Lue keskustelun säännöt.
Palstan parfyymifanien oma ketju: Mitä tuoksuja käytät? Mitä uutuuksia olet kokeillut ja mitä pidit? jne...
Oletan että palstalla on lukutaitoisia henkilöitä, eli tämä ketju siis heille jotka ovat aina pitäneet parfyymeistä, tuntevat parfyymitaloja ja niiden historiaa, tuoksujen ominaisuuksia ja kokeilevat mielellään uusia tai keräilevät parfyymipulloja kuten minä.
Huom: Jos joku huomionhakuinen yksilö yrittää vielä tunkea sitä omaa tuoksuallergiaasa ketjuun, niin kerrottakoon että parfyymifani EI ole sama asia kuin sellainen joka lotraa sitä litran päällensä päivässä.
Kommentit (19545)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, minä joka tapauksessa lopettaisin silloin tuoksujen ostamisen. Jäisipä rahaa sitten muuhun käyttöön.
Onhan tälläkin palstalla jotkut pitäneet aivan asiallisena käydä tuoksuttelemassa tavarataloissa, ja tilata sitten netistä. Ihmisen alhaisuus tulee tuossa hienosti esille. On vain minä minä minä ja sitten minä en ainakaan osta jos minä minä minä en saa sitä ja tätä.
Mun mielestä ihan luonnollista. Mä käyn ensin tuoksuttelemassa tikuille, mielenkiintoiset otan mukaan ja haistelen niitä päivän mittaan. Sen jälkeen jos löytyy joku hyvä, haen testeristä suihkauksen iholle, ja haistelen sitä päivän mittaan ja harkitsen. Jos en ole varma, käyn suihkauttamassa uudestaan iholle, haistelen päivän, ja harkitsen. Ja näiden testauskertojen väli
Luuletko, että toimitilat, hyllyt, siivous ja myyjät on ilmaisia? Hajuvedet vie tilaa, ja jos testeri varastetaan, kauppa ottaa korvaavan omistaan.
Tuo, että ostetaan muualta, johtaa vain siihen, että kohta ei ole myymälöitä, joissa olisi tuoksuja testattavana. Stokka kaatuu pian. S-mafian Sokokset sinnittelevät pitempään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, minä joka tapauksessa lopettaisin silloin tuoksujen ostamisen. Jäisipä rahaa sitten muuhun käyttöön.
Onhan tälläkin palstalla jotkut pitäneet aivan asiallisena käydä tuoksuttelemassa tavarataloissa, ja tilata sitten netistä. Ihmisen alhaisuus tulee tuossa hienosti esille. On vain minä minä minä ja sitten minä en ainakaan osta jos minä minä minä en saa sitä ja tätä.
Mun mielestä ihan luonnollista. Mä käyn ensin tuoksuttelemassa tikuille, mielenkiintoiset otan mukaan ja haistelen niitä päivän mittaan. Sen jälkeen jos löytyy joku hyvä, haen testeristä suihkauksen iholle, ja haistelen sitä päivän mittaan ja harkitsen. Jos en ole varma, käyn suihkauttamassa uudestaan iholle, haistelen päivän, ja harkitsen. Ja näiden testauskertojen väli
Luuletko, että toimitilat, hyllyt, siivous ja myyjät on ilmaisia? Hajuvedet vie tilaa, ja jos testeri varastetaan, kauppa ottaa korvaavan omistaan.
Tuo, että ostetaan muualta, johtaa vain siihen, että kohta ei ole myymälöitä, joissa olisi tuoksuja testattavana. Stokka kaatuu pian. S-mafian Sokokset sinnittelevät pitempään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, minä joka tapauksessa lopettaisin silloin tuoksujen ostamisen. Jäisipä rahaa sitten muuhun käyttöön.
Onhan tälläkin palstalla jotkut pitäneet aivan asiallisena käydä tuoksuttelemassa tavarataloissa, ja tilata sitten netistä. Ihmisen alhaisuus tulee tuossa hienosti esille. On vain minä minä minä ja sitten minä en ainakaan osta jos minä minä minä en saa sitä ja tätä.
Mun mielestä ihan luonnollista. Mä käyn ensin tuoksuttelemassa tikuille, mielenkiintoiset otan mukaan ja haistelen niitä päivän mittaan. Sen jälkeen jos löytyy joku hyvä, haen testeristä suihkauksen iholle, ja haistelen sitä päivän mittaan ja harkitsen. Jos en ole varma, käyn suihkauttamassa uudestaan iholle, haistelen päivän, ja harkitsen. Ja näiden testauskertojen välissä voi mennä kuukausia, kun pitää lähteä muih
Luuletko, että toimitilat, hyllyt, siivous ja myyjät on ilmaisia? Hajuvedet vie tilaa, ja jos testeri varastetaan, kauppa ottaa korvaavan omistaan.
Tuo, että ostetaan muualta, johtaa vain siihen, että kohta ei ole myymälöitä, joissa olisi tuoksuja testattavana. Stokka kaatuu pian. S-mafian Sokokset sinnittelevät pitempään.
Vierailija kirjoitti:
Minä sain Stockmannilta ilmaiseksi näytteen Givenchyn uudesta Irresistible Very Floralista, kun ostin MyStockmann -20% alennus tuoksuista -kampanjasta kaksi tuoksua, joiden yhteishinta oli 152 euroa. Sen verran ilmeisesti pitää ostaa, että saa yhden pikkiriikkisen näytteen...
En ole vielä kokeillut Very Floralia, odotan vähän keväisempiä kelejä ensin.
OT, mutta kiinnostaa mitkä tuoksut ostit Stockalta ja mitä pidät niistä?
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko muille koskaan sellaista, että innostutte yhtäkkiä jostain vanhasta tuoksusta, joka ei ole 'trendikäs'?
Minulle on viime vuosina tullut hetkiä, kun olen innostunut sellaisista tuoksuista, joita esim. äitini ja kummitätini käyttivät 90-luvulla, kun olin alakouluikäinen. Olen hankkinut mm. Opiumin, jota äitini käytti lapsuudessani, sekä ihastunut Lancomen Poemeen ja Duneen, joita kummitätini käytti.
Nyt muistelen kaiholla Poisonia, jota äitini niin ikään käytti. Moni tuntuu ajattelevan sen olevan vihoviimeinen hyönteismyrkky, mutta omissa muistoissani se oli äidilläni aina hedelmäinen, puuterinen ja sensuelli.
Nyt mietin, pitäisikö investoida pulloon, vai olisiko tuoksu nykypäivän ihmisten Baccarat Rougen ja Marlyn kyllästämiin neniin liian kummallinen. :D
Ennen kuin ostat, kokeile - sillä nyky-Poison ei tuoksu enää samalta. N52
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teoriassa juu kiva uutinen. Surkuhupaisaa että pojat innostui nyt kun miestentuoksuissa dominoi vahvimmat ja "paksuimmat" tuoksut ikinä. Rehellisesti olen sitä mieltä että niillä tuoksuilla itsessään ei ole juuri väliä, nuorten kiinnostus näyttäviin brändeihin ja kalliiseen luxukseen on laajentunut markkinoinnin ansiosta hajuvesiin. Tai siis pulloihin. Näyttäviin pulloihin. Tuoksut on järjestään superylimakeita ja ylivahvoja, täysiä pommeja, makeuteen on kai nuoren helppo innostua. Anteeksi tämä dissaus. Mun mielestä tää ilmiö huonontaa entisestään tuoksujen laatua, hintojen hipoessa yhä korkeampia yläpilviä.
Mitä esimerkiksi on nuo miesten superylimakeat ja ylivahvat?
Parfums de Marly, Xerjoff, Tom Ford, Maison Francis Kurkdjian, Louis Vuitton... noilta merkeiltä löytyy.
Googlaa myös "beast mode", "performance", "projection" jne. Parfyymifoorumeilla nykyään harva se päivä joku (miesoletettu) kyselee, mikä on se kaikista vahvin hajuvesi, itse tuoksulla ei vaikuta olevan niinkään väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ilmaisen testaamisen voisi lopettaa kokonaan, ja siirtyä maksullisiin näytteisiin? Tavaratalot kamppailevat muutenkin olemassaolostaan kaikkialla maailmassa. Olisin valmis maksamaan näytteistä kuten Notinolle aiemmin. Nythän sieltä ei enää näytteitä saa.
No, kaikki tässä maailmassa eivät ole kuin sinä. Jos minä en saisi pullosta käteeni tuoksua kaupassa ilmaiseksi suihkauttaa, se jäisi minulta kokonaan ostamatta. Väitän, että aika monet muutkin ovat samaa mieltä.
Kokeileminen on eri asia kuin tuo varastaminen, josta oli kysymys linkin artikkelissa. Kyllä minäkin haluan kokeilla hajuvesiä ennen ostopäätöstä, yleensä jopa useamman kerran, koska (laadukas) tuoksu aina muuntuu iholla.
Nykyään tilaan usein netistä niche-tuoksujen näytteitä juuri tästä syystä, että haluan testailla niitä ajan kanssa. Valitettavasti tavarataloissa myytävistä tuoksuista tosiaan harvoin saa niitä näytteitä, korkeintaan ostoksen mukaan. Voisin muutaman euron maksaakin.
Viimeksi kun kävin paikallisessa liikkeessä ostamassa Chanel 19-hajuveden, kyselin arasti josko olisi mahdollista saada pieni näyte Cristalle edt:stä tai edp:stä, ja mukava myyjä teki minulle mielellään näytteet mukaan molemmista versioista. (Onneksi, sillä en lopulta tykännyt niistä kummastakaan.) N52
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko muille koskaan sellaista, että innostutte yhtäkkiä jostain vanhasta tuoksusta, joka ei ole 'trendikäs'?
Minulle on viime vuosina tullut hetkiä, kun olen innostunut sellaisista tuoksuista, joita esim. äitini ja kummitätini käyttivät 90-luvulla, kun olin alakouluikäinen. Olen hankkinut mm. Opiumin, jota äitini käytti lapsuudessani, sekä ihastunut Lancomen Poemeen ja Duneen, joita kummitätini käytti.
Nyt muistelen kaiholla Poisonia, jota äitini niin ikään käytti. Moni tuntuu ajattelevan sen olevan vihoviimeinen hyönteismyrkky, mutta omissa muistoissani se oli äidilläni aina hedelmäinen, puuterinen ja sensuelli.
Nyt mietin, pitäisikö investoida pulloon, vai olisiko tuoksu nykypäivän ihmisten Baccarat Rougen ja Marlyn kyllästämiin neniin liian kummallinen. :D
Tulee, itse innostunut Calvin Kleinin Obsessionista siinä ruskeassa sipulinmuotoisessa pullossa. Samoin Diorin J'adore viehättää näin keväällä. Ja Lancomen Magie Noire oli talvella käytössä. Mitäs muuta...YSL:n Cinemaan olen rakastunut. Minäkin ostin Poemen, kun luin jostain että sitä oltaisiin lopettamassa. Miten ihana hunajan ja kukkien sekoitus!
Jeremyn uusimmat postaukset tulivat vastaan kun selailin YouTubea. On tainnut mies suihkutella liian monta tuoksua ja/tai käyttää muita piristeitä. Kulkee kaduilla ilman paitaa ja tanssii kuin transsissa tiukoissa valkoisissa housuissaan. Huh, huh on se tuoksutubettajan elämä kuluttavaa ja turmiollista. No ego ei ole onneksi kärsinyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pystyttekö tarkentamaan, mitä tarkoitatte sillä, että hajuvesi tuoksuu hajuvesimäiseltä tai parfyymiltä? Viittaan näihin viesteihin, joissa on puhuttu siitä, että hajuvesi voi tuoksua suihkugeeliltä tai samppooltakin. Tässä ei nyt varmaan ole kyse vain vahvuudesta?
Olen itsekseni miettinyt, miksi nykyhajuvedet eivät voimakkuudestaankaan huolimatta oikein tuoksu kunnon hajuvesiltä. Esimerkiksi Libre, joka tuoksuu muilla niin ihanalta, mutta jonka koen omalla ihollani liian kaikkinieleväksi, on sellainen. Tai Stash, joka ei jätä tilaa millekään muulle. Onko niissä liikaa Iso-E:tä, vai mistä niiden totaalisuus ja hengittämättömyys on peräisin?
Vaatiiko "hajuvesimäisyys" sivettiä? Tarpeeksi tiivistettyjä kukkaisnuotteja? Miksi entisaikojen hajuvesien voimakkuus ei ole tukahduttavaa kuin korkeintaan hetken, ja sitten ne puhkeavat eloon?
Tuo on tosi hyvä kysymys! Monet nykytuoksut ovat omaan nenääni todella makeita ja aggressiivisen voimakkaita mutta kuitenkin - kuten sinä mielestäni hyvin ilmaisit - niistä puuttuu moniulotteisuutta, sitä taikaa, jota on vanhemmissa tuoksuissa. Vanhat tuoksut mielestäni painottivat pohjatuoksuun, eli siihen miten tuoksu kehittyi iholla. Nykytuoksuissa usein on panostettu raflaavaan latvatuoksuun, jonka pohjalta moni tekee hetkessä ostospäätöksen, ja pohjatuoksu on sitten tavanomainen. (En siis toki tarkoita että aivan kaikki nykytuoksut ovat tuollaisia.)
Luulen, että asiassa on osansa myös EU:n kemikaaliasetuksilla, eli varsinkin pohjatuoksuihin käytettävät aineet ovat rajoittuneet tosi paljon viimeisten 20-30 vuoden aikana. Korvaavat aromakemikaalit tuppaavat olevaan kyllä voimakkaita ja pitkäkestoisia, mutta myös yksiulotteisia ja pidemmän päälle ärsyttäviä. Ainakin oman nenäni mukaan. Näitä ovat esim. amberwood, cashmerewood ja tietyt myskit. N52
Itse muista kaukaa nuoruudestani inkivaariin vivahtavan tuoksun, oli varmaan kalleimmasta paasta kayttajan tuntien. Tietaako joku vastaavaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko muille koskaan sellaista, että innostutte yhtäkkiä jostain vanhasta tuoksusta, joka ei ole 'trendikäs'?
Minulle on viime vuosina tullut hetkiä, kun olen innostunut sellaisista tuoksuista, joita esim. äitini ja kummitätini käyttivät 90-luvulla, kun olin alakouluikäinen. Olen hankkinut mm. Opiumin, jota äitini käytti lapsuudessani, sekä ihastunut Lancomen Poemeen ja Duneen, joita kummitätini käytti.
Nyt muistelen kaiholla Poisonia, jota äitini niin ikään käytti. Moni tuntuu ajattelevan sen olevan vihoviimeinen hyönteismyrkky, mutta omissa muistoissani se oli äidilläni aina hedelmäinen, puuterinen ja sensuelli.
Nyt mietin, pitäisikö investoida pulloon, vai olisiko tuoksu nykypäivän ihmisten Baccarat Rougen ja Marlyn kyllästämiin neniin liian kummallinen. :D
Jatkuvasti!
Poisonista hankin ensiksi nykyversion, mutta möin sen pois hankittuani sekä extraitin 80-luvulta ja toisen vanhemman version Poisonista. Kadun vähän uuden version myymistä, sillä pidin kyllä siitäkin. Saa siitä hyvän kuvan tuoksun profiilista, vaikka se onkin "läpäisemätön". Uudet tuoksut on usein kuin teflonpintaa. Ja vaikka juuri 80-luvun tuoksuja sanotaan powerhouseiksi, niin yllättäen Poisonissa juuri extrait on kuitenkin tietyllä tavalla vedellinen, mehukas ja kostea, eikä mikään kemikaalipommi.
Opiumista minulla on ollut nykyversio, ja möin senkin. Pidän kyllä itämaisista ja savuisista tuoksuista, mutta tuossakin ehkä vintage olisi parempi?
Missä vaiheessa lopetetut tuoksut muuttuvat vintageksi? Lancasterin Eau de Concentree on ainakin laadultaan ja tyyliltään vintagea. Olen tyytyväinen että tajusin ostaa vielä kun sitä sai. Nykytuoksuistani/-versioista vintagetyyppisiä ovat mm. Patoun uusi 1000 ja Collection Heritagen Vacances, nyt nekin jo lopetettu.
Paras hankintani kaikista tuoksuistani hinta-laatusuhteeltaan on ehkä uusin Cabochard. Sitä on muuten kiitetty siitä, että kerrankin uudempi versio on parempi kuin aiempi.
Oma nykyinen suosikkini on Hugo Bossin The Scent for Her Absolute (The Scent Absolute for Her), joka mielestäni tuoksuu aivan erilaiselta kuin mikään sarjan muista tuoksuista (jotka ovat keskenään melko samankaltaisia, ainakin minun nenääni). Kyseessä on ainakin omalla ihollani kevyen mausteinen, hedelmäinen, hieman makea, aika seksikäskin tuoksu, joka ei kuitenkaan ole miltään osin liian yliampuva (ei liian makea tms.).
Kyse oli yllätyslöydöstä, sillä usein olen kartellut tummia pulloja, sillä pullon ulkonäkö kertoo tuoksusta. Tämä tuoksu ei kuitenkaan ole raskas. Olen siis enemmän hieman kevyempien tuoksujen ystävä. Pidän myös makeudesta, tiettyyn rajaan. Tästä esimerkkinä myös hyvin mieleinen Giorgio Armanin Si Passione.
Kolmas rakkaus on Valentinon Voce Viva, joka mielestäni on aika tavanomainen - mutta mikä puhdas ilon tuoksu! Siitä tulee aina hyvälle mielelle ja saa energiaa.
Nuoruudesta haikailen Emporio Armanin She/Lei Whitea, sesonkituoksua vuosituhannen taitteesta. En tiedä, onko aika kullannut muistot eli olisiko se nykyään teinimäinen, mutta se on tehnyt suurimman vaikutuksen koskaan. Olen etsinyt vastaavankaltaista tuoksua Fragrantican ja hajuvesiosastojen myyjien avulla, mutta löytämättä. Osaisikohan täällä joku auttaa?
Tutustuin alkuperäiseen She/Lei-tuoksuun, joka on aivan erilainen. Se on itämainen mausteinen unisex-tuoksu (miellyttävä, jos pitää maskuliinisesta maustetuoksusta) siinä, missä "White"-versio oli kevyt, puuterinen ja raikas, aavistuksen sitruksinen kukkaistuoksu.
Jostain syystä juttuni tuntuvat erityisesti olevan tunnettujen/suosittujen tuoksujen ei niin yleiset "pikkusisaret" :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teoriassa juu kiva uutinen. Surkuhupaisaa että pojat innostui nyt kun miestentuoksuissa dominoi vahvimmat ja "paksuimmat" tuoksut ikinä. Rehellisesti olen sitä mieltä että niillä tuoksuilla itsessään ei ole juuri väliä, nuorten kiinnostus näyttäviin brändeihin ja kalliiseen luxukseen on laajentunut markkinoinnin ansiosta hajuvesiin. Tai siis pulloihin. Näyttäviin pulloihin. Tuoksut on järjestään superylimakeita ja ylivahvoja, täysiä pommeja, makeuteen on kai nuoren helppo innostua. Anteeksi tämä dissaus. Mun mielestä tää ilmiö huonontaa entisestään tuoksujen laatua, hintojen hipoessa yhä korkeampia yläpilviä.
Mitä esimerkiksi on nuo miesten superylimakeat ja ylivahvat?
Parfums de Marly, Xerjoff, Tom Ford, Maison Francis Kurkdjian, Louis Vuitton... noilta merkeiltä löytyy.
Googlaa myös "beast mode", "performance", "projection" jne. Parfyymifoorumeilla nykyään harva se päivä joku (miesoletettu) kyselee, mikä on se kaikista vahvin hajuvesi, itse tuoksulla ei vaikuta olevan niinkään väliä.
Tom Fordilla on hyviä tuoksuja! Voivat olla vahvoja, mutta eivät mielestäni ylimakeita. Eikä vahvuus sinänsä haittaa, jos ymmärtää laittaa tuoksua vain vähän (ja ajoissa ennen liikkeelle lähtöä!). Nuorilla miehillä varmaan tässä dominanssin ajatus? Onhan voimakas tuoksu statement. Kun tulee paikalle, dominoi tuoksullaan muita.
Olen miettinyt, onko hienhajussakin tai muussa pahanhajuisuudessa joskus kyse myös vallankäytöstä. Jonkinlainen kosto, tilan dominointi tai jopa seksuaalinen viesti? Ajatellaan, että haisen alkuvoimaisesti myskiltä tässä. Tuore nuoren ihmisen hiki voi haista hyvältä, mutta se on aika kaukana siitä, että keski-ikäinen karju hauduttelee strategisia paikkojaan.
Jean Patoun Joy on mielestäni klassinen hajuvesi.
Vierailija kirjoitti:
Itse muista kaukaa nuoruudestani inkivaariin vivahtavan tuoksun, oli varmaan kalleimmasta paasta kayttajan tuntien. Tietaako joku vastaavaa?
Milloinkohan tämä nuoruus tapahtui? Inkiväärisiä tuoksuja on yllättävän paljon.
Mitä tulee kommentteihin, että miesten tuoksuissa haetaan "beast mode" -tuoksuja ja vahvoja tuotteita niin tuolle on aika luonnollinen selitys.
Tuoksut ovat kalliita, ja mikään ei tunnu hölmömmältä kuin ostaa tuoksu joka on niin mitään sanomaton, että sitä ei edes huomaa hetken päästä. Tuossa vaiheessa se on sama olla ostamatta tuotetta.
Miehet haluavat siis tuotteen jonka oikeasti voi haistaa, suihkausten määrää voi vaihdella.
Itselläni tosin on varmasti joku viallinen nenä, koska esimerkiksi joku YSL Y ei oikeasti tuoksu nenääni miltään vaikka sitä kovasti hehkutetaan.
Olen myös jo vähän iäkkäämpi, että en osaa samaistua sellaiseen tuoksuun mitä nuoriso hakee, mutta se tuskin on esimerkiksi Givenchy - Gentleman Reserve Privee...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko muille koskaan sellaista, että innostutte yhtäkkiä jostain vanhasta tuoksusta, joka ei ole 'trendikäs'?
Minulle on viime vuosina tullut hetkiä, kun olen innostunut sellaisista tuoksuista, joita esim. äitini ja kummitätini käyttivät 90-luvulla, kun olin alakouluikäinen. Olen hankkinut mm. Opiumin, jota äitini käytti lapsuudessani, sekä ihastunut Lancomen Poemeen ja Duneen, joita kummitätini käytti.
Nyt muistelen kaiholla Poisonia, jota äitini niin ikään käytti. Moni tuntuu ajattelevan sen olevan vihoviimeinen hyönteismyrkky, mutta omissa muistoissani se oli äidilläni aina hedelmäinen, puuterinen ja sensuelli.
Nyt mietin, pitäisikö investoida pulloon, vai olisiko tuoksu nykypäivän ihmisten Baccarat Rougen ja Marlyn kyllästämiin neniin liian kummallinen. :D
Ennen kuin ostat, kokeile - sillä nyky-Poison ei tuoksu enää samalt
Huh, hyvä tietää! Kiitos vinkistä!
Ja pitihän se arvata, että tämäkin oli sitten menty muuttamaan... :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko muille koskaan sellaista, että innostutte yhtäkkiä jostain vanhasta tuoksusta, joka ei ole 'trendikäs'?
Minulle on viime vuosina tullut hetkiä, kun olen innostunut sellaisista tuoksuista, joita esim. äitini ja kummitätini käyttivät 90-luvulla, kun olin alakouluikäinen. Olen hankkinut mm. Opiumin, jota äitini käytti lapsuudessani, sekä ihastunut Lancomen Poemeen ja Duneen, joita kummitätini käytti.
Nyt muistelen kaiholla Poisonia, jota äitini niin ikään käytti. Moni tuntuu ajattelevan sen olevan vihoviimeinen hyönteismyrkky, mutta omissa muistoissani se oli äidilläni aina hedelmäinen, puuterinen ja sensuelli.
Nyt mietin, pitäisikö investoida pulloon, vai olisiko tuoksu nykypäivän ihmisten Baccarat Rougen ja Marlyn kyllästämiin neniin liian kummallinen. :D
Jatkuvasti!
Poisonista hankin ensiksi nykyv
Tuo "läpäisemättömyys" kuvastaa reformuloituja tuoksuja hyvin. Muistan teini-iästä 90-luvun lopulta, kun kokeilin joskus äitini hajuvesiä, kuten Poisonia, L'Air du Tempsia ja Opiumia, miten tuoksu oli tavallaan matka, jossa kuljetaan erilaisten maisemien läpi. Tuoksu muuttui iholla selkeästi koko ajan, ja siinä oli eri vaiheita. Opin sen, että vaikka jokin tuntui alkuun tyrmäävän voimakkaalta, se saattoi olla puolen tunnin kuluttua aivan erilainen. Nykyään tuntuu siltä, että tämä kerroksellisuus on reformuloinnin myötä menetetty.
Tuleeko muille koskaan sellaista, että innostutte yhtäkkiä jostain vanhasta tuoksusta, joka ei ole 'trendikäs'?
Minulle on viime vuosina tullut hetkiä, kun olen innostunut sellaisista tuoksuista, joita esim. äitini ja kummitätini käyttivät 90-luvulla, kun olin alakouluikäinen. Olen hankkinut mm. Opiumin, jota äitini käytti lapsuudessani, sekä ihastunut Lancomen Poemeen ja Duneen, joita kummitätini käytti.
Nyt muistelen kaiholla Poisonia, jota äitini niin ikään käytti. Moni tuntuu ajattelevan sen olevan vihoviimeinen hyönteismyrkky, mutta omissa muistoissani se oli äidilläni aina hedelmäinen, puuterinen ja sensuelli.
Nyt mietin, pitäisikö investoida pulloon, vai olisiko tuoksu nykypäivän ihmisten Baccarat Rougen ja Marlyn kyllästämiin neniin liian kummallinen. :D