Lue keskustelun säännöt.
Miksi nykyään vaaditaan olemaan täydellinen äiti ja hoitamaan kaikki täydellisesti?
Sain puoli vuotta sitten esikoiseni, ja neuvojen, ohjeiden (ja käskyjen) määrä on valtava. Tietenkin haluan, että lapseni voi hyvin ja kasvaa hyvin ja oppii asioita jne. Mutta tuntuu, että melkein kaikki pitäisi tehdä lapsen ehdoilla ja pitäisi olla täydellinen äiti, joka täydellisesti hoitaa kaiken ja noudattaa täydellisesti kaikkia ohjeita ja neuvoja.
Mies ja minä ollaan syöty vähän mitä sattuu milloin sattuu, jo vuosia näin, useimmiten tilattu iltaruoaksi sushia. Nyt pitäisi alkaa tekemään sellaista perinteistä lapselle sopivaa kotiruokaa (perunamuussi, lihapullat, jauhelihakeitto jne) ja syömään koko perheenä viisi ateriaa säännöllisiin kellonaikoihin. Ei tee mieli, inhoan kaikkia tuollaisia ruokalajeja enkä tykkää syödä ellei ole nälkä, eikä minulla ole nälkä noin usein. Samaa sanoo mies. Olen saanut kuulla olevani huono äiti, koska en tykkää noista ruoista. Ja on käsketty vain alkaamaan tykkäämään, koska muuten lapsi ei koskaan opi syömään eikä opi koskaan pöytätapoja.
On unikouluja, tassutuksia ja sellaisia, ja unikoulu on tärkeä hoitaa tietyssä iässä tietyllä tavalla, ja sen jälkeen vauvan tulee nukkua ohjeen mukaan tietyllä tavalla. Vauvalle kuuluu laulaa. Perhekerhossa kuuluu käydä (jos ei käy perhekerhossa niin ainakin avoimessa puistossa pitää käydä ja muskarissa). Jne jne. Neuvolassa muistetaan joka kerta kysyä, että "oletteko jo olleet siellä perhekerhossa", "tässä olisi tämä perhekerho esite, sinne kannatta ehdottomasti mennä", "kai kävitte jo siellä perhekerhossa??!!". Olen saanut kuulla olevani epäonnistunut ja outo äiti kun en halua mennä perhekerhoon.
Lisäksi neuvot on ihan ristiriitaisia. Kuuluu imettää vauvantahtisesti vähintään vuosi, mutta unikoulu pitää toteuttaa 6 kk iässä ja lopettaa yöimetys vaikka vauva haluaisi sitä jatkaa. Pitää nukkua perhepedissä, jotta kiintymyssuhde vahvistuu, mutta jos ei heti alusta nukuta pinnasängyssä niin lapsi ei koskaan opi nukahtamaan omaan sänkyyn. Jne.
Ja jos sanoo, että on uupunut ja väsynyt äiti, niin saa sellaisen syyllistyksen ja hyökkäyksen osakseen että huh sentään. "Mitäs teit niitä pentuja!" "Itepähän päätit lisääntyä, älä märise ja marise!" Jne.
Teki niin tai näin niin on tehnyt asiat väärin ja saa kuulla siitä eri suunnista. Silti pitäisi olla täydellinen ja hoitaa kaikki täydellisesti. Pienikin lipsahdus täydellisestä äitiydestä ja olet surkimusäiti, huono äiti, pask*a äiti ja sinulle kerrotaan miten lapsesi kärsii ja voi huonosti.
Koska tästä tällaista tuli? Miksei saa olla rauhassa ihan vain äiti???
Kommentit (282)
Olin hieman päälle parikymppinen, kuin sain toivotun esikoiseni - vaikkakin sitten yksin. Muuten asiani olivat kunnossa. Mutta nuo ensiksi mainitut asiat ilmeisesti oikeuttivat silloisen neuvolan terkan käyttäytymään aivan miten tahansa, ja kohteluni oli välillä melko uskomatonta. Mulle ei tänäkään päivänä ole auennut tuon terkan käytös, kun ei kukaan toinen ole vastaavalla tavalla toiminut.
Nykyisin olen naimisissa, ikää ja lapsiakin on tullut lisää. Neuvola on vaihtunut. Terkkojen kanssa olen pärjännyt mukavasti, enkä ole enää vastaavaa kokenut.
Neuvolastahan kerrotaan suosituksia, jotka vaihtelevat joskus ihan vuosittainkin. Terkan työ on tuoda näitä suosituksia esille. Itse voit sitten päättää, mikä on teidän perheelle paras ja miten teette. Normaalilla järjellä on täällä päässä pärjätty ja menty, ja näin toivon mukaan jatkossakin.
Jos kemiat ei terkan kanssa kohtaa, voit vaihtaa tarvittaessa jopa neuvolaa. Mutta itseensä ei kannata ottaa vaikkapa siitä, että kysellään ulkoilutottumuksista tms. Se nyt vaan kuuluu siihen hommaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota rennosti, ei kaikkia maailman neuvoja kannata noudattaa! Kun itse voit hyvin se vaikuttaa lastenkin hyvinvointiin. Ei lapsia tarvitse palvella 24/7. Tuosta ruokailusta olen sitä mieltä, että on kaikkien kannalta paras kun syö säännöllisesti, mutta jos jauhelihakeitto ei maistu älä tee sitä. Tee jotakin mikä maistuu paremmin. Kerhot ovat kivoja lapselle, sillä niistä saa kavereita. Mutta ei vauva vielä tarvitse kerhoa, joten sen voi aloittaa myöhemmin ilman aikuista. Tai sitten päivähoito. Kun katsoo nykyisiä supernanny ohjelmia ym tulee sellainen olo, että koko ajan pitäisi keksiä lapsille jotakin ja viettää perheen yhteistä aikaa. En minä ainakaan ole näin toiminut ja fiksuja lapsia on tullut.
Lapsi tarvitsee seuraa mutta ihan saman asian voi hoitaa leikkipuistossa tai leikkitreffeillä. Tutustu naapureihin ja etsi samanikäistä lapsiseuraa. Itse koin ne perhekerhot todella ahdistaviksi. Yhden hyvän äititutun löysin koko aikana. Asumme alueella jossa kaikki muut on asuneet jo lapsina, eikä tänne pääse piireihin. Lisäksi lapsiani jotka ei ole kantasuomalaisia katsottiin tosi karsaasti.
Ehkä ap:lla on yli-innokas vasta valmistunut neuvolan täti jolla ei lapsia. Mutta siitä sanoisin jos elämä on pelkällä noutorualla elämistä, ei lapsi tosiaan opi syömään kovin monipuolisesti ja jos ei päiväkodissa, koulussa tulee viimeistään ongelmia. Lapsi ei myöskään opi tekemään ruokaa, joka on aikamoinen karhunpalvelus. Pitää ajatella että lapsi saa elämän opit juuri kotoa.
Missään kerhoissa ei ole pakko käydä mutta lapselle on vähän vanhempana kiva saada leikkiä muiden lasten kanssa. Se kehittää sosiaalisia raitoja. 2v on jo hyvin sosiaalinen ja tämä ikä on tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Kaverit tai tuttavat ei niinkään puutu, mutta onhan tuo neuvolassa valehtelu hirveän rasittavaa. Viimeksi menin sanomaan, että lapsi ei juo maitoa, mutta syö muuten maitotuotteita sekä saa kalsiumtabletteja. (Lapsi ei kauheasti tykkää lehmänmaidosta ja lisäksi kokonaisterveyden kannalta on hyvä jos tottuu juomaan vettä. Itse en lapsena tottunut ja se oli opeteltava sitten aikuisena.) Tästä neuvolan terkka alkoi inttämään "juu onhan se hyvä mutta kuitenkin pitäisi juoda myös sitä maitoa..." tasan siihen asti, että valehtelin, että aloitetaan sitten maidon juottaminen.
Vastaava levyn juuttuminen tuli, kun olin raksinut hyvinvointilomakkeeseen, ettei minulla ole harrastuksia. Vaikka siis muuten olin sanonut että mielialani on hyvä, virtaa riittää, perhe kunnossa jne. No tästäkin terkka kyseli sitten vähän eri sanakääntein uudestaan ja uudestaan kunnes keksin, että no kuuntelenhan minä äänikirjoja. No se kelpasi sitten terkalle harrastukseksi ja taas päästiin rituaalissa eteenpäin.
Tällainen tekee neuvolakäynneistä lähinnä rasittavia, sen sijaan että viitsisi vapaasti jutella perheen tilanteesta.
No onpas jännä. Mulla oli just sama tilanne 5v neuvolassa maidon kanssa ja terkka vaan hymyili, että ei tarvitse juoda maitoa (sanoin että syö rahkaa ja raejuustoa). Mulle on kyllä sattunut satumaisen rennot terkat kun tätä ketjua lukee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverit tai tuttavat ei niinkään puutu, mutta onhan tuo neuvolassa valehtelu hirveän rasittavaa. Viimeksi menin sanomaan, että lapsi ei juo maitoa, mutta syö muuten maitotuotteita sekä saa kalsiumtabletteja. (Lapsi ei kauheasti tykkää lehmänmaidosta ja lisäksi kokonaisterveyden kannalta on hyvä jos tottuu juomaan vettä. Itse en lapsena tottunut ja se oli opeteltava sitten aikuisena.) Tästä neuvolan terkka alkoi inttämään "juu onhan se hyvä mutta kuitenkin pitäisi juoda myös sitä maitoa..." tasan siihen asti, että valehtelin, että aloitetaan sitten maidon juottaminen.
Vastaava levyn juuttuminen tuli, kun olin raksinut hyvinvointilomakkeeseen, ettei minulla ole harrastuksia. Vaikka siis muuten olin sanonut että mielialani on hyvä, virtaa riittää, perhe kunnossa jne. No tästäkin terkka kyseli sitten vähän eri sanakääntein uudestaan ja uudestaan kunnes keksin, että no kuuntelenhan minä äänikirjoja. No se kelpasi sitten terkalle harrastukseksi ja taas päästiin rituaalissa eteenpäin.
Tällainen tekee neuvolakäynneistä lähinnä rasittavia, sen sijaan että viitsisi vapaasti jutella perheen tilanteesta.
No onpas jännä. Mulla oli just sama tilanne 5v neuvolassa maidon kanssa ja terkka vaan hymyili, että ei tarvitse juoda maitoa (sanoin että syö rahkaa ja raejuustoa). Mulle on kyllä sattunut satumaisen rennot terkat kun tätä ketjua lukee!
Mulla oli kolmen lapsen ihana lämmin äiti terkkana toisen lapsen kanssa. Toisella lapsella oli vastavalmistunut pil***nnussija, joka jumitti juuri tuolla tavoin aivan kaikkeen. Lopulta tein hänen kanssaan niin, että pokkana valehtelin keskustelleeni lapsen yksityisen omalääkärin kanssa kulloisestakin asiasta ja että se oli lääkärille ok. Tulkitsin että nillittäminen oli epävarmuutta. Ja kokemattomuutta.
Se on tätä nykyaikaa. Lapsettomana ihmettelen välillä, kun perheellisillä kavereilla on aina niin valtava kiire. Ehkä en tajua sitä miten raskasta lasten hoitaminen on, mutta kun muistelee omaa lapsuutta niin tuntuu ainakin siltä, ettei omilla tai kavereiden vanhemmilla ollut mitään kiirettä minnekään. Makasivat sohvalla ja katsoivat telkkaria kaiket illat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neuvolassa käyminen on vapaaehtoista. Neuvola on neuvola, siellä annetaan NEUVOJA. Ei se neuvolan sana ole mikään laki. Minä sanon neuvolassa kaikkeen "aivan, aivan..", ja ne asiat mistä en ole samaa mieltä menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Esim. käskettiin herätellä vauvaa "jos nukkuu liian pitkään". Käskettiin kellottaa syömiset, 5 kertaa päivässä. En tosiaankaan herätä vauvaa uniltaan, ei se pitkään nukkuminen ole meidän vauvalle tai perheelle ollut mitenkään haitaksi, miksi siis herättelisin? Jotta neuvolan täti saa tuntea olevansa pätevä? Nouu thanks:) Ja tuo kellottaminen, heh, no se on neukkutädin mielipide, minun on eri..... Syödään kyllä monta kertaa päivässä, muttei kellon mukaan. Hyvin on mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Neuvolassa käyminen on vapaaehtoista. Neuvola on neuvola, siellä annetaan NEUVOJA. Ei se neuvolan sana ole mikään laki. Minä sanon neuvolassa kaikkeen "aivan, aivan..", ja ne asiat mistä en ole samaa mieltä menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Esim. käskettiin herätellä vauvaa "jos nukkuu liian pitkään". Käskettiin kellottaa syömiset, 5 kertaa päivässä. En tosiaankaan herätä vauvaa uniltaan, ei se pitkään nukkuminen ole meidän vauvalle tai perheelle ollut mitenkään haitaksi, miksi siis herättelisin? Jotta neuvolan täti saa tuntea olevansa pätevä? Nouu thanks:) Ja tuo kellottaminen, heh, no se on neukkutädin mielipide, minun on eri..... Syödään kyllä monta kertaa päivässä, muttei kellon mukaan. Hyvin on mennyt.
Tuo ohje on pätevä silloin, jos vauva ei saa tarpeeksi syödäkseen. Minun kolmas lapseni nukkui todella paljon ja söi harvoin, lopulta paino ei noussut ja alkoi osoittaa kuivumisen merkkejä. Piti alkaa kellottamaan syömisiä (mikä siis tarkoittaa sen varmistamista, että päivässä on tarpeeksi monta syöttökertaa) ja herättelemään unilta. Sen jälkeen vauva muuttuikin virkeämmäksi ja alkoi jaksaa valvoa ja seurustella. Poikkeava uneliaisuus on yksi vauvan aliravitsemuksen merkeistä, siksi neuvolan pitää kiinnittää siihen huomiota.
Teillä on käytettävissänne netti. Sen myötä tiedon, tutkimusten, suositusten, neuvojen, ohjeiden, odotusten, vaatimusten, paineiden, sosiaalisten paineiden ja toisaalta myös vertaistuen määrä on kasvanut ihan räjähdysmäisesti.
Oma lapseni on 18. Pari ekaa vuotta erosivat ihan selvästi näistä lopuista: kun juuri mistään ei tiedetty mitään (verrattuna nykyiseen), ei niitä odotuksiakaan ollut ihan loputtomiin. Odotin Tampereella samaan aikaan ystäväni kanssa; hänen neuvolassaan annettiin lista odotusaikana vältettävistä ruoista, omassani muistutettiin olemaan juomatta ja polttamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitiydellä ei ole enää itseisarvoa, tämä on muuttunut hiljalleen ennen vuosituhannen vaihdetta. Vielä 70-80-luvulla oli vallalla ajatus kuinka jokainen äiti on se paras äiti omalle lapselleen. Kunnasta sai kotiapua ilman että siihen liittyi mitään nykyisenkaltaista lastensuojelun tarpeen kyttäämistä. Olit hyvä äiti kun lapsesi oli terve ja iloinen.
Nykyään äitien pitäisi mennä välittömästi töihin äitiysloman jälkeen ellei halua leimaantua lompakkoloiseksi. Vastaavasti uraäiti on itsekäs pas** jonka lapset kärsii. Vauva-aikana ei saa "jumittua kotiin" vaan on liikuttava, otettava huomioon isovanhempien haluamiset, näytettävä hyvältä ja kotona pitää olla siistiä aina. Synnytysvaurioista ei saa puhua ääneen, mentaliteetti on "mitäs läksit" ja samaan aikaan media pukkaa ulos seksivinkkejä ja lantionpohjanlihasten jumppavinkkejä ja ymmärtäväisiä tarinoita Mikosta, 35v., joka turvautuu nykyään maksulliseen kun 4kk sitten synnyttänyt vaimo ei anna.
Tämä aika vaatii äideiltä enemmän kuin koskaan ennen, isien päätä silitetään ja huokaillaan ihastuksesta jos isä vaihtaa joskus vauvan vaipan eikä ole joka viikonloppu baarissa. Vauvan kanssa valvova isä on jo jumalasta seuraava.
Pikku enska kirjoitti:
Äitiydellä ei ole enää itseisarvoa, tämä on muuttunut hiljalleen ennen vuosituhannen vaihdetta. Vielä 70-80-luvulla oli vallalla ajatus kuinka jokainen äiti on se paras äiti omalle lapselleen. Kunnasta sai kotiapua ilman että siihen liittyi mitään nykyisenkaltaista lastensuojelun tarpeen kyttäämistä. Olit hyvä äiti kun lapsesi oli terve ja iloinen.
Nykyään äitien pitäisi mennä välittömästi töihin äitiysloman jälkeen ellei halua leimaantua lompakkoloiseksi. Vastaavasti uraäiti on itsekäs pas** jonka lapset kärsii. Vauva-aikana ei saa "jumittua kotiin" vaan on liikuttava, otettava huomioon isovanhempien haluamiset, näytettävä hyvältä ja kotona pitää olla siistiä aina. Synnytysvaurioista ei saa puhua ääneen, mentaliteetti on "mitäs läksit" ja samaan aikaan media pukkaa ulos seksivinkkejä ja lantionpohjanlihasten jumppavinkkejä ja ymmärtäväisiä tarinoita Mikosta, 35v., joka turvautuu nykyään maksulliseen kun 4kk sitten synnyttänyt vaimo ei anna.
Tämä aika vaatii äideiltä enemmän kuin koskaan ennen, isien päätä silitetään ja huokaillaan ihastuksesta jos isä vaihtaa joskus vauvan vaipan eikä ole joka viikonloppu baarissa. Vauvan kanssa valvova isä on jo jumalasta seuraava.
Jep ja vielä se että jos erehtyy lasten kanssa ihmisten ilmoille niin saa osakseen pelkkää mulkoilua vaikka lapset olis nätisti ja hiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jenkeissä asuessani 16 veenä kuulin sellaisestakin lapsesta, joka hedelmähyytelöstä poimi pois hedelmän palat ettei vahingossakaan söis kasviksia. Ja perheestä, jossa syötiin pelkkää pitsaa. Oman vaihtariperheeni lapsia piiskattiin edelleen (olen nyt 29, eli 13 vuotta sitten).
Tanskassa ollessani viisivuotias kävi hakemassa siideriä jääkaapista ja luultiin että isä tulee ottamaan pois, niin kävi kaatamassa lisää. Hollannissa aikuiset joi sivistyneesti lasten seurassa miettimättä sekunnin nano-osaa sitä katsooko joku pahalla.
Ei siinä, että näin kannattaa kasvattaa lapsia, mutta huomasin omalla kohdalla kulttuurierojen kohtaamisen vaikuttavan siihen, paljonko uskon suomalaisiin suosituksiin. Esim meillä Suomessa juodaan eniten maitoa koko maailmassa koska sitä tuotetaan niin paljon ja valiolla ollut vahva asema kauan. Muualla juodaan muuta ja lapset selvinny sielläkin hengissä.
Oman pojan syntyessä kuvittelin vaan itseni sellaiseksi äitileijonaksi ja annoin vaistojen johdattaa. Hirveästi stressasin sitä, että onko kuitenkaan hyvä että teen just niinkun itsestä oikealta tuntuu, mutta lapsi on niin ilonen ja empaattinen että ihan p*rseelleen ei mennyt.
Mutta I feel you, yks hyvä on pyytää niitä ketkä arvostelee hoitamaan pari päivää. Meillä toiminut hyvin kun hoitajat huomaavat itsekin esim sellaisia juttuja että lapsi ei kerta kaikkiaan halua nukkua peitto päällä 😂
Olen lapseton, mutta tuohon ruoka-asiaan:
eikö asiaa voi ajatella niin, että eihän kaikki lapset ympäri maailmaa syö perunamuussia ja lihapullia?
Tai esim maahanmuuttajaperheissä tuskin aletaan korvaamaan oman maan ruokia perunamuussilla vauvan synnyttyä. Eli toisin sanoen, syökää niitä ruokia joista itse pidätte.
Neuvola on mulle ollut töysi pettymys. Spua sieltä EI SAA, sairastuin kahden lapsen kanssa pahasti (vauva ja taapero) ja uuvuin. En saanut mitään apua ja kotiapuakaan ei tässä kunnassa saa vaikka se lakisääteinen teoriassa onkin. Kotiapulupaus on yhtä tyhjän kanssa. Kunnan kotisivuilla lukee että tarjoamme lspsiperheen kotiapua jos vanhempi sairastuu, uupuu jne.
No, pienellä fontilla on präntätty että kotiavun jätjedtää vanhuspuolen kotihoito JOS siellä on ylimääräitä resurssia tarpeen vaatiessa. Arvatkaa oliko sitä resurssia ikinä.
Olemme tukiverkottomia, molemmat huonoists perheistä, miehellä juopot vanhemmat, mulla taas luonnevikainen isä joka oli ja ON erityäin väkivaltainen ja aggressiivinen ja kilhtaa kaikesta. Isäni on aikuisikäisenä ollessani pari kertaa käynyt kimppuuni. No mitä tekee neuvola: painostaa ”sopimaan” ja olemasntiiviis yhteydessä minun vanhempiini kun pitäähän tukiverkkoa olla. Voi luoja, en ikinä uskaltaisi antaa lapsiani edes sekunniksi isälleni. Se olisi hakannut ne ennenkuin kissaa ehtisi sanoa.
Neuvola on vain syyllistänyt ja syytellyt ja ollut kiinnostunut vain lapsesta, ei esim minun unettomuudesta, alapään pahasta synnytysvauriosta (sain 3. Asteen repeämän ja olen pyytänyt useaan otteeseen lähetettä tutkimuksiin ja kuntoutukseen, en saa sitä) ja mutään APUA EI SAA vaikka anoo ja pyytää.
En voi edes vaihtaa neuvolaa kun kunnassamme niitä on vain yksi.
Varsinkin kun on tukiverkoton ja suvun tuki puuttuu eikä isovanhemmat ole tukemassa (ainoastaan riehumassa ja kuormittamassa) NEUVOLAN pitäisi olla se tuki ja turva. Näin vasn ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Neuvola on mulle ollut töysi pettymys. Spua sieltä EI SAA, sairastuin kahden lapsen kanssa pahasti (vauva ja taapero) ja uuvuin. En saanut mitään apua ja kotiapuakaan ei tässä kunnassa saa vaikka se lakisääteinen teoriassa onkin. Kotiapulupaus on yhtä tyhjän kanssa. Kunnan kotisivuilla lukee että tarjoamme lspsiperheen kotiapua jos vanhempi sairastuu, uupuu jne.
No, pienellä fontilla on präntätty että kotiavun jätjedtää vanhuspuolen kotihoito JOS siellä on ylimääräitä resurssia tarpeen vaatiessa. Arvatkaa oliko sitä resurssia ikinä.Olemme tukiverkottomia, molemmat huonoists perheistä, miehellä juopot vanhemmat, mulla taas luonnevikainen isä joka oli ja ON erityäin väkivaltainen ja aggressiivinen ja kilhtaa kaikesta. Isäni on aikuisikäisenä ollessani pari kertaa käynyt kimppuuni. No mitä tekee neuvola: painostaa ”sopimaan” ja olemasntiiviis yhteydessä minun vanhempiini kun pitäähän tukiverkkoa olla. Voi luoja, en ikinä uskaltaisi antaa lapsiani edes sekunniksi isälleni. Se olisi hakannut ne ennenkuin kissaa ehtisi sanoa.
Neuvola on vain syyllistänyt ja syytellyt ja ollut kiinnostunut vain lapsesta, ei esim minun unettomuudesta, alapään pahasta synnytysvauriosta (sain 3. Asteen repeämän ja olen pyytänyt useaan otteeseen lähetettä tutkimuksiin ja kuntoutukseen, en saa sitä) ja mutään APUA EI SAA vaikka anoo ja pyytää.
En voi edes vaihtaa neuvolaa kun kunnassamme niitä on vain yksi.Varsinkin kun on tukiverkoton ja suvun tuki puuttuu eikä isovanhemmat ole tukemassa (ainoastaan riehumassa ja kuormittamassa) NEUVOLAN pitäisi olla se tuki ja turva. Näin vasn ei ole.
Miksi sinun silti piti tehdä kaksi lasta perä perää? Miksette te palkkaa apua?
Miten te edes ravaatte noin usein neuvolassa? Eikös käyntejä ole vain ensimmäisen vuoden aikana tiheästi ja sitten harvenee? Jos terkka on sellainen luonne joka takertuu kaikkeen ja teille tulee huono fiilis, ottakaa etäisempi rooli. Ei kaikesta tarvitse kertoa. Me teemme monet asiat neuvolan ohjeiden vastaisesti, mutta ei meiltä edes ole kysytty niihin asioihin liittyen mitään. Ja jos olen itse maininnut jotain (kuten sen ettemme juo maitoa tai että syömme vain yhden lämpimän ruuan päivässä), on meihin suhtauduttu ymmärtäväisesti ja siirrytty eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neuvola on mulle ollut töysi pettymys. Spua sieltä EI SAA, sairastuin kahden lapsen kanssa pahasti (vauva ja taapero) ja uuvuin. En saanut mitään apua ja kotiapuakaan ei tässä kunnassa saa vaikka se lakisääteinen teoriassa onkin. Kotiapulupaus on yhtä tyhjän kanssa. Kunnan kotisivuilla lukee että tarjoamme lspsiperheen kotiapua jos vanhempi sairastuu, uupuu jne.
No, pienellä fontilla on präntätty että kotiavun jätjedtää vanhuspuolen kotihoito JOS siellä on ylimääräitä resurssia tarpeen vaatiessa. Arvatkaa oliko sitä resurssia ikinä.Olemme tukiverkottomia, molemmat huonoists perheistä, miehellä juopot vanhemmat, mulla taas luonnevikainen isä joka oli ja ON erityäin väkivaltainen ja aggressiivinen ja kilhtaa kaikesta. Isäni on aikuisikäisenä ollessani pari kertaa käynyt kimppuuni. No mitä tekee neuvola: painostaa ”sopimaan” ja olemasntiiviis yhteydessä minun vanhempiini kun pitäähän tukiverkkoa olla. Voi luoja, en ikinä uskaltaisi antaa lapsiani edes sekunniksi isälleni. Se olisi hakannut ne ennenkuin kissaa ehtisi sanoa.
Neuvola on vain syyllistänyt ja syytellyt ja ollut kiinnostunut vain lapsesta, ei esim minun unettomuudesta, alapään pahasta synnytysvauriosta (sain 3. Asteen repeämän ja olen pyytänyt useaan otteeseen lähetettä tutkimuksiin ja kuntoutukseen, en saa sitä) ja mutään APUA EI SAA vaikka anoo ja pyytää.
En voi edes vaihtaa neuvolaa kun kunnassamme niitä on vain yksi.Varsinkin kun on tukiverkoton ja suvun tuki puuttuu eikä isovanhemmat ole tukemassa (ainoastaan riehumassa ja kuormittamassa) NEUVOLAN pitäisi olla se tuki ja turva. Näin vasn ei ole.
Miksi sinun silti piti tehdä kaksi lasta perä perää? Miksette te palkkaa apua?
Hohhoijaa... syyl syyl, mitäs läksit, siitäs sait jne. Apn aloitus taas todistettu todeksi
Kaverit tai tuttavat ei niinkään puutu, mutta onhan tuo neuvolassa valehtelu hirveän rasittavaa. Viimeksi menin sanomaan, että lapsi ei juo maitoa, mutta syö muuten maitotuotteita sekä saa kalsiumtabletteja. (Lapsi ei kauheasti tykkää lehmänmaidosta ja lisäksi kokonaisterveyden kannalta on hyvä jos tottuu juomaan vettä. Itse en lapsena tottunut ja se oli opeteltava sitten aikuisena.) Tästä neuvolan terkka alkoi inttämään "juu onhan se hyvä mutta kuitenkin pitäisi juoda myös sitä maitoa..." tasan siihen asti, että valehtelin, että aloitetaan sitten maidon juottaminen.
Vastaava levyn juuttuminen tuli, kun olin raksinut hyvinvointilomakkeeseen, ettei minulla ole harrastuksia. Vaikka siis muuten olin sanonut että mielialani on hyvä, virtaa riittää, perhe kunnossa jne. No tästäkin terkka kyseli sitten vähän eri sanakääntein uudestaan ja uudestaan kunnes keksin, että no kuuntelenhan minä äänikirjoja. No se kelpasi sitten terkalle harrastukseksi ja taas päästiin rituaalissa eteenpäin.
Tällainen tekee neuvolakäynneistä lähinnä rasittavia, sen sijaan että viitsisi vapaasti jutella perheen tilanteesta.