Ihmettelen köyhimyksiä joiden lapsetkin ovat vanhoissa paikatuissa rattaissa
Kommentit (19)
Ja meidän lapsella on Brion rattaat (uudet) ja reimatecin haalarit ;)
ja ei se vauva siitä välitä onko paikatutu vai uudet rataat kunhan niissä on hyvä olla!!
ite en oikeen koskaan saanut lapsena mitään kun ei ollut varaa..
yksi tuttava sai taas kaiken minkä halusi.
itellä nyt 3 lasta ja vaimo.
tuttava istuu linnassa.
Reimatecin vaatteet ja silti - ajatella - ihmiset ovat hyvin onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä vaikka elävät todellakin todella köyhyysrajan alapuolella.
uudet ja hienot, mutta toimittivat asiansa. Ja olisi ollut kyllä rahaa ostaa ne udet ja hienotkin, mutta mun mielestä se on rahantuhlausta. Vaunut oli kuitenkin siistit, tosi käytössä asianmukaisesti kuluneet ja hyvinpä nuo ovat kestäneet.
On tää lasten saaminenkin mennyt yhdelsi välineurheiluksi...
Kun en millään viitsisi kolmevuotiaalle ostaa uusia rattaita, kun ei niitä enää montaa kertaa käytettäisi... Niin korjasin ne. Olenko nyt köyhä ja huono? :D
Vierailija:
Kun en millään viitsisi kolmevuotiaalle ostaa uusia rattaita, kun ei niitä enää montaa kertaa käytettäisi... Niin korjasin ne. Olenko nyt köyhä ja huono? :D
Kyllähän se lapsen kehitys on siitä kiinni, että en yhdistelmien ja matkarattaiden jälkeen osta enää kolmansia, joita käyttää kerran viikossa puoli vuotta... annanko henkilötietoni niin voit soittaa sossuun jotta huostaanottaisivat laiminlyödyn lapsipoloni? :D
Voi herran kiesus näitä jotka eivät tajua kokonaisuutta.
Sinunlaisilta ihmisiltä pitäisi ennemmin kieltää lastenteko. Maailmasta ei ainakaan parempaa paikkaa tule niin kauan kuin sinunlaisesi kasvattaa tänne lisää suvaitsemattomia ihmisiä.
Asuimme vuokralla kaksiossa ja elimme kädestä suuhun.
Nyt tilanteemme on muuttunut. Olemme vakituisissa työpaikoissa, ostimme omakotitalon ja toiselle lapselle olemme voineet ostaa kaikki uutta mitä olemme halunneet.
Nytkään ei ole tehnyt mieli ostaa kaikkea uutena, koska esikoisemme kanssa huomasimme, että vanhoillakin vaatteilla ja tarvikkeilla pärjää mainiosti. Kierrätys on todella hyvä asia varsinkin lasten vaatteiden kohdalla. Lisäksi jouduimme huomaamaan, että uudet yhdistelmävaunumme eivät ole niin hyvät kuin esikoisella käyttämämme käytetyt vaunut ja rattaat.
Tämä on ilmiselvä ja huono provo. Kaikki tietää, että rakkaus ja huolepito tekee lapsista kunnon ihmisiä, ei hienot rattaat tai muu materia.
Itse olen järkeillyt asian niin, että nyt mulla on enemmän aikaa lapsille ja mahdollisuus lyhyempiin hoitopäiviin, kuin jos olisin töissä. Luulen, että lapsetkin muistavat mieluummin lapsuudestaan sen, että äiti oli läsnä, kuin että äiti osti joka talvi reimatecin haalarin.
ja oikeastikin olemassa. juuri tuon materian takia, moni luokittelee ihmiset. Minä ala-asteella sain jatkuvasti kuulla kuinka huono IHMINEN olen kun minulla oli usein itse tehdyt vaatteet joissa ei ollut jotain tiettyä merkkiä. Aina ensin ihailtiin vaatteita, mutta sitten kun sanoin että äiti teki ne, mielipide muuttui, olin roskakasaa.
Muistan vieläkin kuinka kivaa oli pistää eri pariset sukat jalkaan, koska kaikkien mielestä se oli jotain niin kamalaa.
Ja nyt, minulla menee tuhat kertaa paremmin kuin kiusaajillani, varakkaista perheistä. No ok, ei rahaa ole kuin roskaa, mutta jumantsuikka(!) olen onnellinen ja kaikki on paremmin kuin hyvin tilanteessamme. Pöh kaikille niille. Materia on yliarvostettua.
Meillä on kyllä rahaa riittämiin, mutta silti kierrätämme. Lapsetkin oppivat kierrättämään. Ja rakkkautta ynnä huolenpitoa kyllä tuhlaamme ;=)
riistetty hoitaja työnnellä sitä ap:n vastasyntynyttä. Ap:han ei itse ehdi kuin hätäsesti käväsemään vaunukaupassa. Toivottavasti on myös ostanut hoitajalle merkki työvaatteet ettei ap:n lapsen elämä suistu raiteiltaan. Ap:n kannattaa myös tehdä kartta hoitajalle ettei kävelyreissulla stocmannin kahvilaan vaan tule vastaan paikattujen rattaiden kanssa kulkevia köyhiä!
Ja voi räkä mitkä hutjakkeet ne " laatuvaunut" ovat, heiluvat ja huojuvat. Ja ratkaisutkin ovat osoittautuneet suurelta osin epäkäytännöllisiksi.
Jotkut vanhemmat osaavat olla fiksumpia ja pitää kiinni vanhasta mutta toimivasta tavarasta.
on hullua osataa merkkejä ja uutta hullunkiilto ja näyttämisen halu mielessä. Mutta en silti pue lastani epäsiisteisiin, likaisiin, rikkinäisiin. Pidän kauniista vaatteista ja asioista ja niitä saa myös nykyään hyvin kirpputoreilta.
Vai onko aikuisuutenne sitä että isovanhemmilla maksatetaan?