Lue keskustelun säännöt.
Vertaatko itseäsi muihin naisiin?
28.10.2019 |
Miltä tuntuu, jos esim. olette miehen kanssa treffeillä ja viereisessä pöydässä istuu joku malli-kaunotar? Tunnetko huonommuutta vai oletko ihan ok?
Kommentit (13)
Haluaisin sanoa, että en mutta kyllä se itsetuntoa laskee. Varsinkin kun mies vielä yleensä vilkuilee sitten tätä naista. (Se on mulle ok, oudompaa olisi jos ei huomiosi kaunista ihmistä).
Oon itse tavallinen peruna ja itsetunto täysi 0. :c
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kun menen tietenkin silmttömästä häpeästä pöydän alle ja pyydän miestä kaatamaan vaikka kaljalasinsa sisällö, tai mieluiten (oikein näytöksellisesti) pissaamaan päälleni...
Naiset eivät näytä kilpailutilannetta suoraan vaan mieluusti jonkun muun kautta, aivan kuten ensimmäinen kommentoija selittänyt.
Tässä iässä sitä lähinnä tiiraillaan muiden ryppyjä ja lasketaan illalla omat rypyt. Aika vapauttava tunne. T: 53v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei tod! Olen viisikymppinen nainen, menestynyt alallani, akateemisesti koulutettu ja älykäs. Vaikken olekaan enää nuori ja nätti, sillä ei ole minulle juurikaan merkitystä, sekin aika nimittäin oli, kun OLIN nuori ja nätti. Aikansa kutakin.
Ja puolisoni kanssa olemme olleet yhdessä 33 vuotta. Ei hänkään enää ole nuori ja komea. Voimme yhdessä ihailla, että onpa tuossa kaunis nainen.
Ymmärrän myös sen, että jokainen on jossakin hyvä, ja ulkonäkö on ihmisestä aika häviävän pieni siivu. Hänkin vanhenee, ihan kuten jokainen meistä. Olen elämääni tyytyväinen.
Eli ei, kilpailumielessä en vertaile. Mutta joskus saatan ajatella, että hei, tuossa on minun tyylinen nainen ja hänellä on tuollainen vaate, se saattaisi sopia minullekin.
Kyllähän sitä välillä vähän, varsinkin jos nainen on jotenkin samantyyppinen itseni kanssa. Vaikka sama pituus ja koko, niin sitten katsoo, että kuinka kiva tyyli on naisella. Voisi itsekin tuonlaista kokeilla tai miten hän osaa. Ehkä sellaista pientä kateutta, mutta terveehkössä mielessä. Toki välillä tulee täydellisyyttä hipovia leidejä, naisellisia ja ihailtavia, niin sitten niistä yrittää hakea jotain virhettä, että itsellä olisi parempi olo. Onneksi tunnistaa itsestä tämän puolen, niin pääsee turhasta vertailusta nopeasti pois.
Typerää? No kyllä, mutta inhimillistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei haittaa kun olen ihan viehättävä vaikka en ole malliainesta.
Vertailen sikäli, että katson aina samanikäisiä, ovatko enemmän vai vähemmän rupsahtaneita kuin minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vertaa omaa ulkonäköäni muiden naisten ulkonäköön. Pidän omasta ulkonäöstäni, olen tavis +, eli hukun helposti massaan, mutta pienellä vaivalla saan itsestäni ihan kivan näköisen.
Tajusin jo joskus vähän päälle parikymppisenä, että ei kannata lähteä vertailemaan itseään kehenkään. Aina löytyy joku parempi, kauniinpi, älykkäämpi, hauskempi ja taitavampi. Etenkin nykypäivänä, kun some on pienentänyt maailmaa. Kun iloitsen siitä kun olen onnistunut ensimmäisessä omassa, isossa työprojektissa hyvin, netti kertoo minulle kuinka joku orpo ihmelapsi Intiasta on perustanut yrityksen johon on työllistänyt jo yli sata työntekijää jne.
Parempi vain keskittyä olemaan oma itsensä ja tekemään oma parhaansa.
En vertaile. Tuskin edes huomaisin viereisen pöydän kaunotarta treffeillä ollessani. Jos seuralaiseni alkaisi vilkuilemaan tätä kaunotarta, siinä tapauksessa saattaisin alkaa päätellä treffejä aika nopeasti eikä uusia olisi luvassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, varmaan vaan ihan ihailen jos on joku tosi kaunis oikeasti. Kuten ihailen persoonallisen tyylin omaavia naisiakin, olivat he ulkonaollisesti minkalaisia tahansa.
En muista etta mun miesystava olisi ikina katsellut kuolaillen muita naisia, huomioi nimenomaan tyylin korkeintaan, kuten minakin. Eli ei mulla ole mitaan tarvetta vertailla ja silla lailla arvottaa itseani muihin verrattuna. Mina olen mina ja muut on muita, ja kaipa se vakka on kantensa syysta valinnut. :)
Ei ole myoskaan tapana arvostella negatiivisesti muitten kehoja, asuvalintoja ym ja nain pitaa itseaan parempana.
Vain kumppanini seurassa, joka ei ymmärrä hyvien tapojen ja läsnäolon päälle mitään.