Sivut

Kommentit (6108)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa kaikki ei olisi mennyt kuten meni.

Miten olisi pitänyt mennä?

Toisin ja varsinkin vähemmän rikkovasti.


Olisiko edes ollut mahdollisuus mennä toisin?

No sen puoleen ei, että hänellä ei tullut janoa minuun ja sillehän ei mitään voi, mutta vähemmän rikkovasti hän olisi silti voinut asiat hoitaa.

Miten hän hoiti asian ja mitä olisit toivonut?

Huonosti hoiti ja satuttavasti. Ihmissuhdepelailija, monta samaan aikaan kierroksessa vaikka esittää muuta.
Feikki, jonka käytös on oikeasti ylimielistä ja välinpitämätöntä, vaikka puheillaan yrittää luoda kuvaa hyvästä ihmisestä.

Varmaan olisin toivonut ihan vaan ihmisarvoista kohtelua. Suoruutta ja rehellisyyttä.

Oletko ihan varma, että tiedät todella kaiken varmuudella tilanteesta? Vai ovatko nämä vain olettamuksia?

En tietenkään tiedä varmuudella kaikkea, mutta ei sillä ole oikeastaan edes merkitystä, sillä minun kannaltani suurin ja merkittävin pointti on kuitenkin se, ettei hänellä tullut janoa minuun.
Se p aska kohtelu oli vaan semmosta ylimääräistä sähläystä mitä en olisi tarvinnut enkä kestänyt kun olin muutenkin rikki ja jo se itsessään satuttaa tulla torjutuksi ja tajuta ettei tuokaan sinusta tykkää.
Silti se tuntuisi vähemmän pahalta, jos sen toisi reilusti ilmi. Että olisi edes jonkinlaisen perus ihmisarvoisen kohtelun arvoinen.

Tuskin tuo ihan noin on. Mutta ehkä sun on vaan helpompi ajatella noin koska olet pettynyt.

Siis kyllä hän tosiaan kohteli p askasti, ei kai se niin harvinaista ole ettei sitä voisi uskoa?:D
Mutta siis omalta kannalta satuttavin juttu on tietysti kuitenkin se, ettei kelpaa ja joku muu/jotkut muut kelpaa ja sitten sitä alkaa miettimään mitä kaikkea vikaa itsessä on jne.
Jälkiviisaana en olisi koskaan tavannut koko tyyppiä, mutta koska sille ei enää mitään voi niin täytyy vain yrittää selviytyä - ja sitä täällä ketjussa käyn, avautumassa fiiliksistä ikäänkuin hänelle, kun tulee hetkiä jolloin sellainen tuntuu sopivalta tavalta purkaa tunteita.

Miten pitkään ja miten tiiviisti olitte yhdessä? Näittekö päivittäin ja miten fyysistä oli?

Emme olleet yhdessä. Jotain fyysistä joo, mutta ei mitään sellaista missä ihminen antaa itsestään mitään. Pintapuolista ja yksitoikkoista vain siis.

Ei millään tapahtuneilla asioilla ole edes väliä silleen (paitsi olen kiitollinen siitä etten antanut itsestäni mitään eli olin jossain määrin suojattu kuitenkin), fiilikset tässä on pointtina kun tänne avautuu.
Ja mullakin pahimmat asiat joita tähän ja kaikkeen liittyy on tapahtuneet nimenomaan tunnetasolla ja henkistähän se kipuilu ja selviämisyrityksetkin on.

Vierailija

Mä olen kertonut tunteeni avoimesti kaivatulleni vuosia sitten. Yllätyksekseni hän ilmoitti tuntevansa samoin. Pitkän ystävyyden jälkeen (vastoin aikomusta) päädyimme suhteeseen. Se päättyi ikävästi, mutta päivääkään en kadu. Kaikki oli sen arvoista. Muistelen kaihoisasti yhteisiä hetkiämme ja kaikkea, mitä ehdimme yhdessä kokea. Ajattelen, että he ovat todella onnekkaita, jotka löytävät sellaisen rakkauden ja saavat viettää rakastettunsa kanssa loppu elämän. Itselläni onni päättyi ja mietin monesti, miten joku ihminen voi merkitä itselle koko elämää ja minä en merkinnytkään hänelle riittävästi. Vaikka hän kertoi rakastavansa enemmän, kuin koskaan aiemmin ketään muuta. Löytäneensä sielulleen puuttuvan puoliskon.. ei voi ymmärtää..
Kaipaan täällä, koska emme ole missään yhteyksissä olleet puoleentoista vuoteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Olen edelleen ihan sekaisin sinusta rakkaani. Tätä se on ollut joka ikinen päivä ja hetki siitä lähtien, kun sinut viimeksi näin. Olen siis ihan hulluna sinuun, rakas. Haluan helliä sinua kaikin tavoin. Olet niin rakas.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa kaikki ei olisi mennyt kuten meni.

Miten olisi pitänyt mennä?

Toisin ja varsinkin vähemmän rikkovasti.


Olisiko edes ollut mahdollisuus mennä toisin?

No sen puoleen ei, että hänellä ei tullut janoa minuun ja sillehän ei mitään voi, mutta vähemmän rikkovasti hän olisi silti voinut asiat hoitaa.

Miten hän hoiti asian ja mitä olisit toivonut?

Huonosti hoiti ja satuttavasti. Ihmissuhdepelailija, monta samaan aikaan kierroksessa vaikka esittää muuta.
Feikki, jonka käytös on oikeasti ylimielistä ja välinpitämätöntä, vaikka puheillaan yrittää luoda kuvaa hyvästä ihmisestä.

Varmaan olisin toivonut ihan vaan ihmisarvoista kohtelua. Suoruutta ja rehellisyyttä.

Oletko ihan varma, että tiedät todella kaiken varmuudella tilanteesta? Vai ovatko nämä vain olettamuksia?

En tietenkään tiedä varmuudella kaikkea, mutta ei sillä ole oikeastaan edes merkitystä, sillä minun kannaltani suurin ja merkittävin pointti on kuitenkin se, ettei hänellä tullut janoa minuun.
Se p aska kohtelu oli vaan semmosta ylimääräistä sähläystä mitä en olisi tarvinnut enkä kestänyt kun olin muutenkin rikki ja jo se itsessään satuttaa tulla torjutuksi ja tajuta ettei tuokaan sinusta tykkää.
Silti se tuntuisi vähemmän pahalta, jos sen toisi reilusti ilmi. Että olisi edes jonkinlaisen perus ihmisarvoisen kohtelun arvoinen.

Tuskin tuo ihan noin on. Mutta ehkä sun on vaan helpompi ajatella noin koska olet pettynyt.

Siis kyllä hän tosiaan kohteli p askasti, ei kai se niin harvinaista ole ettei sitä voisi uskoa?:D
Mutta siis omalta kannalta satuttavin juttu on tietysti kuitenkin se, ettei kelpaa ja joku muu/jotkut muut kelpaa ja sitten sitä alkaa miettimään mitä kaikkea vikaa itsessä on jne.
Jälkiviisaana en olisi koskaan tavannut koko tyyppiä, mutta koska sille ei enää mitään voi niin täytyy vain yrittää selviytyä - ja sitä täällä ketjussa käyn, avautumassa fiiliksistä ikäänkuin hänelle, kun tulee hetkiä jolloin sellainen tuntuu sopivalta tavalta purkaa tunteita.

Miten pitkään ja miten tiiviisti olitte yhdessä? Näittekö päivittäin ja miten fyysistä oli?

Emme olleet yhdessä. Jotain fyysistä joo, mutta ei mitään sellaista missä ihminen antaa itsestään mitään. Pintapuolista ja yksitoikkoista vain siis.

Ei millään tapahtuneilla asioilla ole edes väliä silleen (paitsi olen kiitollinen siitä etten antanut itsestäni mitään eli olin jossain määrin suojattu kuitenkin), fiilikset tässä on pointtina kun tänne avautuu.
Ja mullakin pahimmat asiat joita tähän ja kaikkeen liittyy on tapahtuneet nimenomaan tunnetasolla ja henkistähän se kipuilu ja selviämisyrityksetkin on.

Onko se sitten toisen syy, jos herättää toisessa olemassaolollaan voimakkaampia tunteita kuin hänellä itsellään on? Tuosta kuvauksestasi on kyllä vaikea saada selvää mitä välillänne on tapahtunut. Vai onko vain niin, että tunteita on ollut puolin ja toisin mutta ei riittävän voimakkaita toisen puolelta. Voimia kuitenkin sulle jokatapauksessa!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tämä päivä oli ihan sieltä 🐖👈, mutta onneksi oli kivojakin hetkiä..
Kaikesta huolimatta, olet ihana ja minä ihan hullu(na sinuun) ❤️

Tähä? Missä siellä??.. ai, siellä, missä minäkin kävin?

Minäkin oon hullu ( na sinnuun) ♋️ ♥️🔥

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä päivä oli ihan sieltä 🐖👈, mutta onneksi oli kivojakin hetkiä..
Kaikesta huolimatta, olet ihana ja minä ihan hullu(na sinuun) ❤️

Tähä? Missä siellä??.. ai, siellä, missä minäkin kävin?

Minäkin oon hullu ( na sinnuun) ♋️ ♥️🔥


Siis "siitä" - kuva kertoo kaiken. Ei ole mitään tekemistä rapujen kanssa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa kaikki ei olisi mennyt kuten meni.

Miten olisi pitänyt mennä?

Toisin ja varsinkin vähemmän rikkovasti.


Olisiko edes ollut mahdollisuus mennä toisin?

No sen puoleen ei, että hänellä ei tullut janoa minuun ja sillehän ei mitään voi, mutta vähemmän rikkovasti hän olisi silti voinut asiat hoitaa.

Miten hän hoiti asian ja mitä olisit toivonut?

Huonosti hoiti ja satuttavasti. Ihmissuhdepelailija, monta samaan aikaan kierroksessa vaikka esittää muuta.
Feikki, jonka käytös on oikeasti ylimielistä ja välinpitämätöntä, vaikka puheillaan yrittää luoda kuvaa hyvästä ihmisestä.

Varmaan olisin toivonut ihan vaan ihmisarvoista kohtelua. Suoruutta ja rehellisyyttä.

Oletko ihan varma, että tiedät todella kaiken varmuudella tilanteesta? Vai ovatko nämä vain olettamuksia?

En tietenkään tiedä varmuudella kaikkea, mutta ei sillä ole oikeastaan edes merkitystä, sillä minun kannaltani suurin ja merkittävin pointti on kuitenkin se, ettei hänellä tullut janoa minuun.
Se p aska kohtelu oli vaan semmosta ylimääräistä sähläystä mitä en olisi tarvinnut enkä kestänyt kun olin muutenkin rikki ja jo se itsessään satuttaa tulla torjutuksi ja tajuta ettei tuokaan sinusta tykkää.
Silti se tuntuisi vähemmän pahalta, jos sen toisi reilusti ilmi. Että olisi edes jonkinlaisen perus ihmisarvoisen kohtelun arvoinen.

Tuskin tuo ihan noin on. Mutta ehkä sun on vaan helpompi ajatella noin koska olet pettynyt.

Siis kyllä hän tosiaan kohteli p askasti, ei kai se niin harvinaista ole ettei sitä voisi uskoa?:D
Mutta siis omalta kannalta satuttavin juttu on tietysti kuitenkin se, ettei kelpaa ja joku muu/jotkut muut kelpaa ja sitten sitä alkaa miettimään mitä kaikkea vikaa itsessä on jne.
Jälkiviisaana en olisi koskaan tavannut koko tyyppiä, mutta koska sille ei enää mitään voi niin täytyy vain yrittää selviytyä - ja sitä täällä ketjussa käyn, avautumassa fiiliksistä ikäänkuin hänelle, kun tulee hetkiä jolloin sellainen tuntuu sopivalta tavalta purkaa tunteita.

Miten pitkään ja miten tiiviisti olitte yhdessä? Näittekö päivittäin ja miten fyysistä oli?

Emme olleet yhdessä. Jotain fyysistä joo, mutta ei mitään sellaista missä ihminen antaa itsestään mitään. Pintapuolista ja yksitoikkoista vain siis.

Ei millään tapahtuneilla asioilla ole edes väliä silleen (paitsi olen kiitollinen siitä etten antanut itsestäni mitään eli olin jossain määrin suojattu kuitenkin), fiilikset tässä on pointtina kun tänne avautuu.
Ja mullakin pahimmat asiat joita tähän ja kaikkeen liittyy on tapahtuneet nimenomaan tunnetasolla ja henkistähän se kipuilu ja selviämisyrityksetkin on.

Onko se sitten toisen syy, jos herättää toisessa olemassaolollaan voimakkaampia tunteita kuin hänellä itsellään on? Tuosta kuvauksestasi on kyllä vaikea saada selvää mitä välillänne on tapahtunut. Vai onko vain niin, että tunteita on ollut puolin ja toisin mutta ei riittävän voimakkaita toisen puolelta. Voimia kuitenkin sulle jokatapauksessa!

En minä tässä ketään ole syyttämässä, vaikka käytöksen voi aina valita (eli hän olisi voinut kohdella paremmin ja esim. olla rehellinen).
Tunteiden puutteesta nyt ei voi olla edes hiljaa mielessään närkästynyt, tai varmaan joku voi mutta se on jo ajatuksena sairas.
Kuten sanoin sille ei voi mitään ettei hänelle tullut janoa minuun, se vain oli minulle itselleni taas sellainen muistutus omasta epäsopivuudesta ja siitä etten ole ikinä kenellekään mitenkään spesiaali tms. Minä en ole hän. Kiteyttää koko olemiseni tässä maailmassa aika täydellisesti.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olen edelleen ihan sekaisin sinusta rakkaani. Tätä se on ollut joka ikinen päivä ja hetki siitä lähtien, kun sinut viimeksi näin. Olen siis ihan hulluna sinuun, rakas. Haluan helliä sinua kaikin tavoin. Olet niin rakas.

Milloin se oli? Mitä hänellä oli silloin päällä?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Itse olen ihastunut varattuna varattuun ja ihan yllättäen ja pyytämättä nämä tunteet heräsivät. Olen yrittänyt aivopestä itseäni näiden kuukausien aikana unohtamaan hänet, vältellyt häntä ja yrittänyt parhaani mukaan suhtautua häneen neutraalisti. En ole onnistunut missään näistä kovin hyvin, koska tunteet vain tulee ja niitä on vaikea tahdonalaisesti säädellä, sammuttaa tai päättää miten vahvoja ne ovat. Jotain sellaista hänessä on, että reagoin häneen tahattomasti, kun hän astuu huoneeseen. Näen vain hänen kasvonsa, silmänsä ja hymynsä. Eli ei kaikki ole vain jotakin pelaamista.

Onko hän nainen?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olen edelleen ihan sekaisin sinusta rakkaani. Tätä se on ollut joka ikinen päivä ja hetki siitä lähtien, kun sinut viimeksi näin. Olen siis ihan hulluna sinuun, rakas. Haluan helliä sinua kaikin tavoin. Olet niin rakas.

Samoja ajatuksia sinusta rakkaani. Haluaisin niin edes yhden hetken kanssasi. Onko se liikaa vaadittu?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä päivä oli ihan sieltä 🐖👈, mutta onneksi oli kivojakin hetkiä..
Kaikesta huolimatta, olet ihana ja minä ihan hullu(na sinuun) ❤️

Tähä? Missä siellä??.. ai, siellä, missä minäkin kävin?

Minäkin oon hullu ( na sinnuun) ♋️ ♥️🔥


Siis "siitä" - kuva kertoo kaiken. Ei ole mitään tekemistä rapujen kanssa.

Mikä kuva? Ja missä?

Miksi et tule irl kysymään jos Sinulla on noin paljon mielen päällä omia arvailuja?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tykkäättekö kaivattunne äänestä? Millainen ääni hänellä on?

Kyllä! Kuin hunaja...
Vaikka mies on, hänen ääni on todella pehmeä, kaunis ja rauhoittava.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen edelleen ihan sekaisin sinusta rakkaani. Tätä se on ollut joka ikinen päivä ja hetki siitä lähtien, kun sinut viimeksi näin. Olen siis ihan hulluna sinuun, rakas. Haluan helliä sinua kaikin tavoin. Olet niin rakas.

Samoja ajatuksia sinusta rakkaani. Haluaisin niin edes yhden hetken kanssasi. Onko se liikaa vaadittu?

Ei ole. Tätä olen lähes jankuttanut viime ajat, mutta en näe että olisit adialle mitään tehnyt irl

Vierailija

😢 Miksi joku poisti allaolevan viestini? Mikä vika siinä oli?

Miehelle. Jos me sattumalta vielä joskus törmätään, purskahtaisin varmaan itkuun. Tarvitsisin silloin halauksen sinulta, sen ensimmäisen. Tai ehkä juoksisin karkuun. Joku kirjoitti voivansa huonosti, täällä on sama tilanne.

En ymmärrä tätä juttua enkä itseäni, miksi sinä kolahdit jo ensinäkemältä niin kovaa? Miksi oli kuin salama olisi iskenyt sinusta minuun silloin kun kävelin pihan poikki ja sinä seisoit siellä väkijoukossa? Askeleeni sekosivat ja laitoin kaikki suojaukset päälle, koska olin vielä silloin varattuna huonossa suhteessa. En uskaltanut oikein edes katsoa sinua, perhoset lentelivät vatsassani. Suojaukseni raottui hieman vasta tapahtuman lopussa siinä vaiheessa, kun muita ei ollut ympärillä ja tulit juttelemaan. Tästä on jo vuosia aikaa ja sen jälkeen pystyin vielä manipuloimaan mieleni unohtamaan asian. Unohdin siihen asti, kunnes myöhemmin taas tömähdit lujaa tajuntaani, lujemmin kerta kerralta.

Minä olen hävinnyt tämän taistelun tunteita vastaan, en ymmärrä miten voi vieläkin olla näin ikävä sinua. En ymmärrä sitäkään miten sait valon loistamaan sisälläni. En ymmärrä sinua.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä päivä oli ihan sieltä 🐖👈, mutta onneksi oli kivojakin hetkiä..
Kaikesta huolimatta, olet ihana ja minä ihan hullu(na sinuun) ❤️

Tähä? Missä siellä??.. ai, siellä, missä minäkin kävin?

Minäkin oon hullu ( na sinnuun) ♋️ ♥️🔥


Siis "siitä" - kuva kertoo kaiken. Ei ole mitään tekemistä rapujen kanssa.

Mikä kuva? Ja missä?

Miksi et tule irl kysymään jos Sinulla on noin paljon mielen päällä omia arvailuja?


Mun aloitusviesti poistettiin, lainaus näkyy kuitenkin vastauksissa.
Kuva eli emojit sormesta ja possusta = kuivailee tätä päivää (kaivattuni tietää).
Ei kumpikaan meistä ole rapu♋.

ap

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat