Sivut

Kommentit (45271)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksumpi ymmärtää nyt yrittää parhaansa pysyäkseni toiveestasi jatkossa puhtaasti asialinjalla. Lainaan minttuiselta terminkin: kaukainen tuttava.

Hyvää yötä, tärkeä<3 Nuku hyvin.


Sanoiko hän sinulle noin? Siis tärkeäsi? :o

Jotakuinkin.

Voi hitsi. Olen sun puolesta ihan superpahoillani. Hali!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vierailija kirjoitti:
Mä voisin kans näyttää hänelle Tampereen 😂
Järven minne hukkui satasien edestä uimalaseja, missä itkin raivosin ja huusin erotessani pitkäaikaisesta avopuolisostani, keskellä järveä täysissä pukeissa ja jaloissa punaiset kengät. Vaikea oli uida ne jalassa vaikka hukkua olisin niin halunnutkin. Mulla on jokin sisäänrakennettu selviämisvietti kovin voimakas. Hukkuisinko myllynkivi kaulassa kädet sidottuinakaan. Tuskin. Olen Houdini.
Näyttäisin ravintolan jossa tapasin ensimmäisen kerran nyt jo edesmenneen ystäväni, samana iltana taisi polvikin vääntyä ihan pskaks. Järvet, metsät pellot missä kalastelin marjastin sienestin, tähyilin lakeuksien yli, eihän ne samanlaisia olleet kuin kotona mutta korvikkeesta meni.
Näyttäisin, pitäisin kädestä. Kertoisin tarinani sata kertaa mielummin muualla kuin vauvapalstalla, kuunnellen kuulokkeista Tommi Läntistä. Noloa 😜😲

Tään Hopeaketun sympatiat ainakin sait puolellesi tuolla viestillä. Niin elämänmakuista tekstiä😄

Ja eihän Tommi läntisessä mitään pahaa, häntä lainatakseni:
"Sä oot aamu jota odotan, iltamyöhän johon nukahdan"

""Sillä hetkellä, kun epäröit, onko lentäminen mahdollista,teet siitä itsellesi mahdotonta."
J.M. Barrie - Peter Pan -

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaatkohan sä tanssia...

Kyllähän sun pitäis tietää...


No en tiiä mitenkään
En mistään šitä pysty tietämään kerta kaikkiaan

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Voi luopumisen tuskaa. Pitääkö sinun lähteä ennen kuin kerkesin edes sanoa ja näyttää, että oot tyyliin parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut? Kukaan ei oo mua ymmärtäny tätä ennen. Voiskohan tätä juttua jatkaa vielä jotenki? Vastaatko syksyllä jos soitan sulle ja kysyn aikaa. Voitko nähdä mua vaikka kahvilla ees kerran?? Et oo täällä, mut jonnekin pakko purkaa ennen ku tuun virallisesti hulluks

Sivusta hieman rohkenen kommentoida miten tällainen viesti ulkopuoliselle näyttäytyy.
Tietämättä mikä on syy sille, että vasta syksyllä voisit olla johonkuhun yhteydessä...
Jos olet sama kirjoittaja, joka on viime aikoina kirjoittanut samoin.

Melkoista löysässä hirressä pitämistä jollekin. Tai kakkosvaihtoehtona pitämistä.
Miksi et toimi nyt? Kesä voi olla jollekulle pitkä ja tapahtumarikas, elämää vääjäämättä eteenpäin kuljettava. Miksi et voi nähdä häntä edes kahvilla edes kerran jo nyt?

Mulle ei tarvitse näihin vastata. Kunhan nyt sulle nämä pohdittavaksi ulkopuolisena heitin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mitähän me sanoisimme toisillemme, jos saisimme siihen mahdollisuuden.
Olen odottanut tilaisuutta siihen. Ei tule tapahtumaan varmastikaan.
Mutta ajatus tapaamisesta on kutkuttava. Tulisi tähänkin elämään vähän sähköä.

Mahdollisuuksia ja tilaisuuksia ei tule, ne järjestetään. Järjestä niin saat.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi luopumisen tuskaa. Pitääkö sinun lähteä ennen kuin kerkesin edes sanoa ja näyttää, että oot tyyliin parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut? Kukaan ei oo mua ymmärtäny tätä ennen. Voiskohan tätä juttua jatkaa vielä jotenki? Vastaatko syksyllä jos soitan sulle ja kysyn aikaa. Voitko nähdä mua vaikka kahvilla ees kerran?? Et oo täällä, mut jonnekin pakko purkaa ennen ku tuun virallisesti hulluks

Sivusta hieman rohkenen kommentoida miten tällainen viesti ulkopuoliselle näyttäytyy.
Tietämättä mikä on syy sille, että vasta syksyllä voisit olla johonkuhun yhteydessä...
Jos olet sama kirjoittaja, joka on viime aikoina kirjoittanut samoin.

Melkoista löysässä hirressä pitämistä jollekin. Tai kakkosvaihtoehtona pitämistä.
Miksi et toimi nyt? Kesä voi olla jollekulle pitkä ja tapahtumarikas, elämää vääjäämättä eteenpäin kuljettava. Miksi et voi nähdä häntä edes kahvilla edes kerran jo nyt?

Mulle ei tarvitse näihin vastata. Kunhan nyt sulle nämä pohdittavaksi ulkopuolisena heitin.


Tuossahan puhutaan lähdöstä, lähtiskö vaikka kesällä? Jolloin syksy seuraava vuodenaika, jolloin pitäisi saada yhteys.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mitähän me sanoisimme toisillemme, jos saisimme siihen mahdollisuuden.
Olen odottanut tilaisuutta siihen. Ei tule tapahtumaan varmastikaan.
Mutta ajatus tapaamisesta on kutkuttava. Tulisi tähänkin elämään vähän sähköä.

Kiinnostava kysymys, jossa olisi ainesta jopa illan gallupiksi. Muiden mietteitä tähän olisi myös mukava kuulla.

Kuluneet kuukaudet ovat myllänneet oman ajatusmaailmani uusiksi. Aiemmin kyttäsin tilaisuuksia ja olisi kai niitä ollutkin, mutta jokin (torjunnan pelko, epävarmuus toisesta yms.) esti. Toisaalta tilanne ei ehkä ollut otollinen tai sopiva sittenkään. Sitten yhtäkkiä tilaisuuksia ei tullut eikä ole ihan heti tulossakaan.

Nyt olen jokseenkin varma, että puhuisin suuni puhtaaksi ja sydämeni tyhjäksi. Ei puhuminen sinänsä ongelma ole koskaan ollut, puheenaihe vaan tuntui hankalalta. Ei tuntuisi enää. Kertoisin olevani kiinnostunut, ihastunutkin, ja tykkääväni tosi paljon. Kertoisin, kuinka paljon häntä arvostan monin eri tavoin. Kertoisin, miten hän on vallannut ajatukseni ja että haluaisin olla enemmän tekemisissä hänen kanssaan ja tutustua. Sitten varmaan ottaisin kohteliaan torjunnan ja kaverizonetuksen stoalaisella tyyneydellä vastaan ja pääsisin purkamaan koko vyyhteä tiedon varmuuteen nojaten. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän me sanoisimme toisillemme, jos saisimme siihen mahdollisuuden.
Olen odottanut tilaisuutta siihen. Ei tule tapahtumaan varmastikaan.
Mutta ajatus tapaamisesta on kutkuttava. Tulisi tähänkin elämään vähän sähköä.

Kiinnostava kysymys, jossa olisi ainesta jopa illan gallupiksi. Muiden mietteitä tähän olisi myös mukava kuulla.

Kuluneet kuukaudet ovat myllänneet oman ajatusmaailmani uusiksi. Aiemmin kyttäsin tilaisuuksia ja olisi kai niitä ollutkin, mutta jokin (torjunnan pelko, epävarmuus toisesta yms.) esti. Toisaalta tilanne ei ehkä ollut otollinen tai sopiva sittenkään. Sitten yhtäkkiä tilaisuuksia ei tullut eikä ole ihan heti tulossakaan.

Nyt olen jokseenkin varma, että puhuisin suuni puhtaaksi ja sydämeni tyhjäksi. Ei puhuminen sinänsä ongelma ole koskaan ollut, puheenaihe vaan tuntui hankalalta. Ei tuntuisi enää. Kertoisin olevani kiinnostunut, ihastunutkin, ja tykkääväni tosi paljon. Kertoisin, kuinka paljon häntä arvostan monin eri tavoin. Kertoisin, miten hän on vallannut ajatukseni ja että haluaisin olla enemmän tekemisissä hänen kanssaan ja tutustua. Sitten varmaan ottaisin kohteliaan torjunnan ja kaverizonetuksen stoalaisella tyyneydellä vastaan ja pääsisin purkamaan koko vyyhteä tiedon varmuuteen nojaten. 

Verbaalisti melko hyvä kuvaus. Toivottavasti saat pidettyä tuonkaltaisen rohkeuden yllä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi luopumisen tuskaa. Pitääkö sinun lähteä ennen kuin kerkesin edes sanoa ja näyttää, että oot tyyliin parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut? Kukaan ei oo mua ymmärtäny tätä ennen. Voiskohan tätä juttua jatkaa vielä jotenki? Vastaatko syksyllä jos soitan sulle ja kysyn aikaa. Voitko nähdä mua vaikka kahvilla ees kerran?? Et oo täällä, mut jonnekin pakko purkaa ennen ku tuun virallisesti hulluks

Sivusta hieman rohkenen kommentoida miten tällainen viesti ulkopuoliselle näyttäytyy.
Tietämättä mikä on syy sille, että vasta syksyllä voisit olla johonkuhun yhteydessä...
Jos olet sama kirjoittaja, joka on viime aikoina kirjoittanut samoin.

Melkoista löysässä hirressä pitämistä jollekin. Tai kakkosvaihtoehtona pitämistä.
Miksi et toimi nyt? Kesä voi olla jollekulle pitkä ja tapahtumarikas, elämää vääjäämättä eteenpäin kuljettava. Miksi et voi nähdä häntä edes kahvilla edes kerran jo nyt?

Mulle ei tarvitse näihin vastata. Kunhan nyt sulle nämä pohdittavaksi ulkopuolisena heitin.


Tuossahan puhutaan lähdöstä, lähtiskö vaikka kesällä? Jolloin syksy seuraava vuodenaika, jolloin pitäisi saada yhteys.

En ollut nähnyt noita aikaisempia viestejä :O 

Siis ehdotin eilen vai milloin se oli, että voitaisiin nähdä alkusyksystä, elo-syyskuun aikaan. Olen nyt nuutunut tapaamiseen. Tarvitsen rentoutumista ja vaihtelua. Sitten jaksaa taas uudella energialla ja pirteämpänä. Sitä paitsi kesä menee nopeasti ja kohta on taas syksy :)

Muuten.... sinulla ei ole ollut koskaan aikaisemmin mitään kiirettä nähdä, joten tämä oli hieman yllättävää :o 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi luopumisen tuskaa. Pitääkö sinun lähteä ennen kuin kerkesin edes sanoa ja näyttää, että oot tyyliin parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut? Kukaan ei oo mua ymmärtäny tätä ennen. Voiskohan tätä juttua jatkaa vielä jotenki? Vastaatko syksyllä jos soitan sulle ja kysyn aikaa. Voitko nähdä mua vaikka kahvilla ees kerran?? Et oo täällä, mut jonnekin pakko purkaa ennen ku tuun virallisesti hulluks

Sivusta hieman rohkenen kommentoida miten tällainen viesti ulkopuoliselle näyttäytyy.
Tietämättä mikä on syy sille, että vasta syksyllä voisit olla johonkuhun yhteydessä...
Jos olet sama kirjoittaja, joka on viime aikoina kirjoittanut samoin.

Melkoista löysässä hirressä pitämistä jollekin. Tai kakkosvaihtoehtona pitämistä.
Miksi et toimi nyt? Kesä voi olla jollekulle pitkä ja tapahtumarikas, elämää vääjäämättä eteenpäin kuljettava. Miksi et voi nähdä häntä edes kahvilla edes kerran jo nyt?

Mulle ei tarvitse näihin vastata. Kunhan nyt sulle nämä pohdittavaksi ulkopuolisena heitin.


Tuossahan puhutaan lähdöstä, lähtiskö vaikka kesällä? Jolloin syksy seuraava vuodenaika, jolloin pitäisi saada yhteys.

En ollut nähnyt noita aikaisempia viestejä :O 

Siis ehdotin eilen vai milloin se oli, että voitaisiin nähdä alkusyksystä, elo-syyskuun aikaan. Olen nyt nuutunut tapaamiseen. Tarvitsen rentoutumista ja vaihtelua. Sitten jaksaa taas uudella energialla ja pirteämpänä. Sitä paitsi kesä menee nopeasti ja kohta on taas syksy :)

Muuten.... sinulla ei ole ollut koskaan aikaisemmin mitään kiirettä nähdä, joten tämä oli hieman yllättävää :o 


Ei ollut sinulle, valitettavasti. T. Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi luopumisen tuskaa. Pitääkö sinun lähteä ennen kuin kerkesin edes sanoa ja näyttää, että oot tyyliin parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut? Kukaan ei oo mua ymmärtäny tätä ennen. Voiskohan tätä juttua jatkaa vielä jotenki? Vastaatko syksyllä jos soitan sulle ja kysyn aikaa. Voitko nähdä mua vaikka kahvilla ees kerran?? Et oo täällä, mut jonnekin pakko purkaa ennen ku tuun virallisesti hulluks

Sivusta hieman rohkenen kommentoida miten tällainen viesti ulkopuoliselle näyttäytyy.
Tietämättä mikä on syy sille, että vasta syksyllä voisit olla johonkuhun yhteydessä...
Jos olet sama kirjoittaja, joka on viime aikoina kirjoittanut samoin.

Melkoista löysässä hirressä pitämistä jollekin. Tai kakkosvaihtoehtona pitämistä.
Miksi et toimi nyt? Kesä voi olla jollekulle pitkä ja tapahtumarikas, elämää vääjäämättä eteenpäin kuljettava. Miksi et voi nähdä häntä edes kahvilla edes kerran jo nyt?

Mulle ei tarvitse näihin vastata. Kunhan nyt sulle nämä pohdittavaksi ulkopuolisena heitin.


Tuossahan puhutaan lähdöstä, lähtiskö vaikka kesällä? Jolloin syksy seuraava vuodenaika, jolloin pitäisi saada yhteys.

En ollut nähnyt noita aikaisempia viestejä :O 

Siis ehdotin eilen vai milloin se oli, että voitaisiin nähdä alkusyksystä, elo-syyskuun aikaan. Olen nyt nuutunut tapaamiseen. Tarvitsen rentoutumista ja vaihtelua. Sitten jaksaa taas uudella energialla ja pirteämpänä. Sitä paitsi kesä menee nopeasti ja kohta on taas syksy :)

Muuten.... sinulla ei ole ollut koskaan aikaisemmin mitään kiirettä nähdä, joten tämä oli hieman yllättävää :o 


Ei ollut sinulle, valitettavasti. T. Ap

Ajattelin just kirjoittaa, että oliko jollekin toiselle vai jekku :)

Vierailija

Ja taas mä haaveilen sinusta, meistä, kävelystä ja suudelmista auringonlaskussa. Perhoset vatsassani eivät taida väsyä ikinä. Oot kyllä melkoinen... Sanoinkuvaamattoman ihana! Oon jotenkin niin sekaisin sinusta, aina.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän me sanoisimme toisillemme, jos saisimme siihen mahdollisuuden.
Olen odottanut tilaisuutta siihen. Ei tule tapahtumaan varmastikaan.
Mutta ajatus tapaamisesta on kutkuttava. Tulisi tähänkin elämään vähän sähköä.

Kiinnostava kysymys, jossa olisi ainesta jopa illan gallupiksi. Muiden mietteitä tähän olisi myös mukava kuulla.

Kuluneet kuukaudet ovat myllänneet oman ajatusmaailmani uusiksi. Aiemmin kyttäsin tilaisuuksia ja olisi kai niitä ollutkin, mutta jokin (torjunnan pelko, epävarmuus toisesta yms.) esti. Toisaalta tilanne ei ehkä ollut otollinen tai sopiva sittenkään. Sitten yhtäkkiä tilaisuuksia ei tullut eikä ole ihan heti tulossakaan.

Nyt olen jokseenkin varma, että puhuisin suuni puhtaaksi ja sydämeni tyhjäksi. Ei puhuminen sinänsä ongelma ole koskaan ollut, puheenaihe vaan tuntui hankalalta. Ei tuntuisi enää. Kertoisin olevani kiinnostunut, ihastunutkin, ja tykkääväni tosi paljon. Kertoisin, kuinka paljon häntä arvostan monin eri tavoin. Kertoisin, miten hän on vallannut ajatukseni ja että haluaisin olla enemmän tekemisissä hänen kanssaan ja tutustua. Sitten varmaan ottaisin kohteliaan torjunnan ja kaverizonetuksen stoalaisella tyyneydellä vastaan ja pääsisin purkamaan koko vyyhteä tiedon varmuuteen nojaten. 

Mitä tilaisuudet pitävät sisällään?

Sivustahan minä, kai.

Jos itse vastaisin niin...

Aluksi pidin kaikkea ihan hupailuna, leikkinä ja vitsailuna, joka sai mun puolelta sitä enemmän tulta , mitä enemmän sitä ruokittiin. Koska tiedossa ei ollut minkään valtakunnan tosiasiallisia faktoja (eikä ole edelleenkään).

Taisin itse myös astua samaan ansaan, mihin itse syyllistyin. Omat tunteet alkoi vääjäämättä kasvaa. Mutta varmasti ihan omista tarpeista lähtöisin. Tarpeista, joille halusi täyttymystä elämässä. Samankaltaiseksi oletetulta. Mutta jotakin ihan varmasti oli. Ainakin paljon omia tunteita. Mitä enemmän niitä hiillostettiin, härnättiin ja kohennettiin, sitä enemmän ne alkoivat hehkua, kasvaa ja lopulta polttaa. Toiseen projisoi myös nämä omat tunteet ja tunnelmat.

Koska mitään ei säädetyissä kohtuullisissa kokoontumisajoissa tapahtunut alkoivat tunteet etsiä uutta väylää. Joku kirjoitti täällä kuvaavasti veden virtauksista, voisi olla myös sitä tai polttavan kuumaa laavaa, jota myös on täällä kuvattu. Tai juuriston kasvua otollisessa maaperässä. Se taas johti asiasta toiseen ja on johtamassa muuhunkin.

Mutta samanaikaisesti on mieli jäänyt johonkin kummalliseen hieman häiritseväänkin olotilaan, välitilaan, koska ensimmäiselle asialle ja tunteille ei ole tullut jatkumossa kunnollista janan päätepistettä. Voiko tämä jäädä avoimeksi janaksi? Mikä se on matematiikassa? Mitä siitä syntyy? Musta aukko?

Niin, kai itse toivoisin sitä ehdotonta kieltomerkkiä tai jotain vastaavaa äkkijyrkkää. Mutta yhtä kauniilla tavalla, että muisto jää yhtä kivaksi ja nätiksi kuin on ollutkin. Rakkaaksi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi pitänyt arvata...... :|

Mitä olis pitänyt arvata?

Pöllö.... että se ei ollut minulle tai sitten oli jekku 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Sinä olet perheesi kanssa lomalla ja minä oman perheeni luons. Kaipaan niin sinun syliisi, haluaisin niin tuntra kätesi ympärilläni, tuntea huulesi huulillani. Haluaisin jutella ja nauttia seksistä, nukahtaa niin, että kummallakaan ei olisi kiire pois.

Ihmettelen välillä, miksi polkumme kohtasivat hetkessä jolloin emme voi toisiamme saada. Silti onnellinen jokaisesta yhteisestä ohikiitävästä hetkestä. Siitä hetkestä, kun maailma on hetken täydellinen. Ja noista sanoista sinä tumnistat munt jos sattuisit täällä käymään.

-S-

Kenelle menee?

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla