Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

en osaa päättää, otanko mieheni sukunimen

Vierailija
29.05.2006 |

ollaan menossa naimisiin ens perjantaina, enkä ole vieläkään päättänyt, otanko miehen sukunimen. kahdella lapsellamme on miehen sukunimi. tuntuu niin isolta harppaukselta tuo sukunimi, aivan kuin muka isommalta kuin itse naimisiinmeno?

Kommentit (28)

Vierailija
1/28 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

musta vaan tuntuu etten mä ole mä erinimisenä!

Vierailija
2/28 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

omalta osaltani totesin, että en viitsi ruveta äheltämään kaikenmaailman passien ja henkilökorttien kanssa. oma nykyinen nimeni on aivan hyvä, eikä mikään muutu sen paremmaksi/huonommaksi nimeä vaihtamalla. joten mikä pointti siinä sitten olisi... järkiratkaisu siis.



-ja tunnepuolellakaan en nähnyt yhtään puoltavaa syytä sille, että vaihtaisin nimeäni. tiedän, että joku muu näkee asian toisin, mutta en vaan näe miten perhe on sen parempi, onko nimiä yksi vai kaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/28 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

En laittaisi avoliitossa lapsen sukunimeksi isän nimeä jos naimisiin mennessä en vaihtaisi omaa sukunimeä.

Vierailija
4/28 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

lapsellanikin on mieheni sukunimi eli minä vain olen eriniminen tässä perheessä. En vaan osannut ajatella itseäni minkään muun nimisenä joten pidin omani. Miehenikin kannusti siihen, onneksi.

Vierailija
5/28 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos se alkaa tuntua väärältä vaihtoehdolta vaihdat sitten kun siltä tuntuu. Helpompaa, kuin katua ja vaihtaa edes takaisin.

Vierailija
6/28 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehellä on -nen sukunimi, mutta ei kuitenkaan ihan tavallisemmasta päästä, oma nimeni on tosi harvinainen... Mä oon kuiteski niin perinteinen jotekin että haluan vaihtaa nimeni. Varmaan vaihtaisin vaikka mies olis Virtanen. : )

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/28 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

helpompi erota. ei silloin jaksa alkaa papereita uusimaan kun mies on pettänyt.

Vierailija
8/28 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tietysti heti ekalla viikolla välttämättä, ja joillain se käy nopeammin kuin toisilla. Mutta kyllä se uusi nimi alkaa omalta tuntumaan jossain vaiheessa. Onhan meidän elämässämme pitänyt tottua moniin muihinkin muutoksiin, eivätkä ne ole ylivoimaisia olleet. Olemme muuttuneet pariskunnasta äidiksi ja isäksi ja tottuneet siihen. Olemme ottaneet euron käyttöön ja tottuneet siihen. Olemme voittaneet Euroviisut ja pian olemme tottuneet siihenkin, ettemme olekaan ikuisia häviäjiä. Miksi siis uuteen nimeenkin ei voisi yhtä mutkattomasti tottua! Rohkeasti vain uutta kohti!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/28 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älkää nöyrtykö ja alistuko, vaikka miestänne rakastattekin. Teillä on omat nimenne, pitäkää niistä kiinni. Jos aloitetaan naisen aseman parantaminen tällaisilla pienillä asioilla, saattaa olla että jonakin päivänä naisen ja miehen eurot ovat saman arvoisia! Tasa-arvo alkaa pienistä asioista!

Vierailija
10/28 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

- ja voihan mies vaihtaa nimensä, miksi naisen pitäisi aina nähdä kaikki vaiva ja hässäkkä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/28 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

koko perheelle, vaan joko minulle tai miehelleni. Lentoliput varataan kullekin ihmiselle erikseen, ei perheelle. Ystävät on enimmäkseen vanhoja tuttuja vuosien takaa, ne kyllä muistaa nimeni (ja osa jopa mieheni sukunimen. Lasta ei nykyää syrjitä koulussa, vaikka äidillä olisi eri nimi. Mikä vielä voi olla hankalampaa?

Vierailija
12/28 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt kun on kaksi lasta, on mukava, että kaikilla on sama sukunimi. Yksi vaihtoehtohan on ottaa kummatkin sukunimet käyttöön, tyyliin Aho-Virtanen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/28 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


- ja voihan mies vaihtaa nimensä, miksi naisen pitäisi aina nähdä kaikki vaiva ja hässäkkä.

Vierailija
14/28 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

halvempi näin päin =)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/28 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun mä osaan kuvitella vaan niitä asioita, mitkä nimenvaihdossa ois hankalaa.

Keksin mä kyllä yhden hyvän puolen - jos vaihtais nimeä, sais samalla uuden pienen ajokortin, jonka jälkeen vois ostaa uuden nätin lompakon. Nykyinen pahviviritys on aika tilaavievä.

Vierailija
16/28 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

en ole huomannut vielä mitään mutkikasta perheen kahdessa nimessä.

Vierailija
17/28 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan vilpittömän uteliaana kysyy yksi oman nimensä pitänyt . Sen helpompaa ei minusta voi oikein ollakaan: ei yhtään ainoaa asiakirjaa uusittavaksi, ei ilmoituksia mihinkään...Kukaan ei ole koskaan kyseenalaistanut minun äitiyttäni suhteessa lapsiini, joilla eri nimi - ja kun asia on varma itsellenikin, niin mikä se olisi se vaikeus ja epäselvyys??

Vierailija
18/28 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Kun mä osaan kuvitella vaan niitä asioita, mitkä nimenvaihdossa ois hankalaa.

Keksin mä kyllä yhden hyvän puolen - jos vaihtais nimeä, sais samalla uuden pienen ajokortin, jonka jälkeen vois ostaa uuden nätin lompakon. Nykyinen pahviviritys on aika tilaavievä.

Vierailija
19/28 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sormus sormessa saa kertoa, että olemme naimisissa. Lapset minun nimelleni, sitten kun niitä tulee. Hankaluuksia on vain silloin, kun pitäisi keksiä, miten kirjoittaa allekirjoitus korttiin, jossa täytyy olla sukunimi. Liisa Virtanen ja Matti Nieminen perheineen tms... Miten te olette kirjoittaneet hautajaisadressit?

Vierailija
20/28 |
29.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuntui suorastaan riistolta että vielä kaunis sukunimenikin vietäisiin. Meilläkin oli jo silloin lapsi isän sukunimellä ja lisää suunnitelmissa. Näinä uusioperheiden aikana jolloin ei välillä tiedä kuka on kenenkin lapsi sukunimen perusteella ja sukunimiä lukee enemmän ja vähemmän postilaatikoissa (ja jota en pidä minään kunnia-asiana), päätin olla ylpeä ydinperheestämme ja ottaa mieheni nimen ja yhden sukunimen postilaatikkoomme. Muutenkin minusta kuulostaa hassulta jos lapsi sanoo äitinsä sukunimeksi jonkun muun. Eka ajatushan on että vanhemmat on eronneet ja äiti on mennyt uusiin naimisiin, vaikka yhtä hyvin voisi olla ettei vanhemmat olisi naimisissa ollenkaan. Itsestänikin kuulosti lähinnä hienostelulta ettei vaimolle ole miehen nimi kelvannut, vaikka ymmärränkin sen nyt hieman paremmin, mutta vain sen kautta että olen itsekin kokenut saman. Joka tapauksessa, minulle oli tärkeä että minulla on sama nimi kuin lapsillani, joten nielin ylpeyteni. Ajattelin että jos en vain totu siihen niin vaihdan sitten tyttönimen takaisin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän seitsemän neljä