Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kommentit (19)

Vierailija

Ihanaa Ile ja Maria jatkakaa arjen pyörityksen kertomisesta niin tosi vanhempi voi samaistua tähän kaikkeen. Ihana kun joku kirjoittaa tunteista niitä peittelemättä tai suuremmin kaunistelematta. Jaksamisia arkeenne, meitä löytyy monta perhettä jotka teitä voi kompata. Meidän arki on sitä lapsien lapsuutta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Kun tekee elämästään hankalan, niin se on hankala! Tuossakin perheessä lapset ovat päivähoidossa, vanhemmilla vapaa työaika eli itse saa kalenteristaan päättää ja sen verran pätäkkää, että lapsille voi hankkia hoitajan kotiin vaikka joka päivä. Mutta ei, kun ihan normaalit arjen asiat aiheuttavat sen, että vanhemmat eivät osaa järjestää asioitaan.

Ihan ensin: lapsille hoitaja ja lapset sen hoitajan kanssa ulos. On olemassa kaikenlaista korttelitaloa jne., jonne mennä. Lakanoiden vaihtaminen ei ole rakettitiedettä, siitä selviää varmaan myös työpari Uusivuori & Hintikka. Sitten päiväunille.

Vaan ei, suurimman osan päivästä ilman lapsiaa elelevä pariskunta on niin uupunut, että ei jaksa kuin mennä kahville, kun on sitä univelkaa. Entä jos olisivat menneet lenkille?

Nämä muka-huumorijutut kertovat enemmän kyvyttömyydestä olla aikuinen kuin lapsiperheen elämästä. Meillä nukuttiin viime yönä 8 tunnin yöunet, vaikka kuopus on 1v 2 kk ja isommatkin vasta 4v. Kun menee itsekin ajoissa nukkumaan, yöunien pituus todennäköisesti kasvaa.

Vierailija

Onneksi ei tarvitse koskaan ryhtyä tuohon, kuulostaa todelliselta helvetiltä! Ei lapsia= täydellinen vapaus tehdä ihan mitä haluaa ja koska haluaa jos töissäoloaikaa ei oteta huomioon. Saa nukkuakin ihan koska haluaa ja riittävästi, mikä on tärkeää terveydelle.

Vierailija

Minä suuresti ihmettelen näitä itkupotkuraivareita.
Meidän pojat(lähes aikuisia jo),eivät ole koskaan sellaisia saaneet.Ihan normi keskustelulla aina selvitty.
Mikä nykyajan lapsia vaivaa?

Vierailija

Voi taivaan tähden, että ihmiset ei pysty sitä käsittämään, että lapset on todellakin erilaisia. Osa nukkuu huonosti ja sairastaa paljon. Toisten kanssa pärjää keskustelemalla ja toisten ei.

Vierailija

"Tuntihotelleja toki on" - Siis missä muka on tuntihotelleja? Jos olisi, niin kyllä mentäisiin sen toisen syyn tähden.

Terv. teinin äiti

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Voi taivaan tähden, että ihmiset ei pysty sitä käsittämään, että lapset on todellakin erilaisia. Osa nukkuu huonosti ja sairastaa paljon. Toisten kanssa pärjää keskustelemalla ja toisten ei.

Heillä on kolme valvottavaa kauhukakaraa eikä edes siivoojaa.

K

Harvoin olen järjestelmällisesti niin fiiliksissä kenenkään kirjoituksista kuin näistä Ilen. Ihan mahtavaa! Aina tarjolla taattua "laatua"! Yleensä minä olen se tiukkapipo, joka ei ymmärrä milloin kenenkin huumoria, mutta tämä uppoaa! Välillä hämmästelen näihin teksteihin tulleita nuivia kommentteja. Meillä on yksi lapsi, erittäin kiltti, mutta mä silti niin tavoitan nää kaikki eri fiilikset, jota Ilen jutuista saa lukea! Jatka samaan malliin ja on ihana löytää kirjoittaja, joka pukee sanoiksi sen mitä ei itse osaa sanoittaa ja, kun sen toinen tekee voi lukea vain hihitellen.

Vierailija

Vanhemmuus alkaa kuulostaa ihan helvetiltä, kun tällaisia lukee. Kaikki on aina huonosti, pelkkää pakkoa ja raskasta. Ehkä jätän haaveistani huolimatta lapsen tekemättä ja keskityn hyvään parisuhteeseemme.

Vierailija

Joskus tuntuu että ongelma on se miten liian keskittyneitä vanhemmat ovat lapsiinsa. Ennen lapset olivat osa elämää, nykyään ne ovat koko elämä. Tuossakin jutussa vanhemmat "sanoittavat tahtoikäisen tunteita päivin ja öin". Ihanko oikeasti?

Ei ihmekään jos tuollaisen touhun jälkeen vanhemmat ovat uupuneita ja lapset hermostuneita.

Vierailija

Kirjoittaisipa hän seuraavan kerran siitä miten ihanaa on pienet kädet kietoutuneena ympärille. Miten kaunis ja rauhallinen on nukkuva lapsi, niin oma yksilönsä mutta kuitenkin parasta mitä ikinä olet saanut aikaiseksi. Tai se iloinen sata salamaa iskee tulta, koko maailma räjättää -lallatus esimerkiksi ruuhkametrossa. Se kun hymy sulaa nauruun, ensin lapsella ja sen myötä aikuisella. Löytyisi myös syitä ”hankkia” lapsia vastakommenteiksi näille ”no jos arki on kerran tota niin en ikinä hanki lapsia kun saa nukkua ihan rauhassa yöt”. Btw, ei se lapsi valvota kuin pari vuotta ja sen jälkeen satunnaisesti. Unihäiriöinen, ilman lapsia, valvoo kevyesti useamman vuoden esim työstressin vuoksi. Toivon ettei teistä lapsettomilta varsinkaan ikinä joudu kokemaan unihäiriöitä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Joskus tuntuu että ongelma on se miten liian keskittyneitä vanhemmat ovat lapsiinsa. Ennen lapset olivat osa elämää, nykyään ne ovat koko elämä. Tuossakin jutussa vanhemmat "sanoittavat tahtoikäisen tunteita päivin ja öin". Ihanko oikeasti?

Ei ihmekään jos tuollaisen touhun jälkeen vanhemmat ovat uupuneita ja lapset hermostuneita.

Niin siis oikeastihan sekä isä että äiti tekevät ”töitä” ja kaikki lapset on päiväkodissa pitkää päivää ja ne isommat sisarukset oli siellä myös kun vanhempi oli vanhempainvapaalla.

Vierailija

Voiko positiivisista asioista edes kirjoittaa, sillä silloin leimautuu leuhkivaksi vanhemmaksi, joka on pudonnut täysin vanhemmuuskuplaan ja uskottavuus pätevyyteen kaikissa muissa asioissa on mennyttä sillä aivot ovat vain kaurapuuroa?

Vierailija

Toisaalta myös perheen työasiat ovat samanlaista kaaosta, ei osata, pystytä, kyetä, ehditä ja kaikki on sekaisin. Joidenkin mielestä on hauskaa, kun elämän yksinkertaisistakaan asioista ei saada otetta. Syrjäytymisvaara olisi ilmeinen, jos kyseessä ei olisi mediapersoonat. Sotkuinen koti, vanhempien kyvyttömyys hyväksyä yhteiskunnan asettamia rajoituksia, oman kivan asettaminen toistuvasti perheen edelle, jatkuva väsymyksestä valittaminen (jolle ei silti tehdä mitään) ... Uusivuoren tekstinä se on viihdettä, lastensuojelussa se on huolta aiheuttavaa puhetta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Joskus tuntuu että ongelma on se miten liian keskittyneitä vanhemmat ovat lapsiinsa. Ennen lapset olivat osa elämää, nykyään ne ovat koko elämä. Tuossakin jutussa vanhemmat "sanoittavat tahtoikäisen tunteita päivin ja öin". Ihanko oikeasti?

Ei ihmekään jos tuollaisen touhun jälkeen vanhemmat ovat uupuneita ja lapset hermostuneita.

Niinpä. Kliseinen ohje Rakkaus ja rajat, on ainakin meillä käytössä. Juttelua, haleja ja pusuja paljon mutta vanhempi on auktoriteetti joka ei sula kiukuttelijoiden edessä. Olen aina ollut sitä mieltä että vaikeuttaa vaan tulevaakin elämää jos lapset saavat jo pienenä määrätä. Kyllä meilläkin kuopus valvotti puolitoistavuotiaaksi ja edelleen 5vnä levoton nukkuja, kerhon/päivähoidon alettua sairasteltiin koko talvikausi ja tänäkin syksynä jo muutama äitiflunssa takana.

Tuossa perheessä kuitenkin vanhempia kaksi, apuja käytettävissä ja aikataulut sovittavissa.

t. kahden lapsen köyhä sinkkuäiti ilman tukiverkostoja

Vierailija

Hiukan kummallista, että lapsettomat käy lukemassa vauva-lehden kolumneja ja päättävät sen perusteella, hankkivatko lapsia vai eivät. Voi huoh. Ja toisaalta, enemmän olisin lapsettomana huolestunut/järkyttynyt kommenteista, joissa tuomitaan vanhempien väsymys ja kahdenkeskinen aika.

Tämä oli näin kahden pienen äitinä erittäin osuvaa luettavaa. On itsestäänselvää, että vaikka vanhempia väsyttää, niin omia lapsiaan rakastaa yli kaiken. Turhauttavaa tässä nykymenossa, että se pitäisi jotenkin aina erikseen mainita. Tietäjät tietää ja jeesustelijat jeesustelee.

Tässä oli myös lohdullista se, että vaikka koittaa järjestää sitä parisuhteelle tärkeää kahdenkeskistä aikaa, niin aina sekään ei ole välttämättä ns. onnistunut reissu.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat