Lue keskustelun säännöt.
Pakkomyynnissä olevan talon osto. Moraalinen dilemma :/
09.04.2013 |
Olemme olleet kiinnostuneita yhdestä talosta. Kiitos pienehkön paikkakunnan niin kuulimme kautta rantain, että kyseinen talo on pakkomyynnissä eli pankki on antanut myynnin viimeiseksi vaihtoehdoksi. Myyjät olleet aika nihkeitä antamaan tietoa, näyttöaikoja yms.
Nyt kun tiedon sain (toisen käden, mutta luotettavan sellaisen), niin mietin, että kauheaa "viedä" toisilta ihmisiltä koti? Onko moraalisesti arvelluttavaa? Omistajat saisivat ehkä asiat pankin kanssa selvitetyksi jos ostajaa ei ilmaannu lainkaan. Pitääkö mun edes miettiä tätä? Ja toisaalta mietin, että jos perheen isä vaikka flippaa ja tulee meille joskus riehuun tms.
Onko joku ostanut pakkomyydyn talon? Varmasti :) miten pääsit ero moraalisesta ongelmasta? Haluan juuri tämän talon ja tuntuu jopa kauhealta ajatella, että toisten epäonni on itselle niin suuri onni.
Kommentit (21)
Se on törkeää velallisen hyväksikäyttöä, kun on pakko myydä nopealla aikataululla. Pankit ovat ahneita. Maksavat itse nollakorkoa käyttötileille, mutta sitten kyllä ottavat hätää kärsivältä velalliselta suurta korkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollainen on kyllä erityisen surullinen tilanne. Toivottavasti ei ollut sentään mikään sukutila tms...
[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 20:30"]
(omistajat olivat taanneet poikansa firman lainan)
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 20:27"]
Mielestäni on vain ns. oma moka, jos on ostanut liian kalliin talon, vaikka talous ei ole kunnossa.
Jos te ette sitä osta, niin joku muu sitten.
[/quote]
Onhan sitä voinut tapahtua jotakin, että talous on kaatunut esim. sairastuminen. Kaikkea ei kuitenkaan voi ennustaa.
No mulla on nyt sukulainen pakkomyynnin edessä ja kovaahan se on, luopua unelmasta, mutta niin kuin joku tuolla jo aikaisemmin sanoi, niin paras on jos itse saavat myytyä käypään hintaan. Seuraava vaihtoehto kun on sitten muiden toimesta ja mahdollisesti polkuhintaan.
Maalliseen omaisuuteen ei pidä kiintyä liikaa. Muistot kulkevat kuitenkin mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 20:36"]
Mieheni on joutunut myymään (pankin virheen takia!) pitkään (yli sata vuotta) suvussa olleen kesämökkinä käytetyn pientilan saaristossa. Se jätti häneen pysyvän ja syvän arven. Hän oli silloin vasta vähän yli parikymppinen. Todella surullinen tapaus. Välittäjätkin arvioivat sen selkeästi alakanttiin, mutta hän löysi itse ostajan, joka maksoi moninkertaisesti sen hinnan, mitä paras välittäjä olisi siitä pyytänyt. Tais olla peräti nelinkertaisen hinnan. Ostaja oli lempeä vanha varakkaan suvun rouva. Silti mieheni miettii tuota menetystä usein. (Siinä meni sitten monen sukulaisen käyttämä kesäpaikka.)
[/quote]
Miksi suku ei tullut apuun ja ostanut sitä? Ja mikä se pankin virhe oli?
[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 19:44"]
Olemme olleet kiinnostuneita yhdestä talosta. Kiitos pienehkön paikkakunnan niin kuulimme kautta rantain, että kyseinen talo on pakkomyynnissä eli pankki on antanut myynnin viimeiseksi vaihtoehdoksi. Myyjät olleet aika nihkeitä antamaan tietoa, näyttöaikoja yms.
Nyt kun tiedon sain (toisen käden, mutta luotettavan sellaisen), niin mietin, että kauheaa "viedä" toisilta ihmisiltä koti? Onko moraalisesti arvelluttavaa? Omistajat saisivat ehkä asiat pankin kanssa selvitetyksi jos ostajaa ei ilmaannu lainkaan. Pitääkö mun edes miettiä tätä? Ja toisaalta mietin, että jos perheen isä vaikka flippaa ja tulee meille joskus riehuun tms.
Onko joku ostanut pakkomyydyn talon? Varmasti :) miten pääsit ero moraalisesta ongelmasta? Haluan juuri tämän talon ja tuntuu jopa kauhealta ajatella, että toisten epäonni on itselle niin suuri onni.
[/quote]
Who cares? Ostakaa halvalla jos saatte ja myykää myöhemmin kalliimmalla pikku remontin jälkeen pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap jatkaa...
Eli kyseessä ei ole mikään sukutila tms, mutta jotenkin myyjien toiminta puhuu sen puolesta, että eivät kovin innoissaan ole myymässä. Mulla ei ole asian kanssa kiire ja odotankin rauhassa, että mitä tapahtuu. Ärsyttää vaan kun välittäjä oli jo pankkiin ilmoittanut, että ostaja on. Nyt mietin, että tämä varmasti vaikeuttaa myyjien asemaa pankin silmissä.
Itse ajattelen myös siten, että elämää ei voi ennustaa ja jotain pahaa voi sattua kenelle vain. Kaikkeen ei voi varautua, mutta silti jos kyseessä esimerkiksi sairastuminen, jonka seurauksena henkilökohtainen konkurssi niin luulisi olevan helpotus päästä isosta tontista, pitkistä välimatkoista yms eroon. Heillä on vielä suht pienet lapsetkin.
Ja sit mua myös oikeasti mietityttää, että mitä jos tässä hullussa maailmassa perheen isä flippaa ihan täysin ja tulee kirveen kanssa riehumaan tms. Ihmisistä ei ikinä tiedä.
ap jatkaa...
Eli kyseessä ei ole mikään sukutila tms, mutta jotenkin myyjien toiminta puhuu sen puolesta, että eivät kovin innoissaan ole myymässä. Mulla ei ole asian kanssa kiire ja odotankin rauhassa, että mitä tapahtuu. Ärsyttää vaan kun välittäjä oli jo pankkiin ilmoittanut, että ostaja on. Nyt mietin, että tämä varmasti vaikeuttaa myyjien asemaa pankin silmissä.
Itse ajattelen myös siten, että elämää ei voi ennustaa ja jotain pahaa voi sattua kenelle vain. Kaikkeen ei voi varautua, mutta silti jos kyseessä esimerkiksi sairastuminen, jonka seurauksena henkilökohtainen konkurssi niin luulisi olevan helpotus päästä isosta tontista, pitkistä välimatkoista yms eroon. Heillä on vielä suht pienet lapsetkin.
Ja sit mua myös oikeasti mietityttää, että mitä jos tässä hullussa maailmassa perheen isä flippaa ihan täysin ja tulee kirveen kanssa riehumaan tms. Ihmisistä ei ikinä tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 20:36"]
Riippuu ihan siitä, että onko tuo talo jotenkin sille perheelle rakas (tyyliin isän pitkästä tavarasta rakkaudella tekemä) vai onko talo vain sen perheen ostama ehkä jopa käytettynä ostama.
Jos talo on ilman sen kummempaa tunnearvoa, niin ei pitäisi olla moraalista ongelmaa, jos ostatte kunnon hintaan sen. Alemyynnistä ostaessa on moraalinen ongelma. Sinuna soittaisin omistajalle ja kysyisin talon historian ja mitä he toivovat. Olen itse myös hyvää tahtova ihminen ja myös ajattelisin tuota moraalista puolta.
Mieheni on joutunut myymään (pankin virheen takia!) pitkään (yli sata vuotta) suvussa olleen kesämökkinä käytetyn pientilan saaristossa. Se jätti häneen pysyvän ja syvän arven. Hän oli silloin vasta vähän yli parikymppinen. Todella surullinen tapaus. Välittäjätkin arvioivat sen selkeästi alakanttiin, mutta hän löysi itse ostajan, joka maksoi moninkertaisesti sen hinnan, mitä paras välittäjä olisi siitä pyytänyt. Tais olla peräti nelinkertaisen hinnan. Ostaja oli lempeä vanha varakkaan suvun rouva. Silti mieheni miettii tuota menetystä usein. (Siinä meni sitten monen sukulaisen käyttämä kesäpaikka.)
[/quote]
Pankin virhe in my ass. Kaikkea säkin rakkaushöyryissä uskot.
No, pankki muutti sääntöjä kesken kaiken radikaalisti. Oli se pörssiromahduksien aika silloin. Tästä johtui koko juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut kuin vanha, remontoimaton omakotitalo.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 20:39"]
Tuollainen on kyllä erityisen surullinen tilanne. Toivottavasti ei ollut sentään mikään sukutila tms...
[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 20:30"]
(omistajat olivat taanneet poikansa firman lainan)
[/quote]
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 20:41"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2013 klo 20:27"]
Mielestäni on vain ns. oma moka, jos on ostanut liian kalliin talon, vaikka talous ei ole kunnossa.
Jos te ette sitä osta, niin joku muu sitten.
[/quote]
Onhan sitä voinut tapahtua jotakin, että talous on kaatunut esim. sairastuminen. Kaikkea ei kuitenkaan voi ennustaa.
[/quote]
Kyllä sitä pitää laina mitoittaa siten, ettei toisen maksajan sairastuminen kaada maksuohjelmaa.
Ja jos ei ole siten mitoitettu, niin täytyy olla varautunut siihen, että talo voi mennä alta. Eikä se ole kenenkään muun vika kuin ihan oma vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jätä ostamatta, niin joku muu saa hyvät kaupat.
Jos te ostatte sen suht normaalilla hinnalla niin sehän on vain etu nykyomistajille. Jossain pakkohuutokaupassa harvoin saa käypää hintaa.
Nykypäivää on myös se että talon hinta tippuu puolella. Jos ostajia ei yksinkertaisesti löydy.
Mielestäni on vain ns. oma moka, jos on ostanut liian kalliin talon, vaikka talous ei ole kunnossa.
Jos te ette sitä osta, niin joku muu sitten.
ostakaa pois ja pikaisesti, niin tuon perheen tilanne helpottuu!
Vaikka talon myyjänä virallisesti olivat omistajat, niin kaupan ja hinnoittelun hoiti Arsenal.
Nopeana piti olla, sunnuntaina ilmoitus lehdessä, maanantai-iltana näyttö ja tiistaiaamuna soitto, että minä otan sen.
Kaupanvahvistaja katseli kauppakirjan läpi ja tuumasi vain, että kun katsoo hintaa, niin pitää onnitella ostajaa.
Ei soimannut omatunto, jollekin se kuitenkin olisi mennyt (omistajat olivat taanneet poikansa firman lainan)
Työni kautta näen ihmisten raha-asioita ja tähän on todettava, että hyvin usein ainakin ulosotossa olevilla yrittäjillä on kaikenlaista veronkiertoa ja maksamattajättämistä omallakin kontollaan eli voipi olla ettei ihan vikaakin vastapuolessa itsessään tai vähintään itsekeitetty soppa.