Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sivut

Kommentit (29197)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lattemachiato miksi?

Mikä h: n latte machiato? Itse olet Lapin tai Pohjanmaan jölli?

Et ole kun etelän kahavi

No jos turkulaista siksi kehutaan :)

Etpä ole turuust, olet stadist

-tietäjä

🤫
Nyt pääsen sinne oikkeen kulkuluvalla ja haastattelen miliisit rajalla:)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksimi ankeus ja matala meno. Noinkohan sinun ajatteleminen piristäisi? Harvoin kyllä ajatuksista nykyään kokonaan poistutkaan.

Kun mietin, miksi oikeastaan sinuun niin ihastuin vastaan aina ennemminkin kysymykseen miten. Kun se miksi on vähän höpö kysymys jos tuntee sinut. Me olemme kovin erilaisia ja kuitenkin jostain sellaisesta samasta puusta. Saman ilmiön kaksi puolta. Sellaisetko, jotka toisensa tekevät lopulta kokonaiseksi, täydemmäksi? Toivottavasti se joskus voidaan nähdä. Oletkohan koskaan lapsena nähnyt sellaisia kuvia, joista näkyy ihan eri näkymä riippuen minkä värisen kalvon laittaa kuvan päälle. Ehkä et, mutta sellainen tuli mieleeni.

Ei minun kyllä yhtään ollenkaan pitänyt ja viimeisimmäksi sinuun, mutta eipä se sitä kysellyt. Sinun kanssa oli heti niin helppo olla, yllättäenkin. Vaikka niin kai kaikki sanovat kun olet sellainen kuin olet. Saatiin tilaisuus tutustua. Ja sitten sellainen vatsanpohjan ja rinnan lepatus, jota en aluksi suostunut kuuntelemaan ollenkaan. Huumori, ajatukset, tapa olla. Tapa tutkia ja löytää yhdessä jotain enemmän. Rauha ja joku sellainen elävä tulisielu, joka ei heti päälle näy. Loputtomat mielenkiintoiset kulmat ja ne samettiset pehmeät kohdat. Se, mitä sinä minussa herätät. Se täydentää, stimuloi, kasvattaa. Ja se avoin katse sydämestä toiseen. Jos siihen vielä livahtaa pilkahdus sellaista vastalepatusta. Semmoinen. Siksi. Taistele nyt sitten sitä vastaan. En edes halua. Vaikka enhän minä tiedä missä kuljet ja kuljetko kanssani.

Hyvää yötä, tärkeä<3 Kunpa. Ole turvassa ja voi hyvin. Ikävä on, unilampaani.

Kiva kun joku kirjoittaa kaunista ja järkevää... tai no, ainakin kaunista. Ja järkevää sellaisessa sydämen viitekehyksessä. Tuon mölinän jälkeen ja muutenkin kummassa tilanteessa ja hieman ahdistavassa ilmapiirissä. 

En kuvittele hetkeäkään että olisit kaivattuni. En rohkene, se nyt olisi ihan pröystäilevää egoismia. Uskon että meitä on enemmänkin. Meitä, jotka näkevät asiat tuosta samasta kiikarinputkesta. Vähän kauemmas ja tarkemmin, vaikka aina ei niin isoa kuvaa mukaillen. Mutta viis isosta kuvasta, se on likinäköisyyttä ja ennakkoluuloisuutta. Ne keillä optiikka kantaa kauas, ne löytävät ensimmäisenä aarteet. Poikkeamat, harvinaisuudet. Kunhan muistaa katsoa oikein päin siihen kiikariinsa. Nurinperin käännettynä hyvin lähelläkin oleva näyttää saavuttamattoman kaukaiselta, pieneltä, turhalta. Samat työkalut toimivat puolesta ja vastaan, ihan mielialan ja sattuman mukaan.

Kiitos tekstistäsi, sitä yritin vaan sanoa. Tuli pari lisäsanaakin. 


Saatan olla tai sitten en. Tunnisteita taisin laittaa joskus silloin kun viimeksi nähtiin. Miten päin mahdat kiikariasi nyt tutkailla.

Hyvä kysymys. Noita edeltäviä mietteitäni kirjailin ainakin osin myös itseäni koskevina pohdiskeluina. Siitä, kun nähtiin, on jo kuukausia. Liian paljon aikaa. Ei se muuten olisi ollut liikaa, tässä vaiheessa, jos maailma olisi jatkuanut radallaan entisen lailla, mutta nykytilanteessa kuukausia tulee kai uhkaavasti lisää että ropisee. Se, miten päin kiikari on, selviää vasta kahdestaan asiaa jotenkin ruodittaessa. Olitpa tai et.

Vierailija

Jälleen kerran on sellainen tunne että jos en kirjoita tänne mitään, niin oletat jonkun muun viestin olevan multa. En ole kirjoittanut tänne maanantain jälkeen. Oletitko? Eilen meinasin kirjoittaa, mutta jätin viime hetkeen ja puhelin alkoi kiukuttelemaan ja alkoi toimia vasta kun kello oli 23.01. Meinasin kysyä tätä samaa asiaa silloin. Ehkä ei ois pitänyt. No ei vaan mun puhelin on kiukutellut viime aikoina joka päivä.

Oon myös vähän turhautunut tämän ketjun julkisuuden tuomiin rajoituksiin. Ois kiva jutella niin ettei tarvis varoa sitä että joku ulkopuolinen saattaa tunnistaa. Sitten tuntuu että mun tekisi vain mieli toistaa asioita, kun en tiedä oletko lukenut ne joskus vai et. Mulla ei ole ikään kuin kokonaiskuvaa siitä mitä tiedät ja mitä et tiedä.

Mutta ehkä aloitan nyt satunnaisten, ehkä jo kuultujen, ajatusten ja muistelmien sarjan: Hmm...Muistatko kun istuin bussissa lähes aina yksin. Tiedätkö mistä se johtui? Se johtui siitä, että koitin varata sulle aina salaa paikkaa eli laitoin laukun viereen penkille ja katselin ulos muka ihan omissa ajatuksissa, niin ettei juuri kukaan jäänyt kysymään saako siihen istua. Sitten kun sinä tulit bussiin, niin siirsin sen laukun pois. Mutta jostain syystä sinä et halunnut istua mun viereen, mielummin istuit kenen tahansa muun viereen. Sitä kertaa ei lasketa, kun ensimmäisen kerran istuit mun viereen eikä meidän välillä ollut vielä mitään. Sitten toki yllätyksekseni kerran istuitkin siihen ja mun aivot meni ihan lukkoon. Muistan vieläkin miten paljon se harmitti. Sitä en vieläkään oikein ymmärrä että miksi et uskaltanut istua siihen aiemmin, kun ethän sinä ainakaan mikään ujo oo. Vai ootko?

Vierailija

Kahden isän lahjat perinyt ihana supersankarini. Voisitko mitenkään nyt pelastaa tämän minun maailmani, vähän niinkuin veren velvoittamana? Se on ihan helppoa, eikä tarvitse ollenkaan paljon varusteita kun sinä olet hyvin kätevä. Suukko ja suomut rimmaa mukavasti, irtoaisikohan niillä joku perhosen siivenisku-efekti? Voidaan sitten vaikka videoida se, myynnin tueksi, kun ei tuosta maailmantaloudesta näinä aikoina tiedä.

Hyvää yötä. Tykkään susta. Suukkoja.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kahden isän lahjat perinyt ihana supersankarini. Voisitko mitenkään nyt pelastaa tämän minun maailmani, vähän niinkuin veren velvoittamana? Se on ihan helppoa, eikä tarvitse ollenkaan paljon varusteita kun sinä olet hyvin kätevä. Suukko ja suomut rimmaa mukavasti, irtoaisikohan niillä joku perhosen siivenisku-efekti? Voidaan sitten vaikka videoida se, myynnin tueksi, kun ei tuosta maailmantaloudesta näinä aikoina tiedä.

Hyvää yötä. Tykkään susta. Suukkoja.

Minkä myynnin? 🦋

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran on sellainen tunne että jos en kirjoita tänne mitään, niin oletat jonkun muun viestin olevan multa. En ole kirjoittanut tänne maanantain jälkeen. Oletitko? Eilen meinasin kirjoittaa, mutta jätin viime hetkeen ja puhelin alkoi kiukuttelemaan ja alkoi toimia vasta kun kello oli 23.01. Meinasin kysyä tätä samaa asiaa silloin. Ehkä ei ois pitänyt. No ei vaan mun puhelin on kiukutellut viime aikoina joka päivä.

Oon myös vähän turhautunut tämän ketjun julkisuuden tuomiin rajoituksiin. Ois kiva jutella niin ettei tarvis varoa sitä että joku ulkopuolinen saattaa tunnistaa. Sitten tuntuu että mun tekisi vain mieli toistaa asioita, kun en tiedä oletko lukenut ne joskus vai et. Mulla ei ole ikään kuin kokonaiskuvaa siitä mitä tiedät ja mitä et tiedä.

Mutta ehkä aloitan nyt satunnaisten, ehkä jo kuultujen, ajatusten ja muistelmien sarjan: Hmm...Muistatko kun istuin bussissa lähes aina yksin. Tiedätkö mistä se johtui? Se johtui siitä, että koitin varata sulle aina salaa paikkaa eli laitoin laukun viereen penkille ja katselin ulos muka ihan omissa ajatuksissa, niin ettei juuri kukaan jäänyt kysymään saako siihen istua. Sitten kun sinä tulit bussiin, niin siirsin sen laukun pois. Mutta jostain syystä sinä et halunnut istua mun viereen, mielummin istuit kenen tahansa muun viereen. Sitä kertaa ei lasketa, kun ensimmäisen kerran istuit mun viereen eikä meidän välillä ollut vielä mitään. Sitten toki yllätyksekseni kerran istuitkin siihen ja mun aivot meni ihan lukkoon. Muistan vieläkin miten paljon se harmitti. Sitä en vieläkään oikein ymmärrä että miksi et uskaltanut istua siihen aiemmin, kun ethän sinä ainakaan mikään ujo oo. Vai ootko?

Elikkäs juu, oot siis pihkassa samalla bussilla kulkevaan tuntemattomaan heppuun?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvää yötä !🌹❤️

What is love? Baby don` t hurt me Jaymes Young: n tulkintana.

https://youtu.be/2Wsb0gQUt6c

En eläisi ilman musiikkia....

Jk. Tiedät, että rakastan myös Sua! Olet tärkeä, rakas!

No sullahan kohteita riittää... Money talks? 😁

No, not money. Money is nothing.
You don` t know what is between us. You don` t need to know.
We must live in love. For everyone❣️It is an attitude.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ymmärrät etten ole vaatimassa mitään eikä minulla ole mitään suunnitelmia varallesi.
Ettei tarvitse ottaa mitään paineita, mulle voi jutella ihan kuten kenelle tahansa.

Kenelle?

Minulle. Ei ole paineita, ainoastaan oikea, sopiva, luonteva tilaisuus puuttuu. Odotan sitä tilaisuutta.
Sivusta. Mies naiselle

Naiselle

Kevät, ensimmäiset kukat, perhoset, aurinko; tämän päivän lenkiltäni puutuit vain sinä, mutta sinun mukanasi kaikki. Kuljit mukanani lenkillä, kuten aina, ajatusteni syvissä vesissä ja kristallinkirkkaana muistissani kuva sinusta, unohtumattomasta. Mietin usein, että meillä voisi olla hyvin hauskaa keskenämme. Huumorintajumme synkkasi aika kivasti. Sitten kaikki syvälliset keskustelut. Olisiko sellaista aihetta, josta emme voisi puhua ja oppia jotain toisiltamme. Haluaisin sinut syliini ja helliä sinua rakas kaikin tavoin. Olet sydämessäni ja minä rakastan sinua. Toivottavasti näemme pian. Suudelmia kaikkilalle sinussa. Hyvää yötä. Nuku hyvin. Kauniita unia.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat