Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

KOIRATIETÄJÄT - Mikä sopiva pieni ja helppo koira lapsiperheeseen??

Vierailija
01.04.2013 |

Eli haluaisimme ottaa koiran, mutta mikähän olisi sopiva rotu... vai uskaltaako sekarotuista ottaa, jos siinä on tiedossa mitä rotuja "sisältää"?

 

Koira saisi olla pienikokoinen.

Aikaa kovin pitkille lenkeille ei ole.

Myös olisi hyvä että luonteeltaan olisi mahd. "helppo", koska ensimmäinen koiramme.

Perheen nuorin lapsi on 4v.

Lisäksi perheessä on juuri vuoden täyttävä kissa - mitenköhän sen kanssa menee sopeutuminen?

 

vähän kiinnostaisi esim. se valkoinen söpö länsiylämaanterrieri "westie", tai sitten toy-villakoira. Mutta mikähän lopulta olisi hyvä? Tutullamme on joku pieni, oisko perhoskoira, ja se kuulemma tekee sisälle tarpeet jos on vähänkään yksin ja muutenkin pitää käyttää ulkona koko ajan, ja on jo ihan yliseurallinenkin.

Kommentit (54)

Vierailija
1/54 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

pehmokoira

Vierailija
2/54 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

vastailen tuosta westiestä kun meillä niitä on ja rotua kasvatan.

 

Liikuntavaatimuksenne westie täyttää, se ei vaadi erityisen paljon liikuntaa ja useimmat yksilöt on jopa vähän laiskanpulskeita, niitä ei kiinnosta tylsät pitkät remmilenkit. Toisaalta niille on aika tärkeää päästä riittävän usein vapaana metsään tms vähän jäljittämään ja touhuamaan. Westie on riistaviettinen koira ja se nauttii valtavasti kun löytää jonkun jäljen mitä seurata. Se voi myös napata myyriä, hiiriä, rusakon tms jos on mahdollisuus. 

 

Helppokin westie monella tapaa on, mutta täytyy muistaa, että se on kuitenkin terrieri, vaikkakin terriereistä rauhallisin. Westiet on aika tulisia luonteita, minkä takia itse suhtaudun aika skeptisesti pentujen myymiseen perheisiin joissa on alle koukuikäisiä lapsia ja jossa ei ennestään ole kokemusta koirista. Helposti käy niin että lapsi joskus saa hammasta, kun vaikka käpälöi koiraa kovakouraisesti tai vaikka se osoittaa ettei halua, tai vaikka erehtyy koiran puruluuta liian lähelle. Nämä yleensä siis tosiaan suhteellisen helposti varoittavat näykkäisemällä, mistä sitten vanhemmat voi pelästyä ja koira on pian piikillä tai kierrossa. Mutta toisaalta muuten kotosalla ne on valtavan helppoja, useimmat yksilöt on aika itsenäisiä ja viihtyvät paljon omissa oloissaan. Meillä on 4 westiä kotona tällä hetkellä, ja kolmen niistä olemassaoloa ei edes huomaa juuri, koska ovat jossain sohvien takana ja sängyn alla ja tulevat sieltä pois lähinnä jos on jotain syötävää tai lenkillelähdön ääniä. Yksi meillä taas on melkoinen sylikoira joka nytkin makaa pää vasemman jalkani päällä.

 

Mitä kissaan tulee, niin kun kissa on talossa ensin, sopeutuminen kyllä onnistuu. Sinänsä westiä on kotimaassaan käytetty rottien lisäksi villikissojen hävittämiseen, joten jos ne eivät pennusta asti totu kissaan, useimmat yksilöt pitää kissaa saalisläimenä ja pyrkivät kimppuun. On myös yksilöitä joilla ei merkittävästi ole riistaviettiä, mutta kun pennun ottaa ei voi tietää onko sillä omalla. Mutta siis jo olemassa oleva kissa ja siihen pentuna otettu westie onnistuu kyllä.

 

Kannattaa myös muistaa että rotu vaatii nyppimällä trimmauksen 4-6 kertaa vuodessa. Tämä maksaa 50-70 euroa kerralta, ja kannattaa varmistaa että trimmaajia on kohtuullisen välimatkan päässä asuinpaikasta. Itsekin voi opetella trimmaamaan, jos kasvattaja opettaa homman - se että westiestä saa sellaisen rotutyypillisen näköisen vaatii kyllä hieman harjoittelua. Muuten westien turkki on helppohoitoinen, se on karkea ja likaa hylkivä. Westietä ei tulisi pestä usein, sillä turkki menee pehmeäksi ja huonoksi. Turkki puhdistuu muutenkin esim kurasta ihan itsestään. Minä en pese omiani koskaan, paitsi jos kierivät paskassa tai öljyssä tai muuta epätavallista, ja valkoisia ja hyvän tuoksuisia ovat.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/54 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiibetinspanieli:)

Vierailija
4/54 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Cavalier King Charlesin spaniel (kaikki muut puolet hyviä, paitsi että; kuorsaa ja karvoja joka paikassa)

Vierailija
5/54 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suosittelen havannankoiraa. Luonteeltaan se on lapsiystävällinen eikä hauku. Ainoa huono puoli on se, että karvaa joutuu leikkaamaan parin viikon välein (itse).

Vierailija
6/54 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ranskanbulldoggi. Se on hieman itsepäinen,mutta erittäin lapsirakas rotu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/54 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="01.04.2013 klo 15:43"]

Cavalier King Charlesin spaniel (kaikki muut puolet hyviä, paitsi että; kuorsaa ja karvoja joka paikassa)

[/quote]

rodussa paljon sairaita muuten ihania koiria.

Itse kyllä ottaisin villakoiran, jos nyt koira pitäisi ottaa. Oppivainen, helppo kouluttaa, pieni, jaksaa lenkkeillä mutta pärjää vähemmälläkin, ei irtokarvaa.

 

Vierailija
8/54 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaa etsiä netistä Suomen kennelliiton sivut, sieltä löytyy linkit eri rotujärjestöjen sivuille. Rodut on esitelty siellä hyvin. Kannattaa ottaa selvää rotujen luonteista, turkkien hoitovaatimuksista, haukkuherkkyydestä (varsinkin, jos asutte kerros-/rivitalossa) yms. Kannatta miettiä myös kumpaa sukupuolta olevan koiran hankkii. Nartut yleensä ensimmäiseksi koiraksi helpompia.

Ja pitää muistaa, että kyllä ne pienetkin koirat vievät aikaa ja tarvitsevat yhtä johdonmukaisen kasvatuksen, kuin isommatkin koirat:) Ja HETI, kun pentu on varattu ilmoitatte koiran pentukurssille johonkin paikkakuntanne harrastekoiraseuraan. Kun näette sen "vaivan", elo koiran kanssa on kokemattommallekin jatkossa helpompaa. Nämä pentukurssit ovat yleensä kovin suosittuja ja varsinkin isommissa kaupungeissa niihin on vaikea päästä, ellei ole ilmoittautunut jo todella hyvissä ajoin.

Ehkäpä seuraavat koirarodut voisivat olla tutustumisen arvoisia:

-PAPILLON (perhoskoira): Iloinen luonne, helppo turkki. Meillä itsellä maailman hyväluonteisin perhonen:)

-MOPSI: Tyytyy vähään liikuntaan, mutta kissan kanssa varottava silmiä. Erittäin helppo turkki.

-CAVALIER KINGCHARLESIN SPANIELI: Helppo luonne

-SHETLANNINLAMMASKOIRA: Helposti koulutettava, kiva harrastekoira mm.agilityyn.

-KÄÄPIÖVILLAKOIRA: Älykäs, hieman haukkuherkkä, trimmattava turkki-> ei irtoa karvaa.

-BICHON FRISE: Trimmattava, työläs turkki turkki-> ei irtoa karvaa.

-MITTELSPITZ: Energinen, haukkuherkkä.

-TIIBETINSPANIELI: Helppo turkki.

-LUKUISAT PIENIKOKOISET TERRIERIT mm.Cairnterrieri, Valkoinen länsiylämaanterrieri, Jackrusselinterrieri: Jos tahtoo "astetta enemmän haastetta". Terrierit omaavat voimakastahtoisen luonteen:)

Rodun valintaan kannattaa todellakin käyttää aikaa, jotta löytäisitte juuri teille sopivimman rodun. Monet joutuvat haasteellisiin tilanteisiin juuri sen takia, että rodun valinta on epäonnistunut ja silloin arki koiraperheessä saattaa ruveta tuntumaan ylivoimaiselta:( Kannattaa ottaa yhteyttä rohkeasti myös erirotujen kasvattajiin. he kertovat varmasti mielellään kasvattamastaan rodusta.  

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/54 |
01.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä on helppo koira? Itselläni ei ole koiraa, kavereilla on. Olen ollut huomaavinani, että toiset koirat ovat "helppoja" kouluttaa, mutta nepäs eivät sitten olekaan kovin tottelevaisia, vaan tekevät kaikenlaista ei-toivottavaa. Ne vaikeasti koulutettavat taas ovat koulutuksen jälkeen erittäin tottelevaisia.

Vierailija
10/54 |
14.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehdottomasti schipperke!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/54 |
30.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olemme miettineet Bostonin terrieriä ;) mitä mieltä olette siitä, turkki ei kuulemani mukaan vaadi hirveästi työtä ja 11-vuotias tyttökin voisi ulkoiluttaa, koska koira ei ole kooltaan niin iso. Ollaan mietitty koiraa jo n.6 vuotta, jotta ei tulisi varmasti mitään töpättyä nyt oisi tarkotus joulun lähellä koira hankkia

Vierailija
12/54 |
30.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Whippetti tai italianvinttikoira. Molemmat kissamaisia sängyn lämmittäjiä, italianvinttikoira enempi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/54 |
30.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pomeranian. Pomeranian on pieni ja suloinen koira. Se ei tarvitse paljoa liikuntaa. Turkki kammataan päivittäin, ja trimmataan kaksi kertaa vuodessa leikkaamalla saksilla pallomaisen pyöreäksi.

Vierailija
14/54 |
30.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 09:32"]

Whippetti tai italianvinttikoira. Molemmat kissamaisia sängyn lämmittäjiä, italianvinttikoira enempi.

[/quote]

 

Whippet ei ole kissamainen ja vaikka on sängynlämmittäjä, niin tarvitsee kyllä ihan lenkkeilytystä. Kyseessä ei ole enää myöskään pieni, vaan keskikokoinen koira. Toisaalta on rauhallinen ja sopii yleensä lapsiperheeseen.

 

Italianvinttikoira on sitten astetta kissamaisempi, mutta voi olla myös aika persoona. Niiden sopiminen pienten lasten perheeseen on hitusen kyseenalaista erityisesti pentuna helposti "rikkimenevien" jalkojen vuoksi.

 

Sitä vastoin kannattaisin ap:lle coton de tulear:ia ja ehkäpä samantyyppisiä havannan koiraa ja bischon friseetä. Kääpiövillis ja shetlannin lammaskoira voivat olla luonteeltaan liian "herkkiä" tai säikkyjä (yksilön valinnassa täytyy olla tarkkana). Tipsu ja ranskanpulla voisi myös sopia, mutta taitavat olla helposti aika sairaita rotuja. Shipperke ja Pomerianian voisivat myös olla mielenkiintoisia, mutta käsittääkseni suht haukkuherkkiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/54 |
30.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sorry edellisten rotujen nimissä esiintyvät kirjoitusvirheet, mutta aika vaikea muistaa jokaisen rodun kirjoitusasua, kun eivät ole suomalaisia sanoja

Vierailija
16/54 |
30.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oikeesti, unohtakaa koko juttu! Mistä hitosta tulee se uskomus, että pikku koira ei tarvitse paljon liikuntaa?

Omien kokemuksien mukaan isompi koira "väsyy" helpommin esim. metsälenkillä ja nukkuu pari tuntia lenkin jälkeen, kun esim. russeli tai muu pikku koira painattaa isojen perässä metsässä ja silti riittää virtaa vielä, vaikka muille jakaa.

Yleensä nuo pikku koirien käytösongelmat johtuvat myös siitä, että ne saavat liian vähän liikuntaa :(

Ja varmasti KAIKKI koirat ovat "hankalia" murkkuiässä, kuka testaa enempi, kuka vähempi, mutta kyllä ne murkkuiässä voivat olla Dog From Hell ja omistaja hyppii seinille, kun koira ei kuule eikä näe mitään ja käskyt menee perille ehkä perjantaina tai hyvällä tuurilla heti.

Samoin pennut ovat aika villejä, tuskinpa mikään rotu on flegmaattinen pentuna tai jos, niin pentu on silloin sairas.

Hhhmm. kasvattaja unohti mainita yhden (ja sen tärkeimmän!!!!) asian.. Westit ovat nykyisin pilalle jalostettuja, on aika vaikea löytää westiä, joka ei olisi allerginen ym..

Vierailija
17/54 |
01.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yorkshirenterrieri. Yorshirenterrieri ei tarvitse välttämättä paljoa liikuntaa, mutta jaksaa kävellä tarvittaessa pitkiäkin matkoja. Rodulla on taipumusta herkkähaukkuisuuteen, joten siihen kannattaa puuttua jo pentuna, jottei asiasta tule ongelmaa.

Turkki kammataan päivittäin ja pestään kerran viikossa. Yorkshirenterrieri on melko terve rotu. Sillä ei ole perinnöllisiä sairauksia. Yorkshirenterrieri tulee toimeen kissojen kanssa, jos tottuu niihin jo pentuna.

Vierailija
18/54 |
01.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pennuilla on aina virtaa ihan älyttömästi rodusta riippumatta. Ja pennun kanssa täytyy tehdä todella paljon työtä, että siitä saa yhteiskuntakelpoisen. Kun pentuvuodesta selviää kunnialla niin sitten helpottaa. Tietysti toiset rodut ja yksilöt ovat "pehmeämpiä" kuin toiset ja tottelevat helpommin ym. mutta mikään koira ei ole pennusta asti helppo, kaikki ne täytyy kasvattaa. Ite voisin ottaa ekaksi koiraksi esim. Tiibetin Spanielin, mutta makuasioita. Ehkä sakemannit ja rotikat kannattaa kuitenkin unohtaa. Paimenkoirarodut voivat myös olla haasteellisia pikkulapsiperheessä.

Meidän tämän hetkinen koira on sekarotuinen latvian ajokoira-länsisiperianlaika mix ja se on kyllä maailman lempein otus, ei välitä, vaikka lapset ja kissat miten körmyyttää tms. Vaikka on siis vielä nuori koira, 10 kk. Eli kyllä sekarotuinenkin voi olla aarre.

Kissat kyllä sopeutuu. Meidän kissa (silloin puolivuotias) murisi ja sähisi ensimmäisen viikon yötä päivää lähes henkeä vetämättä, sitten vähän vähemmän ja kohta olivatkin jo ylimpiä ystävyksiä.

Vierailija
19/54 |
01.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pennuilla on aina virtaa ihan älyttömästi rodusta riippumatta. Ja pennun kanssa täytyy tehdä todella paljon työtä, että siitä saa yhteiskuntakelpoisen. Kun pentuvuodesta selviää kunnialla niin sitten helpottaa. Tietysti toiset rodut ja yksilöt ovat "pehmeämpiä" kuin toiset ja tottelevat helpommin ym. mutta mikään koira ei ole pennusta asti helppo, kaikki ne täytyy kasvattaa. Ite voisin ottaa ekaksi koiraksi esim. Tiibetin Spanielin, mutta makuasioita. Ehkä sakemannit ja rotikat kannattaa kuitenkin unohtaa. Paimenkoirarodut voivat myös olla haasteellisia pikkulapsiperheessä.

Meidän tämän hetkinen koira on sekarotuinen latvian ajokoira-länsisiperianlaika mix ja se on kyllä maailman lempein otus, ei välitä, vaikka lapset ja kissat miten körmyyttää tms. Vaikka on siis vielä nuori koira, 10 kk. Eli kyllä sekarotuinenkin voi olla aarre.

Kissat kyllä sopeutuu. Meidän kissa (silloin puolivuotias) murisi ja sähisi ensimmäisen viikon yötä päivää lähes henkeä vetämättä, sitten vähän vähemmän ja kohta olivatkin jo ylimpiä ystävyksiä.

Vierailija
20/54 |
01.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 09:29"]

Itse olemme miettineet Bostonin terrieriä ;) mitä mieltä olette siitä, turkki ei kuulemani mukaan vaadi hirveästi työtä ja 11-vuotias tyttökin voisi ulkoiluttaa, koska koira ei ole kooltaan niin iso. Ollaan mietitty koiraa jo n.6 vuotta, jotta ei tulisi varmasti mitään töpättyä nyt oisi tarkotus joulun lähellä koira hankkia

[/quote]

 

Bostoni on yksi niistä vähän harvinaisemmista roduista, joita ei noin vain "joulun tienoilla hankita". Kasvattajia on varsin rajallinen määrä, ja pentuja tulee harvakseltaan. Jos nyt vielä mietitte, otatteko koiran vai ette, tuskin onnistutte enää löytämään bossua, jonka saisitte ennen kesää. Ainakaan, jos aiotte hankkia sen vastuulliselta kasvattajalta eikä miltään pentutehtailijalta tms. Muissakin vähänkään harvinaisemmissa roduissa on usein sama tilanne. Ottakaapa ajoissa selvää myös mahdollisista pentueista yms. ettei tule sitten yllätyksiä, kun ei sitä koiraa saakaan ostettua niin kuin lelua.

 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kaksi neljä