Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin oman auton, mutta miehen mielestä ei järkeä
12.03.2019 |
Oon 25-vuotias ja tällä hetkellä autokoulussa. Asun pääkaupunkiseudulla ja työpaikkani ei ole keskustassa. Haluaisin hankkia oman auton. Jonkun pienen Yariksen tai vastaavan, jolla harjoitella ajamista. Miehellä ihan uusi isompi auto, jota en uskalla ajaa. Miehen auto on kallis ja iso minulle. Ensiauton haluaisin olevan vanhempi ja pienempi, jotta olisi helpompi totutella liikenteeseen.
Autoilu on tosiaan kallista ja ymmärrän ettei toinen auto ole nyt niin välttämätön, mutta harmittaa silti. Ja siis itse tämän auton ostaisin.
Kommentit (27)
Kai ymmärrät, että pelkkä auton osto ei ole se summa, johon rahasi menevät? Vakuutukset, bensat, katsastukset, renkaat, korjaukset yms. Onko sinulla ( teillä) oikeasti varaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omilla rahoilla voit ostaa mitä haluat. Ei siihen miehen lupaa tarvita. Ei se järkevää ole, mutta ei kai kukaan estääkään voi.
Minkä takia menit sitten autokouluun jos et tule ajamaan minkäänlaista autoa? Ei muuta kun autokaupoille vaan heti kun saat kortin, jos ukkosi vastustaa niin jätä se sika.
Mihin tarvitset miehen lupaa? Mene autokauppaan ja osta omilla rahoillasi ihan sellainen auto kuin haluat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aja miehen autoa. Ei kahden auton pitäminen pääkaupunkiseudulla ole järkevää.
Ihan yhtä vähän toivottavasti kolaroit sillä halvallakin autolla. Varot muiden autoja.
Kuinka paljon mies joutuisi osallistumaan auton kustannuksiin? Sehän tässä taitaa nyt olla kupletin juoni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä mieheltäni kysynyt, voinko ostaa oman auton. Toki kerroin, että semmoisen nyt hankin, haluan, että pääsen lähtemään tarvittaessa autolla silloin kun haluan, eikä tarvi sumplia aikatauluja sen kummemmin. Autokaupoille vaan, jos siltä tuntuu!
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon mies joutuisi osallistumaan auton kustannuksiin? Sehän tässä taitaa nyt olla kupletin juoni.
Ei yhtään. Hankkisin edullisen auton, josta maksaisin itse, työssäkäyvä kun olen. Mutta tietty se harmittaa, kun miestä vähän ärsyttää auton osto.
Olisi kiva kun ei olisi riippuvainen toisesta ja voisi itse käydä töiden jälkeen jumpassa yms eikä olla riippuvainen julkisesta liikenteessä. Aikaa säästyisi paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos miehesi ei anna ajaa omallaan, niin sitten hankit oman. Mutta jos mies ei tarvi autoaan ja saat käyttää sitä aina tarvittaessa, niin ei kannata ostaa toista autoa.
Suurempi uudempi auto on turvallisempi kuin vanha pikkuauto, senkin takia kannattaa ajaa suurella autolla.
Eikä suuri auto ole helpompi kuin korkeintaan pysäköidessä. Eikä siinäkään kun uudessa autosssa on kuitenkin pysäköintikamera ja tutka, jotka helpottaa auton pysäköintiä.
Liikenteessä suuremmat autot ovat parempia ja mukavempia ajaa. Suuri auto myös huomataan ja huomioidaan paremmin. Tuttavaperheellä on iso maasturi ja yaris, perheen vaimo totesi että yariksella ajaessa tuntuu muuttuvan näkymättömäksi ja jatkuvasti joku ajaa eteen tai kiilaa, maasturin kanssa ei kuulema ole näitä ongelmia, vaan muutkin ajaa sääntöjen mukaan.
Öö - mun ei olisi tullut mieleenkään edes kysyä mieheltä, kun itse tienaamillani rahoilla ostin auton omaan käyttööni. Niin mieskin tekee, kun haluaa auton vaihtaa, se vaan vaihtaa.
Tietysti jos tarvit miehen taloudellista tukea auton hankintaan niin sitten toki hänelläkin on siihen sanansa sanottavana.
"Aja miehen autoa. Ei kahden auton pitäminen pääkaupunkiseudulla ole järkevää."
Mutta mukavaa se on. Meillä ainakaan kumpikaan ei halua mennä joukkokuljetusvälineisiin aamu- ja iltapäiväruuhkiin, varsinkin kun pitäisi useammalla bussilla kulkea kun kumpikaan ei käy H:gin keskustassa töissä ja asutaan Koillis-Helsingissä. On se kiva hurauttaa omalla autolla töihin ja tuoda vaikka isompiakin ostoksia kätevästi autolla kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostat mieleises auton. Jos ukko nipottaa ettei tartte kahta, niin sano että se voi täysin vapaasti myydä omansa ja lainata sun autoa jos sä et satu sitä silloin tarvitsemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon mies joutuisi osallistumaan auton kustannuksiin? Sehän tässä taitaa nyt olla kupletin juoni.
Ei yhtään. Hankkisin edullisen auton, josta maksaisin itse, työssäkäyvä kun olen. Mutta tietty se harmittaa, kun miestä vähän ärsyttää auton osto.
Olisi kiva kun ei olisi riippuvainen toisesta ja voisi itse käydä töiden jälkeen jumpassa yms eikä olla riippuvainen julkisesta liikenteessä. Aikaa säästyisi paljon.
Ok, eli mies ei joudu osallistumaan. Sitten olet kyllä melkoisen nynny jos tällaista mieheltä kyselet. Tuskinpa se mieskään sulta anoisi lupaa saada ostaa autoa, kun sellaisen tuntee haluavansa tai tarvitsevansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos miehesi ei anna ajaa omallaan, niin sitten hankit oman. Mutta jos mies ei tarvi autoaan ja saat käyttää sitä aina tarvittaessa, niin ei kannata ostaa toista autoa.
Suurempi uudempi auto on turvallisempi kuin vanha pikkuauto, senkin takia kannattaa ajaa suurella autolla.
Eikä suuri auto ole helpompi kuin korkeintaan pysäköidessä. Eikä siinäkään kun uudessa autosssa on kuitenkin pysäköintikamera ja tutka, jotka helpottaa auton pysäköintiä.
Liikenteessä suuremmat autot ovat parempia ja mukavempia ajaa. Suuri auto myös huomataan ja huomioidaan paremmin. Tuttavaperheellä on iso maasturi ja yaris, perheen vaimo totesi että yariksella ajaessa tuntuu muuttuvan näkymättömäksi ja jatkuvasti joku ajaa eteen tai kiilaa, maasturin kanssa ei kuulema ole näitä ongelmia, vaan muutkin ajaa sääntöjen mukaan.
Aika harvoin tuo toimii mitenkään kovin hyvin että kaksi ihmistä voisi oikeasti joustavasti käyttää yhtä autoa. Useimmiten molemmat tarvisi sitä juuri samaan aikaan, esim. normi työpäivän aikaan ja sitten alkuillasta kun on harrastuksia, kauppakäyntejä jne.
OMasta mielestäni myös pienissä autoissa ei ole mitään vikaa. Mukavampia ne voi olla ,varsinkin jos on itse tosi isokokoinen tai liikuntarajoitteinen niin että on vaikea esim. nousta penkistä jos se on matalalla. Mutta ei mua ainakaan ole koskaan ihmeemmin kiilailtu eikä mitään vaikka oon ajanut mm. pienellä Ford Ka:lla aikoinaan, Citroen C3:lla. Nyt tavanomaisen kokoisella pienellä perheautolla (Hyundai Ionic). En kyllä haluaisi tänne ruuhkiin mitään isoa möhkäleautoa, kun en semmoista mihinkään tarvi.
Etenkin pikkuautoissa ja suht vähäisellä käytöllä pääkaupunkiseudulla suosittelisin tutustumaan myös leasing- autoihin.
Saataisit saada aika järkevällä ja jopa lyhytaikaisella sopimuksella uuden auton alle ilman pääomakuluja.
Oikein harmittaa, kun omilla kilometreillä ei onnistu.
Ehdota miehelle että myy oman autonsa sitten, niin ei ole turhaan kahta autoa :) saa lainata sinun autoa sillointällöin kun et itse tarvitse.
Tutustu liisaamiseen.... kirjoitti:
Etenkin pikkuautoissa ja suht vähäisellä käytöllä pääkaupunkiseudulla suosittelisin tutustumaan myös leasing- autoihin.
Saataisit saada aika järkevällä ja jopa lyhytaikaisella sopimuksella uuden auton alle ilman pääomakuluja.
Oikein harmittaa, kun omilla kilometreillä ei onnistu.
Vähäisellä käytöllä kannattaa harkita myös vuokra-autojen käyttämistä. Liisauksessakin kuitenkin maksetaan niistä päivistä kun auto seisoo käyttämättömänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon mies joutuisi osallistumaan auton kustannuksiin? Sehän tässä taitaa nyt olla kupletin juoni.
Ei yhtään. Hankkisin edullisen auton, josta maksaisin itse, työssäkäyvä kun olen. Mutta tietty se harmittaa, kun miestä vähän ärsyttää auton osto.
Olisi kiva kun ei olisi riippuvainen toisesta ja voisi itse käydä töiden jälkeen jumpassa yms eikä olla riippuvainen julkisesta liikenteessä. Aikaa säästyisi paljon.
Ok, eli mies ei joudu osallistumaan. Sitten olet kyllä melkoisen nynny jos tällaista mieheltä kyselet. Tuskinpa se mieskään sulta anoisi lupaa saada ostaa autoa, kun sellaisen tuntee haluavansa tai tarvitsevansa.
En ole nynny, mutta ymmärrän mieheni kannan myös. Se maksaa autostaan paljon ja ei ehkä haluaisi, että mullakin menee hirveästi rahaa, koska auton omistaminen ole halpaa. Ja olen itsekin siinä mielessä taloudellinen että ymmärrän tämän kannan myös. Vaikka teen itse omat päätökset, niin samassa taloudessa asuvana mielestäni olisi kiva myös kuulla toisen mielipide. Kumpikaan meistä ei hyödy siis taloudellisti toisistaan.
Minun isäni osti meille jokaiselle lapselleen käytetyn auton kun kortin olimme hankkineet (omilla tienesteillämme!). Isä halusi auttaa, vaikka ei ollutkaan varaa mitään kovin uutta antaa ja sanoi, että jos jonkun toisen autoa kolaroisi ja siitä joutuisi maksamaan, ei tarvitsisi omaakin autoa surra, koska siinä ei ole paljon rahaa kiinni. Näin pääsimme kukin ajoa harjoittelemaan täällä keskikokoisessa kotikaupungissamme, pitempiin maatieajoihin saimme sitten isän tai äidin auton - ja se oli tietenkin selvää, että liikennesääntöjä noudatetaan, erityisesti nopeusrajoituksia ja varotaan parkkipaikoilla (aluksi kannattaa suosiolla jättää auto vähän kauemmas parkkialueella, on helpompi kävellä vähän kuin pelätä kolhivansa muitten kullanmuruja, ovat sitten autoja tai lapsia).
Jos sinulla on varaa ja tarvetta autoiluun, niin siitä vaan auton hankintaan!
No osta, ei siihen tarvitse miehen lupaa.