuneet näiden ihastumisten jälkeen ja olen monesti myös kanavoinut ihastumista omaan parisuhteeseen (pieni fantasiointi ei satuta ketään...). Olen myös saanut näiltä kaikilta ihastuksilta jollain tapaa vastakaikua, ja se on aina vahvistanut itsetuntoani - kelpaisin muillekin kuin omalle puolisolleni. Tavallaan tästä tulee tunne, että minä valitsen nykyisen suhteeni aktiivisesti, haluan tätä suhdetta enkä jotain muuta, jota olisi tarjolla.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reilut 22 vuotta oltu yhdessä. En ole koskaan kunnolla ihastunut kehenkään ulkopuoliseen. Mun aivot on rakennettu jotenkin niin, että en näe ulkopuolisia "sillä tavalla", ja toisaalta en edes päästä ketään niin lähelle, että ihastuminen olisi mahdollista.

Ja sitten sen kerran kun ihastut niin se on ero. Tiedän pari samanlaista kuin sinä kelle käynyt niin.

Tämä on muuten totta. Sellaiset, ketkä ihastuvat usein, osaavat suhtautua välinpitämättömästi ihastuksiinsa, ja niin ne menevätkin nopeammin ohi.

Sitten taas kun ihastuu harvoin, niin ajattelee aina että on ”tosi” kyseessä. Itse menin ensimmäisen ihastuksen kanssa naimisiin, kenen kanssa ihastuminen oli molemminpuoleista. Ja olin todella pari kertaa seurustellut aiemminkin, mutta ihastuin kunnolla ja sitten rakastuin vasta aviomieheni. Ja ikää oli kuitenkin jo 24 vuotta.

Sitten kun ekan kerran ihastuin oltuani aviossa yli 5 vuotta, menin kyllä aivan sekaisin. Ihatuksesta tuli pakkomielle. Onneksi se oli todennäköisesti yksipuolista ja meni vuoden (!) jälkeen ohi. Toka kerta on nyt juuri meneillään... En tiedä mitä tästä nyt tulee. Sanotaan, että ihastuminen tuli hieman puun takaa. Kyseessä mies jonka oma mieheni itse asiassa tuntee paremmin, ja vaimonsakin olen tavannut monesti. Pelkään vielä pahoin (tai sitten vaan tavallaan toivon) että ihastus olisi molemmknpuoleinen..

Sinähän olet sarjaihastuja, joten et tiedä mistä puhut. Ihminen joka ei edes näe muita sillä silmällä, ei ihastu koska ei tosiaankaan näe tai katsele muita ihmisiä muina kuin työkavereina, kavereina tai tuttuina. Ei voi päästä ihon alle kun sille ei anneta mahdollisuutta, silloin sitä yhtäkään ihastumista ei tule. Etkö muuten voisi vaan rehellisesti erota miehestäsi, homma ei tunnu sinua oikein nappaavan?

Miten niin ei tunnu nappaavan? Minusta ihan hyvin mennyt jos olemme nyt 14 vuotta ollut yhdessä ja sinä aikana olen ihastunut kahteen tyyppiin. Ja ollut kaiken aikaa täysin uskollinen. Ei edes mitään epäilyttävää flirttiä kenenkään suuntaan. Varmaan sinusta kaikkien pitäisi vaan erota.. Sehön olisi hienoa se. Täydellistä suhdettaan ei ole - sinullakaan.

Enpä ole toivonut että joku vieras mies olisi vastavuoroisesti ihastunut minuun vaikka olen suhteessa ja hänkin olisi. Että siten on huomattavasti parempi suhde kuin sinulla. Uskollinen olet ollut ehkä fyysisesti, mutta toiveet kertovat totuuden. Nämä jotka eivät ihastu muihin, eivät ihastu 14 vuodessa kahta kertaa. Katso peiliin, saatat löytää sieltä totuuden jos uskallat olla itsellesi rehellinen. Kyllä, silloin on parempi erota kun oma puoliso on pakollinen paha tai varavaihtoehto.

Tai ehkä nämä ketkä ihastuvat ovat itsekin viehättäviä ihmisiä, joihin ihastutaan paljon ja saavat huomiota muilta? Näin niitä tilaisuuksiakin on paljon enemmän... Myös jättää se nykyinen suhde ja aloittaa jonkun toisen kanssa. Toki tällainen laittaa ehkä helpommin miettimään. Useinhan sitä saattaa ihastua ihan siihen että joku toinen ihastuu sinuun.

Ja kyllähän syy voi löytyä siitä toisestakin. Jos ei esim saa kumppaniltaan samanlaista huomiota kuin muilta saa.

Vierailija

17 vuotta yhdessä 14 naimisissa. 0 kertaa. En katso muita. Joskus baarissa tullut naisia juttelemaan mutta ei vaimon veroisia. Naisia on työkavereina ja pari vanhaa tuttua. En näe heissä mitään "sellaista" eli herättää yhtä vähän haluja ihastusta ym kuin mies työkaverit ja tutut..

Vierailija

28 vuotta parisuhdetta, neljä lasta, kaksi kertaa olen ihastunut, mutta mitään ei ole tapahtunut, molemmat varattuja miehiä ja tuskin edes vaistosivat tunteitani. Oma avioliitto on ollut ihan onnellinen, enkä rikkois sitä mistään hinnasta. En pidä ajatustentasolla olevaa ihastusta vääränä, enkä jaksa kokea syyllisyyttä.

Vierailija

Olen nyt toisella kierroksella seitsemättä vuotta. Tämä nyt ei ole vielä pitkä parisuhde, mutta en ole kertaakaan ihastunut.

Minä olin ekalla kierroksella naimisissa 20 vuotta ja mieheni 10 vuotta. Minä ihastuin yhden kerran - ihmiseen, jonka tapasin van yhden kerran, mutta fantasia eli pidempään. Mieheni on sanonut, ettei ole ihastuvaa tyyppiä, eikä ihastunut kertaakaan.

Vierailija

Miehen kanssa ollaan oltu yhdessä reilu 15 vuotta. Nyt jo 13 v naimisissa. 

Olen ollut ihastunut vain kerran. Noin 11 v kohdalla. Lapsen kaverin sinkkuisä vie jalat alta ja näytti tunteensa. Mitään puoliviatonta viestittelyä kummempaa ei tapahtunut vaikka vietettiin paljon aikaa leikkitreffeillä ja lenkillä. Mies onneksi luotti minuun, ja olin sen luottamuksen arvoinen. 

Ihastus onneksi hieman laimeni ajan saatossa, kun opin tuntemaan miestä enemmän ja enemmän. 

Olen kiitollinen omalle miehelleni, että hän tajusi sen. Siis että mitä enemmän vietän aikaa tämän ihastuksen kanssa, nopeammin se menee ohi. Hän ei ole millään tavalla minulle sopiva. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
21 v yhdessä ja ihastumisia on ollut 2 tai 3. Ensimmäinen, aika nopeasti ohi mennyt (siksi en tiedä laskisinko tätä oikeasti) iski kun suhdetta oli takana noin 10 vuotta. Siinä kohdassa tapahtui muitakin isoja elämänmuutoksia, jotka pistivät ajatuksia ja arvomaailmaa uusiksi, ja tuo ihastuminen liittyi sellaiseen myllerrykseen. Kun elämä selkeni, ihastuskin lopahti.

Toinen ihastus iski noin viisi vuotta myöhemmin ja kesti reilun vuoden. Tässä kohtaa leikittelin jo ajatuksella avioerosta ja uudesta suhteesta, mutta ihastuksen kohteelle en koskaan tästä kertonut, ja nämäkin tunteet laimenivat itsestään.

Viimeisin ihastus iski reilu vuosi sitten. Tässä oli taas taustalla jonkinlaisia elämänmuutoksia ja uuden suunnan etsimistä elämässä, ja ihastuksen kohde osui sopivasti näihin uusiin kuvioihin. Todettiin hänen kanssaan, että onpa imartelevaa, kun vielä tässä iässä "kolahtaa" puolin ja toisin, mutta että olemme sen verran mukavuudenhaluisia ja turvallisuushakuisia, että emme ole valmiita viemään asiaa pidemmälle. Tapaamme satunnaisesti ja aina niin, että paikalla on muitakin, ja silloin vaihdamme katseita, jotka saavat jalat veteliksi. Sen pidemmälle meillä ei ole tarvetta mennä.

Tunteeni omaa miestä kohtaan ovat aina vahvistuneet näiden ihastumisten jälkeen ja olen monesti myös kanavoinut ihastumista omaan parisuhteeseen (pieni fantasiointi ei satuta ketään...). Olen myös saanut näiltä kaikilta ihastuksilta jollain tapaa vastakaikua, ja se on aina vahvistanut itsetuntoani - kelpaisin muillekin kuin omalle puolisolleni. Tavallaan tästä tulee tunne, että minä valitsen nykyisen suhteeni aktiivisesti, haluan tätä suhdetta enkä jotain muuta, jota olisi tarjolla.

Itse myös saanut ihastusten kohteiltani vastakaikua. Kumpikaan ei ole suoraan sanonut että ovat minuun ihastuneita, mutta katseita, kehuja, yhteydenottoja on ollut... Tämä ehkä aiheuttanut sen ihastuksen syvenemisen. Muuten luulen, että olisi mennyt nopeammin ohi, enkä varmaan olisi enää jälkeenpäin muistanut koko ihastusta, jos joku olisi kysynyt.

Vierailija

10 vuotta ja en ole ihastunut muihin. Voimakasta himoa olen kyllä tuntenut toista miestä kohtaan. Mieheni on paras ystäväni, mutta ajan (ja lastenhoidon) kanssa voimakkain intohimo on kyllä hälvennyt, vaikka seksiä edelleen harrastetaankin. Veikkaan, että näin käy lähes kaikissa pitkissä suhteissa ja jos haluaa elämän mittaisen parisuhteen, näitä kuivia kausia on vain jaksettava. Ehkä löydämme toisemme seksuaalisestikin vielä jossain muussa elämäntilanteessa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reilut 22 vuotta oltu yhdessä. En ole koskaan kunnolla ihastunut kehenkään ulkopuoliseen. Mun aivot on rakennettu jotenkin niin, että en näe ulkopuolisia "sillä tavalla", ja toisaalta en edes päästä ketään niin lähelle, että ihastuminen olisi mahdollista.

Ja sitten sen kerran kun ihastut niin se on ero. Tiedän pari samanlaista kuin sinä kelle käynyt niin.

Tämä on muuten totta. Sellaiset, ketkä ihastuvat usein, osaavat suhtautua välinpitämättömästi ihastuksiinsa, ja niin ne menevätkin nopeammin ohi.

Sitten taas kun ihastuu harvoin, niin ajattelee aina että on ”tosi” kyseessä. Itse menin ensimmäisen ihastuksen kanssa naimisiin, kenen kanssa ihastuminen oli molemminpuoleista. Ja olin todella pari kertaa seurustellut aiemminkin, mutta ihastuin kunnolla ja sitten rakastuin vasta aviomieheni. Ja ikää oli kuitenkin jo 24 vuotta.

Sitten kun ekan kerran ihastuin oltuani aviossa yli 5 vuotta, menin kyllä aivan sekaisin. Ihatuksesta tuli pakkomielle. Onneksi se oli todennäköisesti yksipuolista ja meni vuoden (!) jälkeen ohi. Toka kerta on nyt juuri meneillään... En tiedä mitä tästä nyt tulee. Sanotaan, että ihastuminen tuli hieman puun takaa. Kyseessä mies jonka oma mieheni itse asiassa tuntee paremmin, ja vaimonsakin olen tavannut monesti. Pelkään vielä pahoin (tai sitten vaan tavallaan toivon) että ihastus olisi molemmknpuoleinen..

Sinähän olet sarjaihastuja, joten et tiedä mistä puhut. Ihminen joka ei edes näe muita sillä silmällä, ei ihastu koska ei tosiaankaan näe tai katsele muita ihmisiä muina kuin työkavereina, kavereina tai tuttuina. Ei voi päästä ihon alle kun sille ei anneta mahdollisuutta, silloin sitä yhtäkään ihastumista ei tule. Etkö muuten voisi vaan rehellisesti erota miehestäsi, homma ei tunnu sinua oikein nappaavan?

Miten niin ei tunnu nappaavan? Minusta ihan hyvin mennyt jos olemme nyt 14 vuotta ollut yhdessä ja sinä aikana olen ihastunut kahteen tyyppiin. Ja ollut kaiken aikaa täysin uskollinen. Ei edes mitään epäilyttävää flirttiä kenenkään suuntaan. Varmaan sinusta kaikkien pitäisi vaan erota.. Sehön olisi hienoa se. Täydellistä suhdettaan ei ole - sinullakaan.

Enpä ole toivonut että joku vieras mies olisi vastavuoroisesti ihastunut minuun vaikka olen suhteessa ja hänkin olisi. Että siten on huomattavasti parempi suhde kuin sinulla. Uskollinen olet ollut ehkä fyysisesti, mutta toiveet kertovat totuuden. Nämä jotka eivät ihastu muihin, eivät ihastu 14 vuodessa kahta kertaa. Katso peiliin, saatat löytää sieltä totuuden jos uskallat olla itsellesi rehellinen. Kyllä, silloin on parempi erota kun oma puoliso on pakollinen paha tai varavaihtoehto.

Tai ehkä nämä ketkä ihastuvat ovat itsekin viehättäviä ihmisiä, joihin ihastutaan paljon ja saavat huomiota muilta? Näin niitä tilaisuuksiakin on paljon enemmän... Myös jättää se nykyinen suhde ja aloittaa jonkun toisen kanssa. Toki tällainen laittaa ehkä helpommin miettimään. Useinhan sitä saattaa ihastua ihan siihen että joku toinen ihastuu sinuun.

Ja kyllähän syy voi löytyä siitä toisestakin. Jos ei esim saa kumppaniltaan samanlaista huomiota kuin muilta saa.

Niin tai sallivat itselleen kaikenlaista pientä kivaa mitä eivät toiselle sallisi. Ihastuksia tulisi itse kullekin jos sen sallisi. Ulkonäöllä ei ole sen kanssa tekemistä kuten yrität vihjata. Jos ihastuu siksi, että toinen ihastuu, kertoo se vain huonosta itsetunnosta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Outoa miten moni ihastuu toisiin...itse en ole 12 v suhteen aikana ihastunut kertaakaan muihin. Minulla on hyvin vahvat tunteet miestäni kohtaan, eikä toiset miehet enää herätä minkäänlaista mielenkiintoa. Mitä järkeä olla yksiavioisessa suhteessa jos se ei itselle sovi? Miksi olla vain järkisuhteessa? Tätä kysyisin teiltä jotka ihastutte vain kerta toisensa jälkeen muihin? Teitä ei ole luotu tuntemaan syvää rakkautta. Rakkaus ei ole päätös, minusta se olisi kauheaa olla suhteessa jossa vain päättäisin olla ja pysyä yhdessä kestäen kaiken tuntematta syvää rakkautta. Elokuvamaista rakkautta.

Ei se ole ollenkaan kauheaa, jos on lapset, yhteinen koti jne. Ei nämä pari vajaa 15 vuoden aikana ollutta ihastusta ole poistanut sitä ettenkö voisi ihastua omaan mieheenkin uudestaan ja olen ihastunutkin. Tiedän myös sen, että kumpikaan näistä ihastuksen kohteista ei olisi todellisuudessa ollut minulle sopiva. Ehkä ihastuminen on ollut enemmän seksuaalista viehättymistä. Seksiä olisin voinut näiden miesten kanssa harrastaa, jos olisin ollut vapaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Miehen kanssa ollaan oltu yhdessä reilu 15 vuotta. Nyt jo 13 v naimisissa. 

Olen ollut ihastunut vain kerran. Noin 11 v kohdalla. Lapsen kaverin sinkkuisä vie jalat alta ja näytti tunteensa. Mitään puoliviatonta viestittelyä kummempaa ei tapahtunut vaikka vietettiin paljon aikaa leikkitreffeillä ja lenkillä. Mies onneksi luotti minuun, ja olin sen luottamuksen arvoinen. 

Ihastus onneksi hieman laimeni ajan saatossa, kun opin tuntemaan miestä enemmän ja enemmän. 

Olen kiitollinen omalle miehelleni, että hän tajusi sen. Siis että mitä enemmän vietän aikaa tämän ihastuksen kanssa, nopeammin se menee ohi. Hän ei ole millään tavalla minulle sopiva. 

 

Jaa. Meillä tapahtui toisinpäin. Miehen ihastus muuttui rakastumiseksi. Koska se tuli, jota ruokkii, se kasvaa.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat