Kuuluuko "nyky-yleissivistykseen" että on asunut ulkomailla?
Voiko olettaa jo jokaisen nuoren akateemisen asuneen ulkomailla?
Kommentit (29)
Kun puhutaan akateemisista, niin kyllä ulkomailla asuminen melkeinpä kuuluu yleissivistykseen.
No laajentaisin kyllä muihinkin, en pelkästään akateemisiin. En itse ole mikään nykynuori, mutta ulkomailla asunut pari vuotta, enkä ole akateeminen. Jos nyt ei ihan perähikiän juntti ole, niin eiköhän sinne ulkomaille tule jossain vaiheessa lähdettyä.
No ei todellakaan. Parhaat pärjää koko elämänsä maailman parhaassa maassa, Suomessa. "Raukat vain menköhön merten taa"
No ei tietenkään kuulu, ei kuulu missään maailman maassa. Itse olen akateeminen ja asun ulkomailla, mutta moni entisistä kollegoista on pysynyt Suomessa koko ajan ja löytäneet paikkansa sieltä.
Mutta monelle tekisi hyvää asua edes muutama vuosi jossain toisessa maassa.
t. ulkosuomalainen
Höpsistä.
Kannattaa hiukan perehtyä lähihistoriaan. Suomalainen opintojärjestelmä ja opintotukijärjestelmä on sallinut vaihdossa olon (puhun siis yliopistoista) ja ulkomailla opiskelun vasta oikeastaan parikymmentä vuotta. Itse esimerkiksi opiskelin 1985-91 ja todella harva vielä silloin opiskeli ulkomailla, vaati merkittäviä investointeja ja opintojen etenemiseen se vaikutti myös, koska suoritusten vastaavuus oli alkeellista.
Ok, nykyään tilanne tosiaan on jo vähän toinen ja ap puhui nuorista. Mutta riippuu ihan oppialasta, miten olennaista siinä on ulkomailla opiskelu/työskentely.
Nopea valmistuminen, hyvät arvosanat jne. ovat ihan yhtä tärkeitä, väitän ma.
No aiempina vuosikymmeninä ja Venäjän vallan aikaan oli ehkä tavallisempaa käväistä lähinnä enintään jossain itänaapurissa, mutta sitä aiempina vuosisatoina oli päivänselvää, että opiskelijat nimenomaan lähtivät Eurooppaan. Ei se ole mikään tämän päivän juttu. Nyt on vaan tauon jälkeen palailtu tuohon vanhaan tapaan.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 20:14"]
Höpsistä.
Kannattaa hiukan perehtyä lähihistoriaan. Suomalainen opintojärjestelmä ja opintotukijärjestelmä on sallinut vaihdossa olon (puhun siis yliopistoista) ja ulkomailla opiskelun vasta oikeastaan parikymmentä vuotta. Itse esimerkiksi opiskelin 1985-91 ja todella harva vielä silloin opiskeli ulkomailla, vaati merkittäviä investointeja ja opintojen etenemiseen se vaikutti myös, koska suoritusten vastaavuus oli alkeellista.
Ok, nykyään tilanne tosiaan on jo vähän toinen ja ap puhui nuorista. Mutta riippuu ihan oppialasta, miten olennaista siinä on ulkomailla opiskelu/työskentely.
Nopea valmistuminen, hyvät arvosanat jne. ovat ihan yhtä tärkeitä, väitän ma.
[/quote]
Totta, mutta puhuttiin yleissivistyksestä, ei työllistymisestä. Jos esim. 70-80-luvulla on alkanut olla selvä että akateemiset osaavat englantia, niin onko nyt yhtälailla selvä, että he ovat asuneet puoli vuotta tai vuoden jossain vieraassa maassa.
Olen alle kolmekymppinen, ja kyllä kaikki yliopistossa eri aloilla olleet ystäväni ovat olleet vaihdossa tai työskennelleet ulkomailla. Ehkä ihmiset, joilla on jo perhettä opiskellessaan eivät niin lähde ulkomaille. Toista se oli varmaan ennen vanhaan. :)
t.2
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 20:17"]
No aiempina vuosikymmeninä ja Venäjän vallan aikaan oli ehkä tavallisempaa käväistä lähinnä enintään jossain itänaapurissa, mutta sitä aiempina vuosisatoina oli päivänselvää, että opiskelijat nimenomaan lähtivät Eurooppaan. Ei se ole mikään tämän päivän juttu. Nyt on vaan tauon jälkeen palailtu tuohon vanhaan tapaan.
[/quote]
Tavallaan... mutta joskus 1900-luvun alussa Suomessa ei ollut kunnollista koulutusta monilla aloilla ja opiskelu oli muutoinkin mahdollista vain varakkaiden perheiden vesoille, koska tukia ei ollut. Joten se ulkomaille opiskelemaan meneminen oli todellinen marginaali-ilmiö.
Täh, höpö höpö. Ihan käsittämätön ajatuskin. Tai sitten suurin osa suomalaisista on sivistymättömiä.
En nyt sanoisi yleissivistykseksi, mutta onhan se totta että hyvin suuri osa tuntemistani ihmisistä on asunut ulkomailla edes muutamia kuukausia, useimmat vähintään vuoden. Osa vaihto-oppilaina lukiossa, osa au paireina sen jälkeen, osa vaihdossa yliopistoaikana, osa työn puolesta, osa useampaakin näistä. Harva ei ole sitä koskaan tehnyt.
Joo. On white trash, sontakuokka-luuseri-etupylly-palstapersu jos ei sitä tee.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 20:05"]
Voiko olettaa jo jokaisen nuoren akateemisen asuneen ulkomailla?
[/quote]
Jeps.
No ei todellakaan kuulu.
Esim. teknisillä aloilla ei ole kovinkaan tavallista mennä vaihtoon kesken opintojen, eikä siitä oikeastaan hyötyäkään ole. Se Java-koodaus tai elektroniikkasuunnittelu on ihan yhtä hyvin opittavissa täällä Suomessa kuin missään muuallakin. Ja lisäksi monet alojen opiskelijat on "nörttejä" jotka ei niin kaipaa moisia kokemuksia muutenkaan.
Kuuluu. Fiksu ihminen haluaa nähdä muutakin, jotta tietää mistä puhuu. Mikä on hyvin ja mikä ei ja miten muualla. Lisäksi saa kosolti itsevarmuutta, kielitaitoa ja ystäviä. Vähintäänkin opiskelijavaihdossa on oltava jos mielii vähänkään parempia paikkoja.
t. 4v 3kk eri maissa asuneena
Ei minusta, tosin tohtoreilla on post-doc-vaiheessa melko must (ei kyllä kaikilla aloilla ja riippuu siitä mitä väiteltyään aikoo tehdä).
Itse olen akateeminen, samoin suurin osa kavereista ja sukulaisista. Läheskään kaikki eivät ole asuneet ulkomailla, eikä työnsaanti ole ollut siitä asiasta riippuvainen.
Olipa hyvä kysymys!
Maailma on tiivistynyt huimasti kahden viime vuosikymmenen aikana ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Meidänkin jokapäiväistä elämäämme muokkaa moni globaali toiminto ja tapahtuma, johon emme useinkaan voi millään lailla vaikuttaa kansakuntana tai valtiona, yksilötasosta puhumattakaan.
Ulkomailla asuminen laajentaa ymmärrystä erilaisista syy-seuraussuhteista taloudessa ja politiikassa, käsitystä ihmisten liikkuvuudesta ja arjen tarpeista erilaisissa ympäristöissä sekä tietysti taiteesta, tieteestä ja kulttuurista. Siinä mielessä kyllä, ulkomailla asuminen kuuluu yleissivistykseen.
Käytännössä kuitenkin harvemmalla maapallon asukkaalla on mahdollisuus asustella eri puolilla ja tutustua eri kulttuureihin. Se koskee lähinnä hyvinvoivien maiden asukkaita, joita on vähemmistö maailmassa.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2013 klo 20:05"]
Voiko olettaa jo jokaisen nuoren akateemisen asuneen ulkomailla?
[/quote]
Välimerkit kuuluvat.
No, ainakin sen verran, että on ollut vaihdossa. Ei enää kannata lähteä työmarkkinoille ilman mitään kokemusta ulkomailta.