Sivut

Kommentit (864)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, miten minun olisi pitänyt sitä empaattisuuttani hänelle osoittaa? Jos hänellä oli paha olla, niin vattuako minä sille lapsena mitään mahdoin. Ja jos taas kuvitteli, että tulee parempi mieli, niin se oli jo aika paksua. Missä oli se hyvä olo, jota HÄN minulle tuotti, ensin?
Ap

Hän oli selvästi kyvytön toimimaan kasvattajana sinulle. Se on tuon toiminnan selitys, mutta ei oikeutus sille. Hänen olisi pitänyt hakea apua ongelmiinsa itsensä ja sinun vuoksesi.

Nyt sinun haasteesi on ap kasvaa paremmaksi kasvattajaksi kuin äitisi lähtökohdistasi huolimatta ja antaa lapsillesi paremmat eväät elämään kuin mitä itse sait. Miten aiot tehdä sen?


Ulkoistan kasvatuksen muille.
Ap

Hylkäämisen aiheuttama trauma tulee olemaan lapsillesi raskas taakka. Tuo on raukan ratkaisu.


En hylkää, sanoin, että ulkoistan KASVATUKSEN muille. Muuta puuhaa voin heidän kanssaan kyllä keksiä. Tuo ei ole lainkaan haasteeni, mitä luulet. Haasteeni on tulla onnelliseksi, koska se oli alkuperäinen oikeuteni, ennen kuin äitini ryöväsi sen minulta. En luovu siitä koskaan. Isänikin oli silmissäni äitiäni paljon onnellisempi ihminen ja siksi paljon rakastavampi ja kivempi ihminen.
Ap

Ehkä äidilläsi oli enemmän munaa kuin sinulla tai isälläsi, kun hän ei hylännyt lastaan, toisin kuin te kaksi. Hän sentään jonkin verran ilmeisesti kesti haastaviakin tilanteita sen sijaan, että olisi vain jättänyt perheensä. Ilmeisesti sinä ja isäsi olette hyvin heikkoja ihmisiä, joista ei ole edes huonoiksi vanhemmiksi. Te ette ole vanhempia lainkaan. Säälittävää.


Kestää haastavia tilanteita, niin, läpy läpy, siten, että se vietiin lapsen onnellisuudesta. Kysymys ei ole siitä, etten mä kestäisi, vaan mitä lapset kestävät. Ja sen mä tajuan äitiäni paljon paremmin, että jos ei ole rahkeita niin ei ole. Sun logiikallasi sen kestämisen voi just läväyttää lapsen hartioille, kuten mun äiti teki mulle. Äidit käyttää lapsiaan kuule paskasanokoina kovissa elämäntilanteissaan tosi paljon, turha jeesustella siellä hyvyydestä äideiltä, lapsia kohtaan, se EI OLE SITÄ.
Ap

Eli sinun mielestäsi lapsensa yksin erämaahan susien armoille jättäneet vanhemmat ovat suuria sankareita?


Sehän on nimenomaan erämaahan suden armoille jä.mistä, kun vanhempi ei anna lastaan pois, vaikkei osaa kasvattaa eikä ole hyvä vanhempi.
Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, miten minun olisi pitänyt sitä empaattisuuttani hänelle osoittaa? Jos hänellä oli paha olla, niin vattuako minä sille lapsena mitään mahdoin. Ja jos taas kuvitteli, että tulee parempi mieli, niin se oli jo aika paksua. Missä oli se hyvä olo, jota HÄN minulle tuotti, ensin?
Ap

Hän oli selvästi kyvytön toimimaan kasvattajana sinulle. Se on tuon toiminnan selitys, mutta ei oikeutus sille. Hänen olisi pitänyt hakea apua ongelmiinsa itsensä ja sinun vuoksesi.

Nyt sinun haasteesi on ap kasvaa paremmaksi kasvattajaksi kuin äitisi lähtökohdistasi huolimatta ja antaa lapsillesi paremmat eväät elämään kuin mitä itse sait. Miten aiot tehdä sen?


Ulkoistan kasvatuksen muille.
Ap

Hylkäämisen aiheuttama trauma tulee olemaan lapsillesi raskas taakka. Tuo on raukan ratkaisu.


En hylkää, sanoin, että ulkoistan KASVATUKSEN muille. Muuta puuhaa voin heidän kanssaan kyllä keksiä. Tuo ei ole lainkaan haasteeni, mitä luulet. Haasteeni on tulla onnelliseksi, koska se oli alkuperäinen oikeuteni, ennen kuin äitini ryöväsi sen minulta. En luovu siitä koskaan. Isänikin oli silmissäni äitiäni paljon onnellisempi ihminen ja siksi paljon rakastavampi ja kivempi ihminen.
Ap

Ehkä äidilläsi oli enemmän munaa kuin sinulla tai isälläsi, kun hän ei hylännyt lastaan, toisin kuin te kaksi. Hän sentään jonkin verran ilmeisesti kesti haastaviakin tilanteita sen sijaan, että olisi vain jättänyt perheensä. Ilmeisesti sinä ja isäsi olette hyvin heikkoja ihmisiä, joista ei ole edes huonoiksi vanhemmiksi. Te ette ole vanhempia lainkaan. Säälittävää.


Ja mitä isääni tulee, niin ÄITINI OTTI eron isästäni, yhtenä suurena syynä ullatu.s se, että isäni ei ollut tarpeeksi menestyksennälkäinen 😄
Ja äiti nalkutti siitä, tuli riitaa, isä ajettiin nurkkaan ja kävi äitiin käsiksi, ja sitten äiti uhriutui, että isäni lyö. Ihan oma valinta oli nalkuttaa toisen menestyksestä. Äiti otti minut isältä, ei päinvastoin.
Ap

Ei saatana. Millainen ihminen puolustelee vanhempaansa, joka lyö toisia? Mikä sinulla oikein on? Ei ihme, että olet sekaisin, jos arvopohjasi on noin vääristynyt.


Äidilläni ei ole oikeutta pahoittaa isäni mieltä. Koska pahoitti, oli vain ihan oikein, että isä löi äitiä. Nauran sille, haluaisin itsekin lyödä. Sen lyödyksitulemisen voi katsos estää. Ei nalkuta toiselle tämän menestymättömyydenhalusta.
Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, miten minun olisi pitänyt sitä empaattisuuttani hänelle osoittaa? Jos hänellä oli paha olla, niin vattuako minä sille lapsena mitään mahdoin. Ja jos taas kuvitteli, että tulee parempi mieli, niin se oli jo aika paksua. Missä oli se hyvä olo, jota HÄN minulle tuotti, ensin?
Ap

Hän oli selvästi kyvytön toimimaan kasvattajana sinulle. Se on tuon toiminnan selitys, mutta ei oikeutus sille. Hänen olisi pitänyt hakea apua ongelmiinsa itsensä ja sinun vuoksesi.

Nyt sinun haasteesi on ap kasvaa paremmaksi kasvattajaksi kuin äitisi lähtökohdistasi huolimatta ja antaa lapsillesi paremmat eväät elämään kuin mitä itse sait. Miten aiot tehdä sen?


Ulkoistan kasvatuksen muille.
Ap

Hylkäämisen aiheuttama trauma tulee olemaan lapsillesi raskas taakka. Tuo on raukan ratkaisu.


En hylkää, sanoin, että ulkoistan KASVATUKSEN muille. Muuta puuhaa voin heidän kanssaan kyllä keksiä. Tuo ei ole lainkaan haasteeni, mitä luulet. Haasteeni on tulla onnelliseksi, koska se oli alkuperäinen oikeuteni, ennen kuin äitini ryöväsi sen minulta. En luovu siitä koskaan. Isänikin oli silmissäni äitiäni paljon onnellisempi ihminen ja siksi paljon rakastavampi ja kivempi ihminen.
Ap

Ehkä äidilläsi oli enemmän munaa kuin sinulla tai isälläsi, kun hän ei hylännyt lastaan, toisin kuin te kaksi. Hän sentään jonkin verran ilmeisesti kesti haastaviakin tilanteita sen sijaan, että olisi vain jättänyt perheensä. Ilmeisesti sinä ja isäsi olette hyvin heikkoja ihmisiä, joista ei ole edes huonoiksi vanhemmiksi. Te ette ole vanhempia lainkaan. Säälittävää.


Ja mitä isääni tulee, niin ÄITINI OTTI eron isästäni, yhtenä suurena syynä ullatu.s se, että isäni ei ollut tarpeeksi menestyksennälkäinen 😄
Ja äiti nalkutti siitä, tuli riitaa, isä ajettiin nurkkaan ja kävi äitiin käsiksi, ja sitten äiti uhriutui, että isäni lyö. Ihan oma valinta oli nalkuttaa toisen menestyksestä. Äiti otti minut isältä, ei päinvastoin.
Ap

Mitä isäsi teki saadakseen huoltajuuden? Tekikö mitään? Vai eikö hän lopultakaan välittänyt tippaakaan siitä millaisissa oloissa kasvoit? Pääsi helpommalla, kun nurkissa ei ollut kiukuttelevaa kakaraa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, miten minun olisi pitänyt sitä empaattisuuttani hänelle osoittaa? Jos hänellä oli paha olla, niin vattuako minä sille lapsena mitään mahdoin. Ja jos taas kuvitteli, että tulee parempi mieli, niin se oli jo aika paksua. Missä oli se hyvä olo, jota HÄN minulle tuotti, ensin?
Ap

Hän oli selvästi kyvytön toimimaan kasvattajana sinulle. Se on tuon toiminnan selitys, mutta ei oikeutus sille. Hänen olisi pitänyt hakea apua ongelmiinsa itsensä ja sinun vuoksesi.

Nyt sinun haasteesi on ap kasvaa paremmaksi kasvattajaksi kuin äitisi lähtökohdistasi huolimatta ja antaa lapsillesi paremmat eväät elämään kuin mitä itse sait. Miten aiot tehdä sen?


Ulkoistan kasvatuksen muille.
Ap

Hylkäämisen aiheuttama trauma tulee olemaan lapsillesi raskas taakka. Tuo on raukan ratkaisu.


En hylkää, sanoin, että ulkoistan KASVATUKSEN muille. Muuta puuhaa voin heidän kanssaan kyllä keksiä. Tuo ei ole lainkaan haasteeni, mitä luulet. Haasteeni on tulla onnelliseksi, koska se oli alkuperäinen oikeuteni, ennen kuin äitini ryöväsi sen minulta. En luovu siitä koskaan. Isänikin oli silmissäni äitiäni paljon onnellisempi ihminen ja siksi paljon rakastavampi ja kivempi ihminen.
Ap

Ehkä äidilläsi oli enemmän munaa kuin sinulla tai isälläsi, kun hän ei hylännyt lastaan, toisin kuin te kaksi. Hän sentään jonkin verran ilmeisesti kesti haastaviakin tilanteita sen sijaan, että olisi vain jättänyt perheensä. Ilmeisesti sinä ja isäsi olette hyvin heikkoja ihmisiä, joista ei ole edes huonoiksi vanhemmiksi. Te ette ole vanhempia lainkaan. Säälittävää.


Ja mitä isääni tulee, niin ÄITINI OTTI eron isästäni, yhtenä suurena syynä ullatu.s se, että isäni ei ollut tarpeeksi menestyksennälkäinen 😄
Ja äiti nalkutti siitä, tuli riitaa, isä ajettiin nurkkaan ja kävi äitiin käsiksi, ja sitten äiti uhriutui, että isäni lyö. Ihan oma valinta oli nalkuttaa toisen menestyksestä. Äiti otti minut isältä, ei päinvastoin.
Ap

Ei saatana. Millainen ihminen puolustelee vanhempaansa, joka lyö toisia? Mikä sinulla oikein on? Ei ihme, että olet sekaisin, jos arvopohjasi on noin vääristynyt.


Äidilläni ei ole oikeutta pahoittaa isäni mieltä. Koska pahoitti, oli vain ihan oikein, että isä löi äitiä. Nauran sille, haluaisin itsekin lyödä. Sen lyödyksitulemisen voi katsos estää. Ei nalkuta toiselle tämän menestymättömyydenhalusta.
Ap

Olet täysin sairas. Mikään ei oikeuta fyysistä väkivaltaa.

Vierailija

Voit täällä haukkua äitisi vaikka alimpaan hel*ettiin jos siltä tuntuu ja jos se oloasi helpottaa. Olet päättänyt kertoa meille äidistäsi vain tietyssä valossa ja tarkoituksesi on selvästi välittää muillekin kuva hänestä tietynlaisena ihmisenä - sellaisena, kuin sinä hänet koet. Mutta sitä me emme voi tietää, mikä se totuus sitten on.
Usein sanotaan, että se kuinka muista ihmisistä puhuu, kertoo enemmän puhujasta itsestään kuin kohteesta. Usein tämä myös pitää paikkansa.
Mukavaa päivänjatkoa!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, miten minun olisi pitänyt sitä empaattisuuttani hänelle osoittaa? Jos hänellä oli paha olla, niin vattuako minä sille lapsena mitään mahdoin. Ja jos taas kuvitteli, että tulee parempi mieli, niin se oli jo aika paksua. Missä oli se hyvä olo, jota HÄN minulle tuotti, ensin?
Ap

Hän oli selvästi kyvytön toimimaan kasvattajana sinulle. Se on tuon toiminnan selitys, mutta ei oikeutus sille. Hänen olisi pitänyt hakea apua ongelmiinsa itsensä ja sinun vuoksesi.

Nyt sinun haasteesi on ap kasvaa paremmaksi kasvattajaksi kuin äitisi lähtökohdistasi huolimatta ja antaa lapsillesi paremmat eväät elämään kuin mitä itse sait. Miten aiot tehdä sen?


Ulkoistan kasvatuksen muille.
Ap

Hylkäämisen aiheuttama trauma tulee olemaan lapsillesi raskas taakka. Tuo on raukan ratkaisu.


En hylkää, sanoin, että ulkoistan KASVATUKSEN muille. Muuta puuhaa voin heidän kanssaan kyllä keksiä. Tuo ei ole lainkaan haasteeni, mitä luulet. Haasteeni on tulla onnelliseksi, koska se oli alkuperäinen oikeuteni, ennen kuin äitini ryöväsi sen minulta. En luovu siitä koskaan. Isänikin oli silmissäni äitiäni paljon onnellisempi ihminen ja siksi paljon rakastavampi ja kivempi ihminen.
Ap

Ehkä äidilläsi oli enemmän munaa kuin sinulla tai isälläsi, kun hän ei hylännyt lastaan, toisin kuin te kaksi. Hän sentään jonkin verran ilmeisesti kesti haastaviakin tilanteita sen sijaan, että olisi vain jättänyt perheensä. Ilmeisesti sinä ja isäsi olette hyvin heikkoja ihmisiä, joista ei ole edes huonoiksi vanhemmiksi. Te ette ole vanhempia lainkaan. Säälittävää.


Ja mitä isääni tulee, niin ÄITINI OTTI eron isästäni, yhtenä suurena syynä ullatu.s se, että isäni ei ollut tarpeeksi menestyksennälkäinen 😄
Ja äiti nalkutti siitä, tuli riitaa, isä ajettiin nurkkaan ja kävi äitiin käsiksi, ja sitten äiti uhriutui, että isäni lyö. Ihan oma valinta oli nalkuttaa toisen menestyksestä. Äiti otti minut isältä, ei päinvastoin.
Ap

Mitä isäsi teki saadakseen huoltajuuden? Tekikö mitään? Vai eikö hän lopultakaan välittänyt tippaakaan siitä millaisissa oloissa kasvoit? Pääsi helpommalla, kun nurkissa ei ollut kiukuttelevaa kakaraa.


Ei hän arvannut, että äitini olisi noin ilkeä ja persoonallisuushäiriöinen minua kohtaan. Tuskin hän vuonna -75 ois saanut minua, ja äiti uhkaili lähteä kanssani muulle paikkakunnalle kauas, jos ei auta häntä taloudellisesti eron jälkeen, siis isäni. Lopulta isän äiti auttoi, ei isä, haha. Ja siis en tiedä, olisiko äidillä ollut silloisten lakien mukaan lupaa muuttaa ilmanisän suostumusta? Nykyisinhän se ei noin vain onnistu. Tuskin isäni silloin näki itseään minulle parempana vanhempana, ja ei varmaan olisi hyvin pärjännyt kanssani 24/7 hänkään. Pärjännyt ois, mutta ei ajatellut ehkä, että kauhean hyvin. Ja oishan se varmaan ollut vähän rasittavaakin. Ja siihen aikaan isällä oli osittainen matkatyö, tosin kotimaan rajojen sisällä, mutta kuitenkin.
Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, miten minun olisi pitänyt sitä empaattisuuttani hänelle osoittaa? Jos hänellä oli paha olla, niin vattuako minä sille lapsena mitään mahdoin. Ja jos taas kuvitteli, että tulee parempi mieli, niin se oli jo aika paksua. Missä oli se hyvä olo, jota HÄN minulle tuotti, ensin?
Ap

Hän oli selvästi kyvytön toimimaan kasvattajana sinulle. Se on tuon toiminnan selitys, mutta ei oikeutus sille. Hänen olisi pitänyt hakea apua ongelmiinsa itsensä ja sinun vuoksesi.

Nyt sinun haasteesi on ap kasvaa paremmaksi kasvattajaksi kuin äitisi lähtökohdistasi huolimatta ja antaa lapsillesi paremmat eväät elämään kuin mitä itse sait. Miten aiot tehdä sen?


Ulkoistan kasvatuksen muille.
Ap

Hylkäämisen aiheuttama trauma tulee olemaan lapsillesi raskas taakka. Tuo on raukan ratkaisu.


En hylkää, sanoin, että ulkoistan KASVATUKSEN muille. Muuta puuhaa voin heidän kanssaan kyllä keksiä. Tuo ei ole lainkaan haasteeni, mitä luulet. Haasteeni on tulla onnelliseksi, koska se oli alkuperäinen oikeuteni, ennen kuin äitini ryöväsi sen minulta. En luovu siitä koskaan. Isänikin oli silmissäni äitiäni paljon onnellisempi ihminen ja siksi paljon rakastavampi ja kivempi ihminen.
Ap

Ehkä äidilläsi oli enemmän munaa kuin sinulla tai isälläsi, kun hän ei hylännyt lastaan, toisin kuin te kaksi. Hän sentään jonkin verran ilmeisesti kesti haastaviakin tilanteita sen sijaan, että olisi vain jättänyt perheensä. Ilmeisesti sinä ja isäsi olette hyvin heikkoja ihmisiä, joista ei ole edes huonoiksi vanhemmiksi. Te ette ole vanhempia lainkaan. Säälittävää.


Ja mitä isääni tulee, niin ÄITINI OTTI eron isästäni, yhtenä suurena syynä ullatu.s se, että isäni ei ollut tarpeeksi menestyksennälkäinen 😄
Ja äiti nalkutti siitä, tuli riitaa, isä ajettiin nurkkaan ja kävi äitiin käsiksi, ja sitten äiti uhriutui, että isäni lyö. Ihan oma valinta oli nalkuttaa toisen menestyksestä. Äiti otti minut isältä, ei päinvastoin.
Ap

Ei saatana. Millainen ihminen puolustelee vanhempaansa, joka lyö toisia? Mikä sinulla oikein on? Ei ihme, että olet sekaisin, jos arvopohjasi on noin vääristynyt.


Äidilläni ei ole oikeutta pahoittaa isäni mieltä. Koska pahoitti, oli vain ihan oikein, että isä löi äitiä. Nauran sille, haluaisin itsekin lyödä. Sen lyödyksitulemisen voi katsos estää. Ei nalkuta toiselle tämän menestymättömyydenhalusta.
Ap

Olet täysin sairas. Mikään ei oikeuta fyysistä väkivaltaa.

Tulosta tämä ketju ja näytä terapeutille vastauksesi. Ehkä hän osaa auttaa sinua, kun pääsee kiinni joidenkin ongelmiesi alkusyihin (fyysisesti väkivaltaiseen ja hylkäävään vanhempaa identifioituminen ja toisen vanhemman demonisointi).

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, miten minun olisi pitänyt sitä empaattisuuttani hänelle osoittaa? Jos hänellä oli paha olla, niin vattuako minä sille lapsena mitään mahdoin. Ja jos taas kuvitteli, että tulee parempi mieli, niin se oli jo aika paksua. Missä oli se hyvä olo, jota HÄN minulle tuotti, ensin?
Ap

Hän oli selvästi kyvytön toimimaan kasvattajana sinulle. Se on tuon toiminnan selitys, mutta ei oikeutus sille. Hänen olisi pitänyt hakea apua ongelmiinsa itsensä ja sinun vuoksesi.

Nyt sinun haasteesi on ap kasvaa paremmaksi kasvattajaksi kuin äitisi lähtökohdistasi huolimatta ja antaa lapsillesi paremmat eväät elämään kuin mitä itse sait. Miten aiot tehdä sen?


Ulkoistan kasvatuksen muille.
Ap

Hylkäämisen aiheuttama trauma tulee olemaan lapsillesi raskas taakka. Tuo on raukan ratkaisu.


En hylkää, sanoin, että ulkoistan KASVATUKSEN muille. Muuta puuhaa voin heidän kanssaan kyllä keksiä. Tuo ei ole lainkaan haasteeni, mitä luulet. Haasteeni on tulla onnelliseksi, koska se oli alkuperäinen oikeuteni, ennen kuin äitini ryöväsi sen minulta. En luovu siitä koskaan. Isänikin oli silmissäni äitiäni paljon onnellisempi ihminen ja siksi paljon rakastavampi ja kivempi ihminen.
Ap

Ehkä äidilläsi oli enemmän munaa kuin sinulla tai isälläsi, kun hän ei hylännyt lastaan, toisin kuin te kaksi. Hän sentään jonkin verran ilmeisesti kesti haastaviakin tilanteita sen sijaan, että olisi vain jättänyt perheensä. Ilmeisesti sinä ja isäsi olette hyvin heikkoja ihmisiä, joista ei ole edes huonoiksi vanhemmiksi. Te ette ole vanhempia lainkaan. Säälittävää.


Ja mitä isääni tulee, niin ÄITINI OTTI eron isästäni, yhtenä suurena syynä ullatu.s se, että isäni ei ollut tarpeeksi menestyksennälkäinen 😄
Ja äiti nalkutti siitä, tuli riitaa, isä ajettiin nurkkaan ja kävi äitiin käsiksi, ja sitten äiti uhriutui, että isäni lyö. Ihan oma valinta oli nalkuttaa toisen menestyksestä. Äiti otti minut isältä, ei päinvastoin.
Ap

Ei saatana. Millainen ihminen puolustelee vanhempaansa, joka lyö toisia? Mikä sinulla oikein on? Ei ihme, että olet sekaisin, jos arvopohjasi on noin vääristynyt.


Äidilläni ei ole oikeutta pahoittaa isäni mieltä. Koska pahoitti, oli vain ihan oikein, että isä löi äitiä. Nauran sille, haluaisin itsekin lyödä. Sen lyödyksitulemisen voi katsos estää. Ei nalkuta toiselle tämän menestymättömyydenhalusta.
Ap

Olet täysin sairas. Mikään ei oikeuta fyysistä väkivaltaa.


Oikeuttaahan. Se sama, mikä oikeuttaa satuttamaan toista henkisesti. On vain hyvä, että äitiäni on lyöty.
Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, miten minun olisi pitänyt sitä empaattisuuttani hänelle osoittaa? Jos hänellä oli paha olla, niin vattuako minä sille lapsena mitään mahdoin. Ja jos taas kuvitteli, että tulee parempi mieli, niin se oli jo aika paksua. Missä oli se hyvä olo, jota HÄN minulle tuotti, ensin?
Ap

Hän oli selvästi kyvytön toimimaan kasvattajana sinulle. Se on tuon toiminnan selitys, mutta ei oikeutus sille. Hänen olisi pitänyt hakea apua ongelmiinsa itsensä ja sinun vuoksesi.

Nyt sinun haasteesi on ap kasvaa paremmaksi kasvattajaksi kuin äitisi lähtökohdistasi huolimatta ja antaa lapsillesi paremmat eväät elämään kuin mitä itse sait. Miten aiot tehdä sen?


Ulkoistan kasvatuksen muille.
Ap

Hylkäämisen aiheuttama trauma tulee olemaan lapsillesi raskas taakka. Tuo on raukan ratkaisu.


En hylkää, sanoin, että ulkoistan KASVATUKSEN muille. Muuta puuhaa voin heidän kanssaan kyllä keksiä. Tuo ei ole lainkaan haasteeni, mitä luulet. Haasteeni on tulla onnelliseksi, koska se oli alkuperäinen oikeuteni, ennen kuin äitini ryöväsi sen minulta. En luovu siitä koskaan. Isänikin oli silmissäni äitiäni paljon onnellisempi ihminen ja siksi paljon rakastavampi ja kivempi ihminen.
Ap

Ehkä äidilläsi oli enemmän munaa kuin sinulla tai isälläsi, kun hän ei hylännyt lastaan, toisin kuin te kaksi. Hän sentään jonkin verran ilmeisesti kesti haastaviakin tilanteita sen sijaan, että olisi vain jättänyt perheensä. Ilmeisesti sinä ja isäsi olette hyvin heikkoja ihmisiä, joista ei ole edes huonoiksi vanhemmiksi. Te ette ole vanhempia lainkaan. Säälittävää.


Ja mitä isääni tulee, niin ÄITINI OTTI eron isästäni, yhtenä suurena syynä ullatu.s se, että isäni ei ollut tarpeeksi menestyksennälkäinen 😄
Ja äiti nalkutti siitä, tuli riitaa, isä ajettiin nurkkaan ja kävi äitiin käsiksi, ja sitten äiti uhriutui, että isäni lyö. Ihan oma valinta oli nalkuttaa toisen menestyksestä. Äiti otti minut isältä, ei päinvastoin.
Ap

Ei saatana. Millainen ihminen puolustelee vanhempaansa, joka lyö toisia? Mikä sinulla oikein on? Ei ihme, että olet sekaisin, jos arvopohjasi on noin vääristynyt.


Äidilläni ei ole oikeutta pahoittaa isäni mieltä. Koska pahoitti, oli vain ihan oikein, että isä löi äitiä. Nauran sille, haluaisin itsekin lyödä. Sen lyödyksitulemisen voi katsos estää. Ei nalkuta toiselle tämän menestymättömyydenhalusta.
Ap

Olet täysin sairas. Mikään ei oikeuta fyysistä väkivaltaa.


Oikeuttaahan. Se sama, mikä oikeuttaa satuttamaan toista henkisesti. On vain hyvä, että äitiäni on lyöty.
Ap

Sinä et tule toipumaan niin kauan kuin sinulla on näin sairaita ajatusmalleja päässäsi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, miten minun olisi pitänyt sitä empaattisuuttani hänelle osoittaa? Jos hänellä oli paha olla, niin vattuako minä sille lapsena mitään mahdoin. Ja jos taas kuvitteli, että tulee parempi mieli, niin se oli jo aika paksua. Missä oli se hyvä olo, jota HÄN minulle tuotti, ensin?
Ap

Hän oli selvästi kyvytön toimimaan kasvattajana sinulle. Se on tuon toiminnan selitys, mutta ei oikeutus sille. Hänen olisi pitänyt hakea apua ongelmiinsa itsensä ja sinun vuoksesi.

Nyt sinun haasteesi on ap kasvaa paremmaksi kasvattajaksi kuin äitisi lähtökohdistasi huolimatta ja antaa lapsillesi paremmat eväät elämään kuin mitä itse sait. Miten aiot tehdä sen?


Ulkoistan kasvatuksen muille.
Ap

Hylkäämisen aiheuttama trauma tulee olemaan lapsillesi raskas taakka. Tuo on raukan ratkaisu.


En hylkää, sanoin, että ulkoistan KASVATUKSEN muille. Muuta puuhaa voin heidän kanssaan kyllä keksiä. Tuo ei ole lainkaan haasteeni, mitä luulet. Haasteeni on tulla onnelliseksi, koska se oli alkuperäinen oikeuteni, ennen kuin äitini ryöväsi sen minulta. En luovu siitä koskaan. Isänikin oli silmissäni äitiäni paljon onnellisempi ihminen ja siksi paljon rakastavampi ja kivempi ihminen.
Ap

Ehkä äidilläsi oli enemmän munaa kuin sinulla tai isälläsi, kun hän ei hylännyt lastaan, toisin kuin te kaksi. Hän sentään jonkin verran ilmeisesti kesti haastaviakin tilanteita sen sijaan, että olisi vain jättänyt perheensä. Ilmeisesti sinä ja isäsi olette hyvin heikkoja ihmisiä, joista ei ole edes huonoiksi vanhemmiksi. Te ette ole vanhempia lainkaan. Säälittävää.


Ja mitä isääni tulee, niin ÄITINI OTTI eron isästäni, yhtenä suurena syynä ullatu.s se, että isäni ei ollut tarpeeksi menestyksennälkäinen 😄
Ja äiti nalkutti siitä, tuli riitaa, isä ajettiin nurkkaan ja kävi äitiin käsiksi, ja sitten äiti uhriutui, että isäni lyö. Ihan oma valinta oli nalkuttaa toisen menestyksestä. Äiti otti minut isältä, ei päinvastoin.
Ap

Ei saatana. Millainen ihminen puolustelee vanhempaansa, joka lyö toisia? Mikä sinulla oikein on? Ei ihme, että olet sekaisin, jos arvopohjasi on noin vääristynyt.


Äidilläni ei ole oikeutta pahoittaa isäni mieltä. Koska pahoitti, oli vain ihan oikein, että isä löi äitiä. Nauran sille, haluaisin itsekin lyödä. Sen lyödyksitulemisen voi katsos estää. Ei nalkuta toiselle tämän menestymättömyydenhalusta.
Ap

Olet täysin sairas. Mikään ei oikeuta fyysistä väkivaltaa.


Sinä olet täysin sairas, koska et oikeuta lyöntiä eli rangaistusta sellaiselle, joka satuttaa muita henkisesti. Se sattuu PALJON enemmän, luin lyönti. Isä piti vain puoliaan, koska äiti satutti.
Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, miten minun olisi pitänyt sitä empaattisuuttani hänelle osoittaa? Jos hänellä oli paha olla, niin vattuako minä sille lapsena mitään mahdoin. Ja jos taas kuvitteli, että tulee parempi mieli, niin se oli jo aika paksua. Missä oli se hyvä olo, jota HÄN minulle tuotti, ensin?
Ap

Hän oli selvästi kyvytön toimimaan kasvattajana sinulle. Se on tuon toiminnan selitys, mutta ei oikeutus sille. Hänen olisi pitänyt hakea apua ongelmiinsa itsensä ja sinun vuoksesi.

Nyt sinun haasteesi on ap kasvaa paremmaksi kasvattajaksi kuin äitisi lähtökohdistasi huolimatta ja antaa lapsillesi paremmat eväät elämään kuin mitä itse sait. Miten aiot tehdä sen?


Ulkoistan kasvatuksen muille.
Ap

Hylkäämisen aiheuttama trauma tulee olemaan lapsillesi raskas taakka. Tuo on raukan ratkaisu.


En hylkää, sanoin, että ulkoistan KASVATUKSEN muille. Muuta puuhaa voin heidän kanssaan kyllä keksiä. Tuo ei ole lainkaan haasteeni, mitä luulet. Haasteeni on tulla onnelliseksi, koska se oli alkuperäinen oikeuteni, ennen kuin äitini ryöväsi sen minulta. En luovu siitä koskaan. Isänikin oli silmissäni äitiäni paljon onnellisempi ihminen ja siksi paljon rakastavampi ja kivempi ihminen.
Ap

Ehkä äidilläsi oli enemmän munaa kuin sinulla tai isälläsi, kun hän ei hylännyt lastaan, toisin kuin te kaksi. Hän sentään jonkin verran ilmeisesti kesti haastaviakin tilanteita sen sijaan, että olisi vain jättänyt perheensä. Ilmeisesti sinä ja isäsi olette hyvin heikkoja ihmisiä, joista ei ole edes huonoiksi vanhemmiksi. Te ette ole vanhempia lainkaan. Säälittävää.


Ja mitä isääni tulee, niin ÄITINI OTTI eron isästäni, yhtenä suurena syynä ullatu.s se, että isäni ei ollut tarpeeksi menestyksennälkäinen 😄
Ja äiti nalkutti siitä, tuli riitaa, isä ajettiin nurkkaan ja kävi äitiin käsiksi, ja sitten äiti uhriutui, että isäni lyö. Ihan oma valinta oli nalkuttaa toisen menestyksestä. Äiti otti minut isältä, ei päinvastoin.
Ap

Ei saatana. Millainen ihminen puolustelee vanhempaansa, joka lyö toisia? Mikä sinulla oikein on? Ei ihme, että olet sekaisin, jos arvopohjasi on noin vääristynyt.


Äidilläni ei ole oikeutta pahoittaa isäni mieltä. Koska pahoitti, oli vain ihan oikein, että isä löi äitiä. Nauran sille, haluaisin itsekin lyödä. Sen lyödyksitulemisen voi katsos estää. Ei nalkuta toiselle tämän menestymättömyydenhalusta.
Ap

Olet täysin sairas. Mikään ei oikeuta fyysistä väkivaltaa.


Oikeuttaahan. Se sama, mikä oikeuttaa satuttamaan toista henkisesti. On vain hyvä, että äitiäni on lyöty.
Ap

Sinä et tule toipumaan niin kauan kuin sinulla on näin sairaita ajatusmalleja päässäsi.


Ei. Minä en oikeuta viattomien lyömistä. Äitini ansaitsi saada lyöntiä, koska kiusasi isääni. Isä piti vain puoliaan.
Ap

Vierailija

AP

Et ilkeydelläsi tee loppujenlopuksi pahaa kuin itsellesi. Kyllä me muut yleensä ymmärämme, että ilkeys on tavallaan hätähuutoa, se ihminen tarvitsee tai olisi jo aikaa sitten tarvinnut apua.

Tiedätkö kuinka paljosta hyvästä jäät paitsi, jos jatkat vaan ilkeänä? Se kaikki negatiivisuus mikä sinussa on jos korvattaisiin sillä ja ihanalla ja kevyellä itse itseään (ja muita) ruokkivalla positiivisuudella ja rakkaudella, kokisit niin valtavan muutoksen elämässäsi.

Suosittelen, yritä antaa anteeksi ja päästä menneisyydestä yli, kaikki valta on sinulla!

Vierailija

Suljetulle ja kunnon lääkitys, tuo äitiviha on maanista.

Olisi myös jos siihen olisi aihetta, mutta kuten aiemmista teksteistä täällä tiedämme, ap:n äiti oli ihan normaali, pahin hänen tekonsa oli komentaa ap siivoamaan huoneensa.

Mene ap päivystykseen, saat apua.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
AP

Et ilkeydelläsi tee loppujenlopuksi pahaa kuin itsellesi. Kyllä me muut yleensä ymmärämme, että ilkeys on tavallaan hätähuutoa, se ihminen tarvitsee tai olisi jo aikaa sitten tarvinnut apua.

Tiedätkö kuinka paljosta hyvästä jäät paitsi, jos jatkat vaan ilkeänä? Se kaikki negatiivisuus mikä sinussa on jos korvattaisiin sillä ja ihanalla ja kevyellä itse itseään (ja muita) ruokkivalla positiivisuudella ja rakkaudella, kokisit niin valtavan muutoksen elämässäsi.

Suosittelen, yritä antaa anteeksi ja päästä menneisyydestä yli, kaikki valta on sinulla!


Ei ole minulla kaikki valta saa.tanan idi.ootti ja typerys. Nytkin olen vain MAKSAMALLA KALLISTA TERAPIAA saanut asioita, joiden vallalla olen mennyt eteenpäin. Ei olleet vallassani ilman, että terapia vapauttaa ne asiat. Eli mussa ne ovat, mutta eivät vallassani, kuten sä lapsellinen kakkapökäle kuvittelet.
Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, miten minun olisi pitänyt sitä empaattisuuttani hänelle osoittaa? Jos hänellä oli paha olla, niin vattuako minä sille lapsena mitään mahdoin. Ja jos taas kuvitteli, että tulee parempi mieli, niin se oli jo aika paksua. Missä oli se hyvä olo, jota HÄN minulle tuotti, ensin?
Ap

Hän oli selvästi kyvytön toimimaan kasvattajana sinulle. Se on tuon toiminnan selitys, mutta ei oikeutus sille. Hänen olisi pitänyt hakea apua ongelmiinsa itsensä ja sinun vuoksesi.

Nyt sinun haasteesi on ap kasvaa paremmaksi kasvattajaksi kuin äitisi lähtökohdistasi huolimatta ja antaa lapsillesi paremmat eväät elämään kuin mitä itse sait. Miten aiot tehdä sen?


Ulkoistan kasvatuksen muille.
Ap

Hylkäämisen aiheuttama trauma tulee olemaan lapsillesi raskas taakka. Tuo on raukan ratkaisu.


En hylkää, sanoin, että ulkoistan KASVATUKSEN muille. Muuta puuhaa voin heidän kanssaan kyllä keksiä. Tuo ei ole lainkaan haasteeni, mitä luulet. Haasteeni on tulla onnelliseksi, koska se oli alkuperäinen oikeuteni, ennen kuin äitini ryöväsi sen minulta. En luovu siitä koskaan. Isänikin oli silmissäni äitiäni paljon onnellisempi ihminen ja siksi paljon rakastavampi ja kivempi ihminen.
Ap

Ehkä äidilläsi oli enemmän munaa kuin sinulla tai isälläsi, kun hän ei hylännyt lastaan, toisin kuin te kaksi. Hän sentään jonkin verran ilmeisesti kesti haastaviakin tilanteita sen sijaan, että olisi vain jättänyt perheensä. Ilmeisesti sinä ja isäsi olette hyvin heikkoja ihmisiä, joista ei ole edes huonoiksi vanhemmiksi. Te ette ole vanhempia lainkaan. Säälittävää.


Ja mitä isääni tulee, niin ÄITINI OTTI eron isästäni, yhtenä suurena syynä ullatu.s se, että isäni ei ollut tarpeeksi menestyksennälkäinen 😄
Ja äiti nalkutti siitä, tuli riitaa, isä ajettiin nurkkaan ja kävi äitiin käsiksi, ja sitten äiti uhriutui, että isäni lyö. Ihan oma valinta oli nalkuttaa toisen menestyksestä. Äiti otti minut isältä, ei päinvastoin.
Ap

Ei saatana. Millainen ihminen puolustelee vanhempaansa, joka lyö toisia? Mikä sinulla oikein on? Ei ihme, että olet sekaisin, jos arvopohjasi on noin vääristynyt.


Äidilläni ei ole oikeutta pahoittaa isäni mieltä. Koska pahoitti, oli vain ihan oikein, että isä löi äitiä. Nauran sille, haluaisin itsekin lyödä. Sen lyödyksitulemisen voi katsos estää. Ei nalkuta toiselle tämän menestymättömyydenhalusta.
Ap

Olet täysin sairas. Mikään ei oikeuta fyysistä väkivaltaa.


Oikeuttaahan. Se sama, mikä oikeuttaa satuttamaan toista henkisesti. On vain hyvä, että äitiäni on lyöty.
Ap

Sinä et tule toipumaan niin kauan kuin sinulla on näin sairaita ajatusmalleja päässäsi.


Ei. Minä en oikeuta viattomien lyömistä. Äitini ansaitsi saada lyöntiä, koska kiusasi isääni. Isä piti vain puoliaan.
Ap

Mikä esti isääsi poistumasta paikalta, jos hän ei kestänyt tilannetta? Hän valitsi väkivaltaisen käytösmallin riippumatta siitä mitä seurauksia sillä perheelleenne oli. Ongelmia olisi voinut yrittää ratkoa, mutta hullu isäsi ei sitä halunnut.

Vierailija

Teillä on vähän arvot vinksallaan, kun kuvittelette, että se, että joku toinen lyö tekee syyllisestä eli sanallisesti kiusaajasta heti puhtaan.
Ap

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat