Tapailemallani miehellä on pehmo-hemuli unileluna :(

Musta tosi söpöä mutta aivan rehellisyyden nimissä, jos omalla ukolla ois tollanen niin vähän se pistäis miettimään jotenkin. Tosin itsekin nukun välillä pehmolelun kanssa ja oon 24vuotias lääkäri :D

Et koskaan pysty ottamaan sen hemulin paikkaa hänen sydämessään. Se sun on ainakin hyväksyttävä.

Tuli ihan mieleen se youtube-video, jossa mies pukeutui koiransa lempileluksi. Innostuisikohan tuo mies samalla tavalla, jos pukeutuisit hemuliksi...

Tässä vielä linkki videoon, jos joku ei tiedä, mistä puhun:

Homppi.

miehelläni on unileluna pehmolelu, jonka on joskus saanut kuolleelta isosiskoltaan.

Ei haittaisi minua, itsekin nukun nalle kainalossa. Omalla avomiehelläni ei ole unilelua, mutta kun muutimme yhteen, hänen kämpästään päätyi yhteiseen kotiin mm. Hello Kitty-kuvioiset verhot.

Jos unileluhemuli on täydellinen turn off, teitä ei vain ole tarkoitettu toisillenne.

Hyvä maku miehellä.

Jätä se sika!!!

Mun exä :D

Pehmolelu naisella = ihanaa ja söpöä

Pehmolelu miehellä = turn off, säälittävää ja on se varmaan pedarikin

Oma unileluni on nähnyt kanssani yhtä sun toista kun se on kulkenut mukani lapsuudenkodistani aina tähän päivään saakka eli sillä on sama historia kuin minullakin ja jos se jota kuta häiritisisi tälläinen ihminen kyllä saisi mennä :D

Turn on olis mulle, itelläni on 4 pehmolelua :D Koen olevani ihan normaali 29-vuotias ihminen. Mielestäni yksi parhaimpia ominaisuuksia on tietynlainen sopiva lapsenmielisyys ihmisessä.

Pehmolelu yleensäkin aikuisella-  -> turn off, varsinkin miehellä -> big turn off. Tapailin kerran miestä, joka oli arkkitehti ammatiltaan, mutta rakasti kaikkea Snoopy juttuja , no thanks!

Positiivista on se, että tuskin kuuluu ainakaan mihinkään liivijengiin.

Se on homoli :(

"Miehellä"

Ei vakuuta tuollainen. Kertonee persoonan luonnollisesta onttoudesta mitä sitten paikkaillaan epätoivoisesti tuollaisilla "persoonallisilla ja hauskoilla" keksinnöillä. Tuskin on pannut koskaan elämänsä aikana koskaan aiemmin ja sinuna miettisin hyvin tarkoin että kannattaako sinunkaan olla se joka kohtaa suuren tuntemattoman ensimmäisen kerran.

Täytyykin kokeilla, ei siitä unihäiriölle ainakaan haittaa voi olla.

Hänellä on sisäinen maailma.

Jos olisi fiksu hän voisi piilottaa sen, ettei käy kuin minun unileluilleni, jotka ex tuhosi.

Siinä ollaan hyvin herkillä alueilla: että saa turvaa, jopa mukavan olon "kangaskappaleesta". Tietynlaiset ihmiset ei voi sietää, että toisilla on rauhaa itsessään.

Minulla istuu sohvalla Mörkö jonka otan usein syliiin kun  käyn päivätorkuille sohvalle. Joten ei miehen unipehmo minulle mikään karkuun juoksemisen aihe olisi !