Uusperheen työnjako? Reilua vai vaadinko vain liikaa?

No miten olisi keskustelu ? Esitä miehelle että sinusta olisi reilua että kotityötkin tehtäisiin puoliksi koska kulutkin jaetaan puoliksi.

Kuluista voit myös esittää että kumpikin laittaisi palkastaan X prosenttia taloustilille ja sieltä ostettaisiin ruuat ja maksettaisiin talouden kulut jne. Näin sinulla ei olisi niin tiukkaa rahan kanssa.

Kumpi asia ärsyttää sinua enemmän ? Ehkä aloittaisin keskustelun siitä ja yksi asia kerrallaan.  Älä syytä vaan kerro että nykyisessä tilanteessa sinua ahdistaa kun kaikki aikasi menee kotitöihin tai kerro että sinua ahdistaa kun taloudellinen tilanteesi huononi todella paljon uuden kodin myötä jne. Eli esitä asia järkevästi ja syyllistämättä.

Toivottavasti tilanteesi paranee.

No joo, tästä on kyllä keskusteltu, mutta tavallaan asiat jäävät aina ilmaan leijumaan. Eli mies porskuttaa eteenpäin tyytyväisenä ja minä kihisen raivosta. Yleensä asia menee just niin, että kun lopulta pimahdan, niin kiukku onkin sitten sellaista, että keskustelusta ei lopulta tule mitään järkevää ainakaan. Pitänee taas kerran istua alas ja laittaa vaikka paperille ylös, jos se tuottaisi tulosta?

Miten teillä muilla uusperheellisillä asiat sujuvat?

Meillä perheeseen kuuluu miehen lapsi (18v) ja 2 yhteistä. Mies tienaa huomattavatsi enemmän kuin minä joten maksaa asuntolainan ja suuret menot, muut laskut menee puoliksi ja kaupassa käy se joka ehtii. Kotitöitä teen minä enemmän, mies kyllä kokkaa mielellään. Remontit yleensä teetetään. Minä maksa miehen lapsen kuluja samalla tavalla kuin yhteistenkin, perhehän me ollaan.

Mä ymmärrän sua ap. Olin ensin yh, sitten muutin avoliittoon miehen kanssa ja oli ikävä huomata, että pärjäsin taloudellisesti huonommin parisuhteessa kuin yksinhuoltajana. Ruokakulut todellakin pompsahtivat enkä enää pystynyt hallitsemaan niitä kuten ennen. Samoin asumiskulut nousivat ja kaiken kaikkiaan elämäntyyli muuttui sellaiseksi, mihin minulla ei ollut varaa.

Erohan siitä ennen pitkää tuli ja nyt olen taas yh, eikä rahaa ole edelleenkään liikaa, mutta ainakin nyt hallitsen talouttani paremmin. Jos on tiukkaa, eletään sen mukaisesti. Tarvittaessa voin itse elää vaikka kaurapuurolla pari päivää, kunhan lapsilla on kunnon ruokaa.

4 - luulen, että tilanne on vähän eri, kun on yhteisiä lapsia

5- katsotaan mihin puhumalla pääsee. Fakta on, että tämä ei jää puheen tasolle enää. Meillä on ihan koti, mutta tarvittaessa senkin voi myydä, jos sellainen tilanne tulee. Itse menetin miehen myötä sen ainoan ´"yh-tuen"/kk eli lapsilisän yh-korotuksen ja pakko sanoa, että se on muuten iso raha silloin, kun tulot ovat pienet. Ja hei, kiitos ymmärryksestä, siitä tuli vähän parempi mieli :)

ap

Ihana koti :) t:ap

Uus- tai vanha perhe, sama se. Kun yhteen mentiin, sovittiin kaikista asioista, mm. siitä ettei meidän perheessä ole sun ja mun lapsia tai sun ja mun rahoja. Molemmat tehdään töitä yhteisen perheen hyväksi, toinen tienaa enemmän kuin toinen, mutta molempien työ on tärkeää eikä rahoja erotella. En olisi ottanut sellaista miestä, joka pitää mun lapsia jonain pakollisena pahana jotka mun seurassa perheeseen tuli, ja joiden elatukseen se ei suostuisi osallistumaan. Jos ei olla oikea perhe, ei myöskään asuta yhdessä.

Ap:n pitää tosiaan keskustella ukkonsa kanssa. Älä kerää mitään kiukkua ja raivoa, ei siitä ole mitään hyötyä. Tee asiallinen lista asioista joista haluat keskustella, ja puhu rauhallisesti, kuuntele myös miehesi mielipide. Yrittäkää yhdessä löytää kompromissi, joka tyydyttää molempia. Jos ette pysty sopimaan tuollaisista käytännön asioista, miten luulet että voitte elää onnellisessa parisuhteessa vielä vuosikymmeniä?

Onneks tuli kuitenki erottua ja etittyä parempaa eiks vaan ap?

8 olet ihan oikeassa :)!!!

9 oikein asiallinen kommentti, kiitos siitä :D

[quote author="Vierailija" time="03.04.2013 klo 10:35"]4 - luulen, että tilanne on vähän eri, kun on yhteisiä lapsia 5- katsotaan mihin puhumalla pääsee. Fakta on, että tämä ei jää puheen tasolle enää. Meillä on ihan koti, mutta tarvittaessa senkin voi myydä, jos sellainen tilanne tulee. Itse menetin miehen myötä sen ainoan ´"yh-tuen"/kk eli lapsilisän yh-korotuksen ja pakko sanoa, että se on muuten iso raha silloin, kun tulot ovat pienet. Ja hei, kiitos ymmärryksestä, siitä tuli vähän parempi mieli :) ap[/quote]

Eihän meilläkään ole aina ollut yhteisiä lapsia :)

t.4

Meillä oli alkuun vähän hankaluuksia kans, eli mies piti omista rahoistaan aika tiukkaan kiinni, muttei ajatellut samoin mun rahoista.

Pidettiin keskustelu ja ehdotin että minä alan ostamaan vain omat ostokseni kaupasta ja säilytän niitä näillä hyllyillä ja näissä kaapeissa. Sitten hän ostaa omansa ja säilyttää niitä omalla hyllyllään. Miehen mielestä ei kuulostanut kivalta. Sitten sovittiin että maksetaan kaikki yhdessä mitä kuluja ikinä onkaan.

Meillä jako on tämä, että mies maksaa asumisen kokonaan (n. 1000e/kk) ja minä maksan ruokailun ja yhteiset laskut omieni lisäksi (miehellä toki omia laskuja jotka hoitaa edelleen.). Minulla on hieman isommat tulot joten siksi sovittiin tällainen systeemi.

Voithan kai sinäkin ehdottaa miehelle että kun asutte yhdessä, voisitte tehdä selkeän jaon kuka maksaa mitäkin. Minusta tuollainen "mä hoidan laskut ja sä asumisen" on esimerkiksi selkeä, mutta laskeahan se pitää että on suurinpiirtein yhtä iso kahmaisu kuukausituloista. Ei ole reilua että toinen sinnittelee samaa aikaa kun toisella on isot tulot.

Meillä mies saa kaupasta aina milloin mitä tykkääkin, ei tarvitse laskea ropposia. Ja minulla on automaattisesti koti maksettuna :)

12- itse asiassa tuota olen itsekin ajatellut. Koska kaikki laitetaan puoliksi miehen ajattelumallin mukaan, niin minä ainakin saan säästöä ruokakuluihini siten, että hankitaan jääkaappiin omat hyllyt, minä teen jatkossa ruuan vain itselleni ja lapsilleni ja mies voi syödä mitä ikinä haluaa. Ei varmasti kuullosta hänestä kivalle, eikä kyllä minustakaan, mutta kyllä se tilanne nyt sellainen on, että näin saadaan edes jotain tolkkua ruokakuluhin minun kannaltani.

Jatkossa hoidan myös omat ja lasteni pyykit itse. Mies hoitakoon, niinkuin tahtoo. Ilmainen taloudenhoitajan työ loppuu ihan juuri nyt.

Alkaa kyllä tuntumaan siltä, että joutaa mennä koko stn pihipaavali...ap

Ettekö jutelleet yhtään tästä etukäteen ennen yhteen muuttamista?

Miten teidän tulonne suhtautuu toisiinsa? Toisin sanoen tienaako toinen huomattavasti enemmän/vähemmän? Kyllä se menot pitäisi suhteuttaa tuloihin, tasajako ei ole reilu jos toinen tienaa reilusti enemmän tai vähemmän. Teillä kuulostaa nyt juuri olevan se klassinen kahden elintason "perhe".

Lakko

Julistat sen ensiksi ja pysyt sitten siinä. Laitat ruokaa vain itsellesi ja lapsillesi, miehelle tosiaan ne omat hyllyt, et siivoa, et pese miehen pyykkiä. Vaihdat vain oman lakanasi. Siivoat korkeintaan lasten huoneet. Syötte paperilautasilta. Tiskaat kattilat ja pakastat ylijäämät, merkinnällä "Milla ja lapset". Ei seksiä myöskään. Jos ei protestilinja ala valjeta, eroa.

14, yritin ottaa asian useamman kerran puheeksi, mutta ei siitä tullut mitään, kun miehen mukaan raha ei ole ongelma. No ei varmaan, kun itsellä tili pullistelee rahaa ja kokoajan jää säästöön. Mies tienaa yli 10 000 €/vuosi enemmän kuin minä.

15- juu, näin teen. Tiedän, että se ei ole rakentavaa, mutta miehille tarvii kai joskus näyttää esimerkkiä ihan käytännön kautta?

ap

Ap mä voin kertoa, että äitini teki justiinsa tuon tempun, kun minä olin 14-v.

Äiti parkkeerasi itsensä työpäivän jälkeen sohvalle, ja ilmoitti että "nyt se on loppu. Se piikominen. Syökää puuroa. Minen ole piika. Jos sinä et osallistu, en osallistu minäkään. Ja nyt mä olen tästä eteenpäin hiljaa ja katton teeveetä"

Rahasta ei ollut tosin ikinä ongelmaa,mutta isä ei tikkua ristiin laittanut kotona. Äiti aloitti myös mykkäkoulun samantien. Lakkoa kesti kolme viikkoa, ja se loppui vasta kun isä oikeesti teki jotakin, kuten imuroi ja laittoi ruokaa. Ajoittaisia työtaisteluseisauksia oli senkin jälkeen.

Kova linja vaan päälle, ja jos mies sen päätteeksi tajuaa vinkin, niin keskustelua pöytään ja teette työnjaon, joka myös pitää. Meillä esim. mies pesee pyykit, se ei ole mun heiniä ollenkaan ja käy kaupat listan mukaan, minä teen ruuat. Mies tiskaa, minä hoidan siivoukset. (Tiskaus inhottaa mua, mies taas tykkää siitä) Jos näyttää että sinä olet rahakone-piika, niin sitten reppu selkään ja muksut kainaloon.

terv. 15

Hmm. Teillä taitaa olla monia yhteenkietoutuneita ongelmia. Periaatteessa jos mies on lapseton ja sinulla on lapsia, niin jos mies maksaa puolet asumiskuluista niin hän tavallaan maksaa jo siinä yli "oman osuutensa" (vai maksatko sinä sitten ruokakuluja just sen takia enemmän?). MUTTA perheessä ja parisuhteessa ei kerta kaikkiaan voi laskea asioita kuin robotti, koska se ei kerta kaikkiaan toimi, että toiselle jää valtavan paljon enemmän "omaa" rahaa käyttöön kuin toiselle (varsinkaan, jos toiselle ei jää yhtään).

Parasta olisi, jos pääsisitte sellaiseen sopuun, että kumpikin laittaa tietyn %-osuuden nettotuloistaan yhteisiin menoihin, ja loput jää omaan käyttöön - ja tämä jako on tehtävä niin, että sulle jää myös rahaa omaan käyttöön. Ylirationaalisten nipottajien mielestä tuo on ehkä epäreilua, mutta kun parisuhteet ei oikein toimi matemaattisten tasajakojen mukaan.

Sitten kotityöt on oma ongelmansa. Vaikka toisella olisi lapsia ja toisella ei, niin tässä on sama kuin rahan kanssa: se ei vaan toimi, että toinen tekee kaikki kotityöt. Tasan ne on jaettava. Lasten hoiva voi olla kyllä mielestäni olla äidin vastuulla ja isäpuoli voi auttaa siinä.

Jos nää ei toteudu kun väännät asian rautalangasta, niin harkitsisin kyllä eroa. Viesteissäsi moneen kertaan vihjaat, että et saa suhteesta tarpeeksi tai se tuo sinulle jopa vain ikävyyttä.

Voi paljon kiitos vastauksista :). Ajattelin, kun tein aloitksen, että saan viestejä tyyliin: maksatat lastesi elämisen uudella ukollasi.

Tuosta asumisesta, meillä on asuntolaina puoliksi, joten mies saa asunnosta puolet, koska omaa maksetaan. Toisaalta, ehkä lapset sitten kuluttaa hänen osuuttaan kämpästä, enpä tiedä. Mutta parisuhde ei toimi niin, että toinen riutuu rahapulassaan, ei ainakaan minun mielestäni.

Olen siis aivan törkeän vihainen nyt ja valmis laittamaan hanskat tiskiin. En varmaan pysty edes keskustelemaan asiasta. Ehkä se seinä tuli tässä?

ap

Hei ap,

minullakin on uusperhe, jossa minä ja lapseni aikaisemmasta liitostani sekä mies. Miehelläni ei ole omia biologisia lapsia. Myös meillä on yhteinen asunto ja 50-50 asuntolaina, miehellä hieman paremmat tulot kuin minulla ja lisäksi miehellä on muuta omaisuutta ja auto.

Kustannukset meillä jaetaan siten, että asumiseen liittyvät kustannukset maksamme puoliksi. Ruokakustannukset maksamme suunnilleen puoliksi, mutta kotitöistä minä olen pääasiassa vastuussa. Minä maksan kaikki lasten harrastukset, vaatehankinnat jne.,  Meillä mies kyllä osallistuu kotitöihin, mutta harvemmin oma-aloitteisesti. Toisaalta mies tekee paljon muuta minun, lasten ja kodin eteen, joten pidän tilannetta aika tasapuolisena. 

Kaikki tämä on tulosta siitä, että olemme sopineet, että häiritsevistä asioista puhutaan syyttelemättä ja ennen kuin ne keittävät yli. Toinen ei voi tietää toisen ajatuksia ja tunteita, jos niistä ei puhu ja jos niitä ei selitä. Vaikka sinua, ap, nyt suututtaakin kovasti, niin kannattaa ehkä kuitenkin vetää henkeä ja vaatia miestä keskustelemaan asiallisesti tilanteesta. Istutte vaikkapa keittiön pöydän ääreen ja todella käytte asian juurta jaksain läpi. Voit ottaa näkemyksiesi tueksi tiliotteet, joista näkee kuinka  paljon sinulla on mennyt ruokakauppaan rahaa jne. Voit myös tehdä listan niistä kotitöistä, joita sinä teet -mutta anna miehelle toki tilaisuus kertoa mitä hän mielestään tekee.

Yksi hyvä neuvo tosiaan on ottaa käyttöön taloustili, jolle maksetaan tietty prosenttiosuus tuloista. Taloustililtä sitten maksetaan kaikki yhteinen. Tsemppiä asioiden selvittämiseen!

Ärsyttävä tilanne. Sympatiani ovat todella puolellasi ap. Mitä jos yrittäisit laittaa näitä ajatuksiasi ylös edes ranskalaisin viivoin ja yrittäisit niiden pohjalta käydä kunnollisen rauhallisen keskustelun miehen kanssa. Elin itse aikanaan suhteessa, jossa kotityöt jäivät minun harteilleni. Eron jälkeen (meillä ei ollut lapsia) huomasin, että minullehan jää vuorokaudessa tosi paljon enemmän aikaa kun ennen kun ei ole toisen pyykkejä, harrastusvälineitä ja muita sotkuja siivottavana ja kahden hengen ruoanlaittoja ja tiskejä. Otin lisää töitä tekemällä extra vuoroja entisellä työpaikallani nykyisen lisäksi ja sain mukavan pesämunan säästettyä omistusasuntoa varten. On siis ehdottomasti väärin että teet kaikki kotityöt.Aika on rahaa ja tuon ylimääräisen ajan voisit käytää ansaitaksesi ylimääräistä tai vaikka vain ollaksesi lastesi kanssa. Rohkeasti siis kissa pöydälle ja kerro rehellisesti miten pahalta tilanne sinusta tuntuu. Jos ei auta, miettisin kahdesti suhteen tulevaisuutta. Mitä sitten jos/kun teillä on yhteisiä lapsia? Jäisikö kodin työt silloinkin yksin sinun harteillesi?

Tsemppiä!