Palstan parfyymifanien oma ketju: Mitä tuoksuja käytät? Mitä uutuuksia olet kokeillut ja mitä pidit? jne...
Oletan että palstalla on lukutaitoisia henkilöitä, eli tämä ketju siis heille jotka ovat aina pitäneet parfyymeistä, tuntevat parfyymitaloja ja niiden historiaa, tuoksujen ominaisuuksia ja kokeilevat mielellään uusia tai keräilevät parfyymipulloja kuten minä.
Huom: Jos joku huomionhakuinen yksilö yrittää vielä tunkea sitä omaa tuoksuallergiaasa ketjuun, niin kerrottakoon että parfyymifani EI ole sama asia kuin sellainen joka lotraa sitä litran päällensä päivässä.
Kommentit (19545)
Pääsiäisen tuoksuna Loewe Aura White Magnolia. Yuzua, valkoista kukkaa, vaniljaa ja hattaraa. Tämä on mielestäni ns aikuisten hattaratuoksu eikä ollenkaan niin makea kuin luulisi. Tunnen oloni puhtaaksi ja viehättäväksi. Hattarasta huolimatta ei ole minusta gourmand vaan ihan parfyymimäinen tuoksu.
Vierailija kirjoitti:
Pääsiäisen tuoksuna Loewe Aura White Magnolia. Yuzua, valkoista kukkaa, vaniljaa ja hattaraa. Tämä on mielestäni ns aikuisten hattaratuoksu eikä ollenkaan niin makea kuin luulisi. Tunnen oloni puhtaaksi ja viehättäväksi. Hattarasta huolimatta ei ole minusta gourmand vaan ihan parfyymimäinen tuoksu.
Kuulostaa kiinnostavalta, vanilja joka voisi ehkä toimia. En ole löytänyt vaniljatuoksua, vuosia etsinyt, mutta ei vaan löydy sopivaa. Olen vaniljanirso. N53
Vierailija kirjoitti:
Muuten aika lailla samoilla linjoilla kanssasi, paitsi että en lyttäisi kaikkia nykytuoksuja. Kyllä nichestä löytyy todella hyviä ja monipuolisia hajuvesiä, joita ei ole pilattu yltiömakeudella tai screamwoodilla tms. monsterikemikaaleilla. Valitettavasti vain uusia kivoja tuoksuja ei kannata enää etsiä tavaratalojen hyllyiltä, koska sieltä löytyy pääasiallisesti vain kuraa.
Tarkennan vielä, että minua itseäni kiinnostavat niche-merkit eivät todellakaan ole niitä trendikkäitä luksusmerkkejä (tiedätte varmaan, mitä tarkoitan) vaan enempi indie-tyyppisiä pienempiä merkkejä. Omaan makuuni hyväksi havaittuja ovat olleet mm. Papillon, Rogue, Neela Vermeire, Miller Harris ja Ormonde Jayne, Jorum Studio, Francesca Bianchi, Dusita, Hiram Green, ja uusimpana "löytönä" Parfum d'Empire. Diptyquelta, Serge Lutensilta ja Mallelta löytyy myös vielä oikein hyviä tuoksuja. Uusien löytäminen vaan on tullut yhä vaikeammaksi. En jaksa kahlata kaiken maailman uusia hypetettyjä merkkejä läpi, koska niitä ilmestyy kuin sieniä sateella ja useimmat ovat aivan mitäänsanomattomia. N52
Nichet on oma lukunsa. Nykytuoksuilla viittaan aina valtavirtaan.
Piti testata tuo Loewen Ella ja Floraikun Cricket Song rinnakkain. Niissä oli niin paljon samaa tyyliä, ja Ella olisi paljon, paljon halvempi. Mutta ei. Ovat niin samanlaisia etten molempia osta, ja kyllä näistä silti Cricket Song on enemmän minun makuuni. Ella on hieman hedelmäisempi, huomattavan paljon voimakkaampi ja kestävämpi. Cricket Songissa on Ellaan verrattuna jotain likaista, mikä tuntuu tosi oudolle kun pidin sitä niin puhtaana tuoksuna. Hedelmäisyys on myös vaimeampaa, tietynlainen makeus hillitympää. Cricket Songissa on enemmän jotakin mielenkiintoista, vähemmän tavallista.
Mitä kauemmin nämä isolla ovat, sen selkeämmäksi ero muuttuu. Ellan makeus voimistuu, Cricket Songin vaimenee. Cricket Song on vihreämpi luonteeltaan. Harmillista kyllä sen kestävyys ei yllä lähellekään samaan kuin tuo Ella edt.
LVMH ja l'Oreal, siinä syy miksi hinnat ovat nousseet ja niin monet klassiset brändit ovat kuin kopioita toisistaan. Näistä kahdesta on tullut hirviöitä jotka omistavat melkein kaikki merkit.
Sotd: Caron Pour Homme
Järkytyin kun luin että jopa Guerlainin omistaa nykyään LVMH.
Ja se stoori miten yritti salaa bulvaaneita käyttämällä ostaa valtaosan Hermeksen osakkeista kun Hermes ei LVMH:lle alistunut itseään myymään.
Iltatuoksu on mulle ainainen vaikeus. Se mitä omistan on liian kevyttä, liian raskasta tai epäsopivaa. Baariin ei tee mieli fressejä päivätuoksuja laittaa, eikä myöskään mitään mikä vois mennä tunkkaiseksi. Teoriassa tiedän millainen pitäisi olla. Kuin muinainen DKNY Delicious Night joka lopetettu ("boozy", karhunvatukkainen), Sí (tyylillisesti, mutta ilman mustaherukkaa) tai vintage Poison pienessä määrin.
Miksei olemassaolevat käy? Nooooh... Kenzo Jungle mutta kevyempänä, Balenciaga Paris mutta pehmeämpänä, Rosa Pop syvempänä, Sensuous raikkaampana, Esprit D'Oscar vähemmän retrona, No.5 vähemmän niin numeroviitosena, Armani She/Lei vähemmän puuterisena, Tocade ilman ruusua koska ruusuhan ei tietenkään käy iltaan, Very Good Girl vähemmän makeana...
Pakkohan se on kerrostaa joku oma cocktail tähän pääsiäislauantain riekkumiseen. Senverta suuri on tämä mun first world problem.
Hyvää pääsiäistä teille kaikille, senkin pikku hajuherneet!
Iltatuoksu on ikuinen ongelma minullekin. Olen ratkaissut asian toistaiseksi niin, että laitan mitä tekee mieli, vaikka tuoksu ei olisikaan ns. iltatuoksu. Olen myös harkinnut ostavani Interditin edp intensen (musta pullo), mutta enpä ole sitten kuitenkaan ostanut.
Yllättävän upea uusi tuttavuus tänään: Anne Klein II. Kiinassa valmistettu nykyversio, mutta onpa laatua! Joka vierastaa tuhteja patsuleita ja vanhojen tätien tuoksuja, Obsessionin tyylisiä hajuvesiä ja ylipäätään tuoksujen kasaria, välttäköön. Itse olen todella vaikuttunut tästä, vaikken yleensä välitä vaniljasta enkä käytä kovin tuhteja ja mausteisia tuoksuja. Tällainenkin lohtutuoksu pitää kuitenkin kaapissa olla, menee Moschino by Moschinon ja Lancasterin Eau de Concentreen väliin. Molempia niitäkin käytän äärimmäisen harvoin, mutta sitten kun tulee se hetki, ei mikään muu tule kyseeseen.
Pääsiäisen tuoksut, tähän asti: Narciso For her edp, Chanel 5 Eau premiere, Narciso Cristal edp, Jicky edt. Keväisellä, naisellisella ja hieman nostalgisella tuulella. Nyt ranteessa Jicky - ensimmäistä kertaa löydän sen rakenteesta Shalimarin. Note to self: Jickyä pitää suihkauttaa vähän, ei paljon.
Hyvää pääsiäissunnuntaita!a
Pääsiäisen tuoksut täällä olleet Chance Eau Fraîche, Hermes Vanille Galante, Roger&Gallet Thé Fantasie.
Tilasin molecule/aromat.ee:stä muutamia näytteitä. Kirjoittelen niistä myöhemmin kun ne saan. Otin mukaan Chanelin nro 5 ja 19. Hävettää tunnustaa mutta en ole Chanelin hajuvesiä haistellut. Äidilläni oli kaapissa nro 5 kun olin pieni, alle kouluikäinen. Muistan vain että silloin, kun pullon suusta haistelin, se haisi mielestäni kauhealle, hyttysmyrkylle. Se on jäänyt mieleeni niin voimakkaana, etten jotenkin ole edes ajatellut Chanelin tuoksuja koskaan. Olen ohittanut ne edes vilkaisematta sinne päin. Vitonen kuitenkin kuuluu jonkinlaiseen tuoksujen yleissivistykseen, ja 19 on täällä moni kehunut, joten nyt ajattelin etten enää ohita Chanelia.
Notinon 10 ml pulloista testissä olivat Burberryn Goddess ja Novellistan Summer Flare. Goddesia olin haistellut lapulla kaupassa. Tuolloin lapulla en saanut laventelia nenääni juurikaan, mutta iholla se tulee selkeästi esiin. Henkilökohtaisesti en pidä laventelista hajuvesissä. Tämä on kuitenkin sellainen hajuvesi, missä saatan pystyä hieman siedättämään itseäni, se enin laventeli kuitenkin häviää melko nopeasti ja pohjan vanilja nousee paremmin esiin. Lisätestailuja siis on luvassa pian.
Summer Flaren lisätestailut sen sijaan jää odottamaan kesää. Nyt näin kevään viileällä se ei toimi sitten yhtään. Nenäni haistaa mintun, eikä mitään muuta. Ritualsin Bleu Byzantinissa on nuottina vesiminttu, ja se on miellyttävä, vaikka minttu kokonaisuutena on mielestäni jotenkin jännä hajuvesissä. Summer Flaressa se on vain minttu, ilman vesinuotteja. Ei mitään armoa, kuin purkkaa söisi ja sen tuoksu tulisi nenään. Katsotaan miltä se tuntuu sitten, kun on oikeasti lämmin.
Hyvää pääsiäistä täältäkin! Töissä Byredon De Los Santosin kanssa. Aamulla olin kauhuissani mintun ja salvian ontelot avaavasta yhdistelmästä, mutta byredomaiseen tapaan se on kadonnut jo hyvissä ajoin ennen puoltapäivää.
Onko Hermesiltä tullut täksi kevääksi jotain uutta ja ihanaa?
Perinteisesti pääsiäisenä olen käyttänyt Escadan Escadaa, niin tänäkin vuonna. Escada tuli myyntiin käsittääkseni samana vuonna 1990 kuin Margaretha Ley, joka oli ensimmäinen Escadan tuoksu. Omat pulloni lienevät 90-luvulta tai 2000-luvun alusta. Valmistus lopetettiin kai jossain vuoden 2014 paikkeilla. Ärsyttää, että julkaisuvuodet tuoksuilla pääsääntöisesti on tiedossa, mutta lopetusvuosia ei. Ne pitäisi saada myös jostain.
Sotd Jardin de L'Orangerie Dries Van Notenin samplesetistä. Appelsiininen, aurinkoinen mutta ehkä minun makuuni liian puuterinen. Tämä on kyllä kaunein koskaan näkemäni setti, melkein tuntuu pahalta käyttää näitä:)
Vierailija kirjoitti:
Piti testata tuo Loewen Ella ja Floraikun Cricket Song rinnakkain. Niissä oli niin paljon samaa tyyliä, ja Ella olisi paljon, paljon halvempi. Mutta ei. Ovat niin samanlaisia etten molempia osta, ja kyllä näistä silti Cricket Song on enemmän minun makuuni. Ella on hieman hedelmäisempi, huomattavan paljon voimakkaampi ja kestävämpi. Cricket Songissa on Ellaan verrattuna jotain likaista, mikä tuntuu tosi oudolle kun pidin sitä niin puhtaana tuoksuna. Hedelmäisyys on myös vaimeampaa, tietynlainen makeus hillitympää. Cricket Songissa on enemmän jotakin mielenkiintoista, vähemmän tavallista.
Mitä kauemmin nämä isolla ovat, sen selkeämmäksi ero muuttuu. Ellan makeus voimistuu, Cricket Songin vaimenee. Cricket Song on vihreämpi luonteeltaan. Harmillista kyllä sen kestävyys ei yllä lähellekään samaan kuin tuo Ella edt.
Kai tiedät että espanjan 'ella' on feminiinipersoonapronomini? Ts. kun nimität tuoksua 'Ellaksi' kerrot vain että se on naistentuoksu.
Loewen tuoksujen nimet on ärsyttävän samankaltaisia ja mielikuvituksettomia. Samaa voi sanoa sen pulloista.
Mulla on niitä kaksi: 'Agua de Loewe Ella' ja 'Loewe Aire'. Ekasta pidän, tokasta en yhtään. Hinnat ovat nousseet kohtuuttomiksi, joten enempiä en hanki.
Hundred Silent Ways. On vain ihana!
Eilen oli testissä Moschino Toy 2 Bubble Gum. Ensin oli jännän leikkisä ja hedelmäinen purukumi, mikä haihtui 5-10 min sisään ja jäljelle jäi vetinen ruusu, sellainen mikä vessaanpyttyihin laitetaan kiinni laitaan huuhtoutumaan.
Tänään on testissä Lancome La Nuit Tresor Intense, mikä pitäisi olla lämmin gourmand, mutta saan siitä synteettistä kirsikkaa ensin, minkä jälkeen lähes muovimaista hedelmä-myski-ruusu-sokeri-sekoitusta.
Minulla ei vaan kertakaikkiaan ole tuuria uustuotanto-flankereiden kaa, ne on usein persoonattomia ja ihan hakoteillä, ja taustalla taitaa usein pelkkää kausirahastusta, koska on helppo kustantaa tietynlainen pullo mitä valmistetaan satoja tuhansia ja siitä maalataan vaan linjalla eri värinen ja laitetaan muunneltu neste sisään. Ei menee rahaa hukkaan uusiin designeihin, ja kun mainokset tehdään tänä päivänä helposti kuvakäsittelyllä niin ei tarvitse enää mennä eksoottisiin lokaatioihin ottamaan mainoskuvia huippumalleineen, julkkiksine ja tuotantotiimeineen.
Vierailija kirjoitti:
Perinteisesti pääsiäisenä olen käyttänyt Escadan Escadaa, niin tänäkin vuonna. Escada tuli myyntiin käsittääkseni samana vuonna 1990 kuin Margaretha Ley, joka oli ensimmäinen Escadan tuoksu. Omat pulloni lienevät 90-luvulta tai 2000-luvun alusta. Valmistus lopetettiin kai jossain vuoden 2014 paikkeilla. Ärsyttää, että julkaisuvuodet tuoksuilla pääsääntöisesti on tiedossa, mutta lopetusvuosia ei. Ne pitäisi saada myös jostain.
Tuo on ollut tuttu itselleni joskus 90-luvun lopulta.
Pidin myös niistä iltatuoksumaisemmista Escada EdP Collectioneista, joista tuli sen tavallisen läpinäkyvän leveäsydänmallisen pullon lisäksi, minkä pakkauksessa oli se piirretty nainen hääpuvussa, myös "puettuja muotipulloja" joissa eri värisiä kankaita kuoseineen.
Se oli makea tonkamainen, kukkainen, toffee-vaniljainen ja jotain cocacolamaista mutta tyylikkäällä tavalla, ei päällekäyvä, ei lapsellinen eikä teeskentelevä.
Koen samoin! Tai ainakin niin, että nykytuoksujen erilaisuus on vain pintaa, tuoksun pohja on kaikissa sama. Ja sen haistan jotenkin tunkkaiseksi ja läpäisemättömäksi, se on kuin muovia. Ostan mieluummin vintageita silläkin riskillä, että voivat olla osin jo pilalla. Sellaisinakin ne ovat parempia kuin nykytuoksut.