G: Muita naisia, jotka tarvitsevat miehen, eikä marjanpoimijaa?
Elän heterosuhteessa. Arvostan sukupuolten erilaisuutta ja tarvitsen raavasta miestä myös siksi, että asumme omakotitalossa, jossa miesten hommia riittää. Onko niin, että urbanisoituminen hälventää sukupuolten välisiä eroja, kun lähiön kerrostalobokseissa pärjää vähän heivoröisemmätkin lesbopariskunnat tai hintelät homopariskunnat? Ei siellä tarvitse osata kuin naula seinään lyödä taulun kannakkeeksi tms.
Tykkään siitä miten voi mihen rinnalla tuntea itseni naiseksi. Miehen voimakkuus itseni rinnalla tuntuu hyvältä. En tykkäisi pitää kättäni naisen pienessä yhtä hintelässä kädessä vaan nautin siitä, kun saan pitää kiinni mieheni isosta kourasta. Ja siitä miten ihanan suoraviivaisesti mies osaa ajatella asioista. Ja olla miehekkään jämäkkä kommenteissaan. jne jne jne.
Lesboseksin vielä ymmärrän ihan vaan halujen tyydyttämismielessä mutta käytännön elämä naisen kanssa olisi kyllä " nou thanks ". Vallitsisi ainainen akkamainen vatvaaminen ja kuvitelkaa PMS oireet potenssiin kaksi ;)
Kommentit (36)
Tuon otsikon sanonnan keksijä ei ole koskaan ollut hillasuolla kesähelteellä.
Mä olen. Mä en kestäisi semmoista nykyaikaista metroseksuaalia, joka analysoi omaa tunne-elämäänsä, on herkkä, haluaa osallistua aktiivisesti pikkulasten hoitoon. Minä tykkään perinteisestä Äijästä joka ei turhia lässytä, puhu tai pussaa, hoitaa miesten hommat, ei kaipaa päästä naisten hommiin jne. Ja seksissä pitää viedä eikä vikistä, mulle ei mitkään hellät koskettelut maistu vaan kunnon jynkky.
Ap tässä vielä. Samaa mieltä olen että seksissä miehen kanssa on voimaa, eikä se ole mitään ylenmääräistä lähmimistä.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 16:33"]
Mä olen. Mä en kestäisi semmoista nykyaikaista metroseksuaalia, joka analysoi omaa tunne-elämäänsä, on herkkä, haluaa osallistua aktiivisesti pikkulasten hoitoon. Minä tykkään perinteisestä Äijästä joka ei turhia lässytä, puhu tai pussaa, hoitaa miesten hommat, ei kaipaa päästä naisten hommiin jne. Ja seksissä pitää viedä eikä vikistä, mulle ei mitkään hellät koskettelut maistu vaan kunnon jynkky.
[/quote]
Siis et halua, että mies osallistuu pikkulasten hoitoon? No, makunsa kullakin!
Tästä viestistä tuli mieleen, miten suuri ongelma meidän suhteessa on se, että miehelle ihan kaikki tunne-elämän asiat on aivan äärimmäisen vaikeita. Jos sanon suunnilleen mitä tahansa omiin tuntemuksiini liittyvä, mies vaikenee kuin hauta.
Tää on hirveä pattitilanne, kun toisaalta haluaisin jatkaa avioliittoa ja perhe-elämää ja olla tämän miehen kanssa, mutta toisaalta miehen vaikeneminen tunneasioissa ja se, ettei hän huomioi mua koskaan mitenkään positiivisessa mielessä, ovat syöneet mun itsetunnon aivan täysin. Mulla ei ole enää mitään "romanttisia" tunteita miestä kohtaan ja seksielämäkin on kuollut aivan täysin. Tästä pitäisi nyt ryhtyä paikkaamaan avioliittoa, mutta miten se voi onnistua, kun ei ole motivaatiota. En voi pakottaa itseäni ajattelemaan miestäni parisuhdemielessä.
Naiset on kyllä kummallisia. Koko ajan täällä palstalla maristaan siitä, kun miehet ei hoida lapsia, eikä ole tarpeeksi analyyttisia. Siitäkin valitetaan harvasen päivä, kuinka mies ei ole romanttinen seksin suhteen.
Mitä ihmettä te oikeen siitä miehestä haluatte? Miehen pitää olla mies, muttei kuitenkaan saa olla liian miesmäinen?
Mä miellän Ap:n kuvaileman miestyypin sovinistiksi.
Tosin mä en tarvitse miestä hoitamaan asioita, mitä mä itsekin osaan hoitaa.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 16:53"]
Naiset on kyllä kummallisia. Koko ajan täällä palstalla maristaan siitä, kun miehet ei hoida lapsia, eikä ole tarpeeksi analyyttisia. Siitäkin valitetaan harvasen päivä, kuinka mies ei ole romanttinen seksin suhteen.
Mitä ihmettä te oikeen siitä miehestä haluatte? Miehen pitää olla mies, muttei kuitenkaan saa olla liian miesmäinen?
Mä miellän Ap:n kuvaileman miestyypin sovinistiksi.
Tosin mä en tarvitse miestä hoitamaan asioita, mitä mä itsekin osaan hoitaa.
[/quote]
Viestistäsi saa sellaisen kuvan, niin kuin ajattelisit kaikkien AV-mammojen olevan yhtä mieltä kaikesta (esim. just niin, että miehen pitää olla hirveä karju, mutta kuitenkin sitten hoitaa lapsia ja kotitöitä). Toivottavasti olet kuitenkin niin fiksu, että oikeasti ymmärrät, että täällä käy suuri joukko "meitä naisia", jotka ajattelemme hyvin eri tavalla asioista ja haluamme hyvin eri asioita (esim. nainen A haluaa miehekseen marjanpoimijan, joka hoitaa vauvaa, keittää puuroa ja keskustelee kulttuurista, kun taas nainen B haluaa miehekseen murahtelevan äijän, joka raahaa naisen tukasta makkariin parittelemaan ja jonka käsitys lastenhoidosta on TV:n napsauttaminen päälle Pikkukakkosen alkaessa).
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 16:59"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 16:53"]
Naiset on kyllä kummallisia. Koko ajan täällä palstalla maristaan siitä, kun miehet ei hoida lapsia, eikä ole tarpeeksi analyyttisia. Siitäkin valitetaan harvasen päivä, kuinka mies ei ole romanttinen seksin suhteen.
Mitä ihmettä te oikeen siitä miehestä haluatte? Miehen pitää olla mies, muttei kuitenkaan saa olla liian miesmäinen?
Mä miellän Ap:n kuvaileman miestyypin sovinistiksi.
Tosin mä en tarvitse miestä hoitamaan asioita, mitä mä itsekin osaan hoitaa.
[/quote]
Viestistäsi saa sellaisen kuvan, niin kuin ajattelisit kaikkien AV-mammojen olevan yhtä mieltä kaikesta (esim. just niin, että miehen pitää olla hirveä karju, mutta kuitenkin sitten hoitaa lapsia ja kotitöitä). Toivottavasti olet kuitenkin niin fiksu, että oikeasti ymmärrät, että täällä käy suuri joukko "meitä naisia", jotka ajattelemme hyvin eri tavalla asioista ja haluamme hyvin eri asioita (esim. nainen A haluaa miehekseen marjanpoimijan, joka hoitaa vauvaa, keittää puuroa ja keskustelee kulttuurista, kun taas nainen B haluaa miehekseen murahtelevan äijän, joka raahaa naisen tukasta makkariin parittelemaan ja jonka käsitys lastenhoidosta on TV:n napsauttaminen päälle Pikkukakkosen alkaessa).
[/quote]
Mä en ajattele kaikkien puolesta. mutta mä olen varma siitä, että Ap:n kaltaiset ihmiset marisee täällä parin vuoden päästä sitä, kuinka rankkaa on se, että mies on yksi lapsista.
Mä uskoisin, että tää juontuu siihen, ettei naiset halua nyhveröä seksiin, mutta ne nyhveröt kelpaa iseiksi. Tämä selittää ainakin suuret avioero määrät.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 17:05"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 16:59"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 16:53"]
Naiset on kyllä kummallisia. Koko ajan täällä palstalla maristaan siitä, kun miehet ei hoida lapsia, eikä ole tarpeeksi analyyttisia. Siitäkin valitetaan harvasen päivä, kuinka mies ei ole romanttinen seksin suhteen.
Mitä ihmettä te oikeen siitä miehestä haluatte? Miehen pitää olla mies, muttei kuitenkaan saa olla liian miesmäinen?
Mä miellän Ap:n kuvaileman miestyypin sovinistiksi.
Tosin mä en tarvitse miestä hoitamaan asioita, mitä mä itsekin osaan hoitaa.
[/quote]
Viestistäsi saa sellaisen kuvan, niin kuin ajattelisit kaikkien AV-mammojen olevan yhtä mieltä kaikesta (esim. just niin, että miehen pitää olla hirveä karju, mutta kuitenkin sitten hoitaa lapsia ja kotitöitä). Toivottavasti olet kuitenkin niin fiksu, että oikeasti ymmärrät, että täällä käy suuri joukko "meitä naisia", jotka ajattelemme hyvin eri tavalla asioista ja haluamme hyvin eri asioita (esim. nainen A haluaa miehekseen marjanpoimijan, joka hoitaa vauvaa, keittää puuroa ja keskustelee kulttuurista, kun taas nainen B haluaa miehekseen murahtelevan äijän, joka raahaa naisen tukasta makkariin parittelemaan ja jonka käsitys lastenhoidosta on TV:n napsauttaminen päälle Pikkukakkosen alkaessa).
[/quote]
Mä en ajattele kaikkien puolesta. mutta mä olen varma siitä, että Ap:n kaltaiset ihmiset marisee täällä parin vuoden päästä sitä, kuinka rankkaa on se, että mies on yksi lapsista.
Mä uskoisin, että tää juontuu siihen, ettei naiset halua nyhveröä seksiin, mutta ne nyhveröt kelpaa iseiksi. Tämä selittää ainakin suuret avioero määrät.
[/quote]
Hmmm...miksi ne nyhveröt eivät kelpaisi seksiin? Eivät ne kaikki ole nyhveröitä siellä sängyn puolella, kait.
Noh, oma mies on ulkonäöltään "mies" (isokokoinen jne.). Toisaalta luonteeltaan hän on juuri se ap:n kuvailema marjanpoimija. Seksin saralla hän on mukautuva, riippuen kummankin mielentilasta (tai lähinnä minun :D). Välillä ollaan herkkä rakastaja, välillä hän on se, joka vie ja minä vikisen. Tai sitten minä olen se, joka määrää ;)
Joo, asutaan kyllä kerrostalossa, mutta puolet vuodesta ollaan mökillä (ei sähköä, ei juoksevaa vettä jne. joten puuhaa riittää). Eipä siellä kyllä ole töitä, mitä minä en osaisi. Mies vain tykkää puuhailla siellä enemmän, minä yleensä tyydyn vain vahtimaan lapsia tai loikoilemaan riippukeinussa kirja kädessä.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 17:13"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 17:05"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 16:59"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 16:53"]
Naiset on kyllä kummallisia. Koko ajan täällä palstalla maristaan siitä, kun miehet ei hoida lapsia, eikä ole tarpeeksi analyyttisia. Siitäkin valitetaan harvasen päivä, kuinka mies ei ole romanttinen seksin suhteen.
Mitä ihmettä te oikeen siitä miehestä haluatte? Miehen pitää olla mies, muttei kuitenkaan saa olla liian miesmäinen?
Mä miellän Ap:n kuvaileman miestyypin sovinistiksi.
Tosin mä en tarvitse miestä hoitamaan asioita, mitä mä itsekin osaan hoitaa.
[/quote]
Viestistäsi saa sellaisen kuvan, niin kuin ajattelisit kaikkien AV-mammojen olevan yhtä mieltä kaikesta (esim. just niin, että miehen pitää olla hirveä karju, mutta kuitenkin sitten hoitaa lapsia ja kotitöitä). Toivottavasti olet kuitenkin niin fiksu, että oikeasti ymmärrät, että täällä käy suuri joukko "meitä naisia", jotka ajattelemme hyvin eri tavalla asioista ja haluamme hyvin eri asioita (esim. nainen A haluaa miehekseen marjanpoimijan, joka hoitaa vauvaa, keittää puuroa ja keskustelee kulttuurista, kun taas nainen B haluaa miehekseen murahtelevan äijän, joka raahaa naisen tukasta makkariin parittelemaan ja jonka käsitys lastenhoidosta on TV:n napsauttaminen päälle Pikkukakkosen alkaessa).
[/quote]
Mä en ajattele kaikkien puolesta. mutta mä olen varma siitä, että Ap:n kaltaiset ihmiset marisee täällä parin vuoden päästä sitä, kuinka rankkaa on se, että mies on yksi lapsista.
Mä uskoisin, että tää juontuu siihen, ettei naiset halua nyhveröä seksiin, mutta ne nyhveröt kelpaa iseiksi. Tämä selittää ainakin suuret avioero määrät.
[/quote]
Hmmm...miksi ne nyhveröt eivät kelpaisi seksiin? Eivät ne kaikki ole nyhveröitä siellä sängyn puolella, kait.
Noh, oma mies on ulkonäöltään "mies" (isokokoinen jne.). Toisaalta luonteeltaan hän on juuri se ap:n kuvailema marjanpoimija. Seksin saralla hän on mukautuva, riippuen kummankin mielentilasta (tai lähinnä minun :D). Välillä ollaan herkkä rakastaja, välillä hän on se, joka vie ja minä vikisen. Tai sitten minä olen se, joka määrää ;)
Joo, asutaan kyllä kerrostalossa, mutta puolet vuodesta ollaan mökillä (ei sähköä, ei juoksevaa vettä jne. joten puuhaa riittää). Eipä siellä kyllä ole töitä, mitä minä en osaisi. Mies vain tykkää puuhailla siellä enemmän, minä yleensä tyydyn vain vahtimaan lapsia tai loikoilemaan riippukeinussa kirja kädessä.
[/quote]
No sittenhän sä olet löytänyt miehen isolla ämmällä.
Hienoa, ap, että myönnät tämän asian! Turha poliittinen korrektius sivuun, jokaisella on oikeus mielipiteeseensä puolisonvalinta-asioissa.
Näin miesnäkökulmasta voin sanoa, että miesten mieleen on yleensä kyllä juuri mahdollisimman feminiininen, naisellinen nainen. Sanoivat androgyynit ja muut mitä tahansa.
Juhlikaamme siis sukupuolten biologista erilaisuutta, se jos mikä on rikkaus!
Yhteen asiaan tosin kyllä puutun. Marjanpoiminta on oikeasti rankkaa hommaa.
Tulipa ihan kylmät väreet tästä, kuvailit just sellaisen miehen johon en koskisi pitkällä tikullakaan. Kuulostaa suorastaan sovinistilta, ainakin juntilta.
Oma mieheni on täysin kuvailemasi vastakohta, eli puhuu ja pussaa, on herkkä, käsittelee omia tunteitaan, keskustelemme syvällisesti monista asioista, hoitaa lapsia ja kotitöitä jne. Seksikin on enemmän hellää kuin "jynkytystä". Fyysisesti on isokokoinen ja olemukseltaan aika äijämäinenkin, mutta onneksi sisältä juurikin tällainen "marjanpoimija". :) En vaihtaisi.
Mutta toki makunsa kullakin, toinen tykkää muhkummasta.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 16:33"]
Mä olen. Mä en kestäisi semmoista nykyaikaista metroseksuaalia, joka analysoi omaa tunne-elämäänsä, on herkkä, haluaa osallistua aktiivisesti pikkulasten hoitoon. Minä tykkään perinteisestä Äijästä joka ei turhia lässytä, puhu tai pussaa, hoitaa miesten hommat, ei kaipaa päästä naisten hommiin jne. Ja seksissä pitää viedä eikä vikistä, mulle ei mitkään hellät koskettelut maistu vaan kunnon jynkky.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 16:31"]
No jos ukko haluaa syödä marjoja, saa se ne myös itse poimia. Mitään en vihaa niin paljon kun siellä mättäällä itikoiden syötävänä pyörimistä... muuten kyllä on aika harva homma homma jota en osaa tehdä omakotitalossa, osa ei vaan nappaa, niin kuin mätien lehtien putsaaminen vesikouruista.
[/quote]
ostan kaupasta pakastemarjat, T mies
Joo en kestä yhtään herkkiä naismiehiä, yöks.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 16:46"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 16:33"]
Mä olen. Mä en kestäisi semmoista nykyaikaista metroseksuaalia, joka analysoi omaa tunne-elämäänsä, on herkkä, haluaa osallistua aktiivisesti pikkulasten hoitoon. Minä tykkään perinteisestä Äijästä joka ei turhia lässytä, puhu tai pussaa, hoitaa miesten hommat, ei kaipaa päästä naisten hommiin jne. Ja seksissä pitää viedä eikä vikistä, mulle ei mitkään hellät koskettelut maistu vaan kunnon jynkky.
[/quote]
Siis et halua, että mies osallistuu pikkulasten hoitoon? No, makunsa kullakin!
Tästä viestistä tuli mieleen, miten suuri ongelma meidän suhteessa on se, että miehelle ihan kaikki tunne-elämän asiat on aivan äärimmäisen vaikeita. Jos sanon suunnilleen mitä tahansa omiin tuntemuksiini liittyvä, mies vaikenee kuin hauta.
Tää on hirveä pattitilanne, kun toisaalta haluaisin jatkaa avioliittoa ja perhe-elämää ja olla tämän miehen kanssa, mutta toisaalta miehen vaikeneminen tunneasioissa ja se, ettei hän huomioi mua koskaan mitenkään positiivisessa mielessä, ovat syöneet mun itsetunnon aivan täysin. Mulla ei ole enää mitään "romanttisia" tunteita miestä kohtaan ja seksielämäkin on kuollut aivan täysin. Tästä pitäisi nyt ryhtyä paikkaamaan avioliittoa, mutta miten se voi onnistua, kun ei ole motivaatiota. En voi pakottaa itseäni ajattelemaan miestäni parisuhdemielessä.
[/quote]
voi voi, suekea juttu, on kuitenkin niin että jos mies ei saa olla mies niin motivaatio katoaa eikä enään huvita koko parisuhde. mun mielestä suomalaiset naiset tekee itselleen hallaa estämällä mieheltä miehuus, tällaista siitä usein seuraa, ei tietenkään aina, vain puolet avioliitoista hajoaa, ja monesta eri syystä. voisitte yrittää pariterapiaa kenties ja jaksamisia.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 18:43"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 18:27"]
Ap tässä. No ehkä tuo marjanpoiminta oli väärä sanavalinta. Onhan se kovaa hommaa. Se miehinen vetovoima kuitenkin saa itseni ihan sekaisin. Naisissa ei ole samanlaista likimainkaan. Olen kyllä yrittänyt itsekin kuvitella millaista elämä olisi naisen kanssa ja pystyn kuvittelemaan lähinnä vain ja ainoastaan seksuaalisessa mielessä. Seksi on kuitenkin vain osa elämää ja sitä paitsi miehen kanssa se on monipuolisempaa sekin. Viestissä 15 tuo "hyötyä" sana särähtää. Ihan rehellisesti heikkouteni miehelleni myönnän kuten sen etten pärjäisi monissa asioissa ilman häntä. Niitä kyllä riittää. En saa hillopurkkiakaan aina auki, jos tarpeeksi tiukassa. On ihanaa kun voi kiikuttaa sen miehelle avattavaksi:) Teen vastapainoksi sellaisia asioita, jotka ovat naisena minulle ominaisempia, kuten hoidan puutarhaa ja sisustan yhteistä kotiamme.
[/quote]
Tuli tästä yksi kysymys mieleen. Miten ajattelit pärjätä ilman miestäsi/hänen miehistä apuaan jos sattuisitte eroamaan tai jos mies kuolisi?
[/quote]
Selvisin hengissä siihenkin saakka, kunnes hänet tapasin. Tuossa tapauksessa olisin kyllä ihan järkyttävän murtunut menetettyäni elämäni rakkauden. Kai sitä sitten jos siitä vähän tokenisi pitäisi järjestää elämänsä uuden tilanteen mukaan. Omakotitalo vois mennä myyntiin.
miks niitä lapsia sitten hankitaan jos niiden kanssa ei haluta olla, en todellakaan ymmärrä, älkää hankkiko niin ei tarvi riidellä että kuka jaksaa olla niiden seurassa. mikä teitä vaivaa, aivan mielipuolista
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 23:02"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 16:46"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 16:33"]
Mä olen. Mä en kestäisi semmoista nykyaikaista metroseksuaalia, joka analysoi omaa tunne-elämäänsä, on herkkä, haluaa osallistua aktiivisesti pikkulasten hoitoon. Minä tykkään perinteisestä Äijästä joka ei turhia lässytä, puhu tai pussaa, hoitaa miesten hommat, ei kaipaa päästä naisten hommiin jne. Ja seksissä pitää viedä eikä vikistä, mulle ei mitkään hellät koskettelut maistu vaan kunnon jynkky.
[/quote]
Siis et halua, että mies osallistuu pikkulasten hoitoon? No, makunsa kullakin!
Tästä viestistä tuli mieleen, miten suuri ongelma meidän suhteessa on se, että miehelle ihan kaikki tunne-elämän asiat on aivan äärimmäisen vaikeita. Jos sanon suunnilleen mitä tahansa omiin tuntemuksiini liittyvä, mies vaikenee kuin hauta.
Tää on hirveä pattitilanne, kun toisaalta haluaisin jatkaa avioliittoa ja perhe-elämää ja olla tämän miehen kanssa, mutta toisaalta miehen vaikeneminen tunneasioissa ja se, ettei hän huomioi mua koskaan mitenkään positiivisessa mielessä, ovat syöneet mun itsetunnon aivan täysin. Mulla ei ole enää mitään "romanttisia" tunteita miestä kohtaan ja seksielämäkin on kuollut aivan täysin. Tästä pitäisi nyt ryhtyä paikkaamaan avioliittoa, mutta miten se voi onnistua, kun ei ole motivaatiota. En voi pakottaa itseäni ajattelemaan miestäni parisuhdemielessä.
[/quote]
voi voi, suekea juttu, on kuitenkin niin että jos mies ei saa olla mies niin motivaatio katoaa eikä enään huvita koko parisuhde. mun mielestä suomalaiset naiset tekee itselleen hallaa estämällä mieheltä miehuus, tällaista siitä usein seuraa, ei tietenkään aina, vain puolet avioliitoista hajoaa, ja monesta eri syystä. voisitte yrittää pariterapiaa kenties ja jaksamisia.
[/quote]
MInua on aina kiinnostanut, miten naiset eivät miesten olla miehiä? pitäisikö palata takaisin niihin aikoihin kun nainen oli miehen omaisuutta, jotta tuo vastakkainen sukupuoli voisi tuntea itsensä tosimieheksi?
Minusta se, että mies osallistuu lasten kasvattamiseen ja hoitamiseen, kodin siivoukseen jne. ei ole mitään miehuuden pois viemistä tms. Sitä kutsutaan tasa-arvoksi aikana, jolloin nainenkin käy töissä.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 23:02"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 16:46"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 16:33"]
Mä olen. Mä en kestäisi semmoista nykyaikaista metroseksuaalia, joka analysoi omaa tunne-elämäänsä, on herkkä, haluaa osallistua aktiivisesti pikkulasten hoitoon. Minä tykkään perinteisestä Äijästä joka ei turhia lässytä, puhu tai pussaa, hoitaa miesten hommat, ei kaipaa päästä naisten hommiin jne. Ja seksissä pitää viedä eikä vikistä, mulle ei mitkään hellät koskettelut maistu vaan kunnon jynkky.
[/quote]
Siis et halua, että mies osallistuu pikkulasten hoitoon? No, makunsa kullakin!
Tästä viestistä tuli mieleen, miten suuri ongelma meidän suhteessa on se, että miehelle ihan kaikki tunne-elämän asiat on aivan äärimmäisen vaikeita. Jos sanon suunnilleen mitä tahansa omiin tuntemuksiini liittyvä, mies vaikenee kuin hauta.
Tää on hirveä pattitilanne, kun toisaalta haluaisin jatkaa avioliittoa ja perhe-elämää ja olla tämän miehen kanssa, mutta toisaalta miehen vaikeneminen tunneasioissa ja se, ettei hän huomioi mua koskaan mitenkään positiivisessa mielessä, ovat syöneet mun itsetunnon aivan täysin. Mulla ei ole enää mitään "romanttisia" tunteita miestä kohtaan ja seksielämäkin on kuollut aivan täysin. Tästä pitäisi nyt ryhtyä paikkaamaan avioliittoa, mutta miten se voi onnistua, kun ei ole motivaatiota. En voi pakottaa itseäni ajattelemaan miestäni parisuhdemielessä.
[/quote]
voi voi, suekea juttu, on kuitenkin niin että jos mies ei saa olla mies niin motivaatio katoaa eikä enään huvita koko parisuhde. mun mielestä suomalaiset naiset tekee itselleen hallaa estämällä mieheltä miehuus, tällaista siitä usein seuraa, ei tietenkään aina, vain puolet avioliitoista hajoaa, ja monesta eri syystä. voisitte yrittää pariterapiaa kenties ja jaksamisia.
[/quote]
MInua on aina kiinnostanut, miten naiset eivät miesten olla miehiä? pitäisikö palata takaisin niihin aikoihin kun nainen oli miehen omaisuutta, jotta tuo vastakkainen sukupuoli voisi tuntea itsensä tosimieheksi?
Minusta se, että mies osallistuu lasten kasvattamiseen ja hoitamiseen, kodin siivoukseen jne. ei ole mitään miehuuden pois viemistä tms. Sitä kutsutaan tasa-arvoksi aikana, jolloin nainenkin käy töissä.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 23:02"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 16:46"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2013 klo 16:33"]
Mä olen. Mä en kestäisi semmoista nykyaikaista metroseksuaalia, joka analysoi omaa tunne-elämäänsä, on herkkä, haluaa osallistua aktiivisesti pikkulasten hoitoon. Minä tykkään perinteisestä Äijästä joka ei turhia lässytä, puhu tai pussaa, hoitaa miesten hommat, ei kaipaa päästä naisten hommiin jne. Ja seksissä pitää viedä eikä vikistä, mulle ei mitkään hellät koskettelut maistu vaan kunnon jynkky.
[/quote]
Siis et halua, että mies osallistuu pikkulasten hoitoon? No, makunsa kullakin!
Tästä viestistä tuli mieleen, miten suuri ongelma meidän suhteessa on se, että miehelle ihan kaikki tunne-elämän asiat on aivan äärimmäisen vaikeita. Jos sanon suunnilleen mitä tahansa omiin tuntemuksiini liittyvä, mies vaikenee kuin hauta.
Tää on hirveä pattitilanne, kun toisaalta haluaisin jatkaa avioliittoa ja perhe-elämää ja olla tämän miehen kanssa, mutta toisaalta miehen vaikeneminen tunneasioissa ja se, ettei hän huomioi mua koskaan mitenkään positiivisessa mielessä, ovat syöneet mun itsetunnon aivan täysin. Mulla ei ole enää mitään "romanttisia" tunteita miestä kohtaan ja seksielämäkin on kuollut aivan täysin. Tästä pitäisi nyt ryhtyä paikkaamaan avioliittoa, mutta miten se voi onnistua, kun ei ole motivaatiota. En voi pakottaa itseäni ajattelemaan miestäni parisuhdemielessä.
[/quote]
voi voi, suekea juttu, on kuitenkin niin että jos mies ei saa olla mies niin motivaatio katoaa eikä enään huvita koko parisuhde. mun mielestä suomalaiset naiset tekee itselleen hallaa estämällä mieheltä miehuus, tällaista siitä usein seuraa, ei tietenkään aina, vain puolet avioliitoista hajoaa, ja monesta eri syystä. voisitte yrittää pariterapiaa kenties ja jaksamisia.
[/quote]
MInua on aina kiinnostanut, miten naiset eivät miesten olla miehiä? pitäisikö palata takaisin niihin aikoihin kun nainen oli miehen omaisuutta, jotta tuo vastakkainen sukupuoli voisi tuntea itsensä tosimieheksi?
Minusta se, että mies osallistuu lasten kasvattamiseen ja hoitamiseen, kodin siivoukseen jne. ei ole mitään miehuuden pois viemistä tms. Sitä kutsutaan tasa-arvoksi aikana, jolloin nainenkin käy töissä.
No jos ukko haluaa syödä marjoja, saa se ne myös itse poimia. Mitään en vihaa niin paljon kun siellä mättäällä itikoiden syötävänä pyörimistä... muuten kyllä on aika harva homma homma jota en osaa tehdä omakotitalossa, osa ei vaan nappaa, niin kuin mätien lehtien putsaaminen vesikouruista.