Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija
Poiminta

Oletteko joskus joutuneet tilanteeseen, jossa on tullut ihan epätodellinen olo? Tunne siitä, että olisi jossain elokuvassa tai piilokamerassa.

Olin asuntoesittelyssä, ainoa asiakas. Naispuolisen välittäjän kanssa keskustelu kääntyi koiriin, ja hän alkoi muistelemaan entistä lemmikkiään. Lopulta välittäjä istui huoneiston sohvalla, itki ripsivärit poskilla edesmennyttä koiraansa ja minä hämmentyneenä yritin lohduttaa häntä. Ei tullut asuntokauppoja.

Sivut

Kommentit (886)

Kari Tapio juoksi minua karkuun autonsa ympärillä. Luuli, että haastan riitaa ja minä vain yritin saada nimikirjoitusta. Kyllä meitä molempia nauratti kun tilanne selvisi. Tapahtumapaikka Maaningan Kasino vuonna 1995.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

No joo, olin työhaastattelussa ja äärimmäisen tiukalta vaikuttanut naisihminen heltyi sen verran ajan myötä, että kertoi perheestään kun olin itse kertonut ensin omastani. Selvisi, että hänellä oli lähes täysi-ikäinen poika ja yhdessä vähän päivittelimme sen ikäisten touhuja. Aloin jo rentoutumaan vähän, kunnes naisen puhelin soi ja se oli hänen poikansa. Tiukka jakkupukutäti vaihtoi päälle aivan uskomattoman, LÄSSYTTÄVÄN äänensävyn: "no moi, mitä kulta? kuule äiti on nyt töissä...joo, haastattelu kesken..juu, ota vaan. kultaseni, jutellaan siitä sitten..moi moi, mussukka." :DDDDDDDD Todella vaikea oli pitää pokkaa, kun nainen hymyili hetken itsekseen ja sitten vaihtoi takaisin "työminäänsä"! Työtä en saanut, en olisi ehkä halunnutkaan.

Olin Iomalla Italiassa pikkukylässä. Poikkesin pieneen ruokakauppaan, jossa omistajana oli n. 50.v mies, tiedättehän ne italialaiset viisikymppiset, joilla tyylikkäät vaatteet, harmaat hiukset ja huomaa että ruoka on maistunut...

Maksamisen jälkeen jäin vielä hetkeksi juttelemaan tämän miehen kanssa niitä näitä. Yhtäkkiä paikalla tulee hänen vaimonsa, samaa ikäluokkaa, erittäin tyylikäs tummahiuksinen nainen. 

Heillä oli nähtävästi aikaisemminkin ollut jotain kolmoisdraamaa, yhtäkkiä tämä nainen aloittaa kunnon shown, syyttää minua, reilu parikymppistä vaaleaa suomalaista tyttöä miehen salarakkaaksi, ja miesparkakin saa kuulla kunniansa. Hän haki takahuoneesta vielä lakaisuharjan, ja lähti ajattamaan miestään, samalla huusi minulle italiaksi jotain. Tilanne oli niin koominen, en tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa. Vähin äänin hipsin pois, joten en tiennyt miten tilanne ratkesi...

Menin masennuksen takia psykiatrille isoon lääkärikeskukseen. Psykiatri oli todella, todella outo. Mietin koko ajan että kumpi tässä on päästään vialla, minä vai tuo lääkäri. Miehen pöydän vieressä oli pidetty tukkimiehen kirjanpitoa kuulakärkikynällä suoraan seinään, se lisäsi klaustrofobista tunnelmaa. Ehkä sillekin oli jokin järkevä selitys mutta ei se ainakaan auttanut herättämään luottamusta. Lääkäreitä on tullut tavattua useampia ja ihan fiksuja ovat muut olleet, joten ei ole omasta asenneongelmastani kyse.

Lisää näitä, nää on huippuja!

Tämä ei ollut varsinaisesti outo, mutta koominen tilanne: olin salilla ja vieressäni rautaa nosteli ihan ylibodattu tatuoitu mies. Muistutti läheisesti sitä super Jutan miestä... Yhtäkkiä hänellä alkaa soimaan puhelin, ja soittoäänenä ympäri salia alkoi raikumaan Antti Tuiskun Hyökyaalto biisi. Ei olisi hänestä ihan heti uskonut, että Antti Tuiskua kuuntelee.

Opettajalla naksahti päässä kesken tunnin ja hän alkoi syömään liituja. Söi paikallaan, luokan edessä seisten kaksi-kolme liitua ja totesi sitten, että tämä tunti oli tässä. Lähti tuon jälkeen muutaman kuukauden hermolomalle.

tää on paras! kiitos. och god natt.

 

Vierailija

Opettajalla naksahti päässä kesken tunnin ja hän alkoi syömään liituja. Söi paikallaan, luokan edessä seisten kaksi-kolme liitua ja totesi sitten, että tämä tunti oli tässä. Lähti tuon jälkeen muutaman kuukauden hermolomalle.

Vierailija

Opettajalla naksahti päässä kesken tunnin ja hän alkoi syömään liituja. Söi paikallaan, luokan edessä seisten kaksi-kolme liitua ja totesi sitten, että tämä tunti oli tässä. Lähti tuon jälkeen muutaman kuukauden hermolomalle.

Saako kysyä missä päin Suomea tapahtui?

Olin leffassa ja siinä yhdessä kohdassa pari meni naimisiin. Kun pari oli sanonut "tahdon", joku nainen takana olevalla penkkirivillä nousi seisomaan, ja isoon ääneen aidosti liikuttuneena huusi "ihanaa, ihanaa, ihana pari!" ja vielä lopuksi taputti. Kun hän oli palaamassa istumaan, hän ei muistanut että ne penkit ponnahtavat ylös heti kun nousee, ja niinpä kuului vain tömähdys ja nainen löysi itsensä lattialta.

Olin eräässä kioskissa (ulkomailla) töissä, kun eräs hyvin ystävällisen oloinen miesasiakas kysyi yhdenäkin, että: "Haluatko maistaa mun tikkaria?". Järkytyin hiukan ja työkaverini siihen sanoi asiakkaalle, ettei meillä ole lupa maistella vieraiden miesten tikkareita. Asiakas meni hiukan hämilleen ja sitten tajusi miltä hänen kysymyksensä kuulosti. Sitten asiakas näytti laukkuaan ja se oli täynnä johonkin tapahtumaan liittyviä promoustikkareita, joita hän siis meille halusi tarjota! Naurettiin kaikki vedet silmissä tilanteelle.   

Olin kasariluvulla vaihto-oppilaana jenkeissä. Perheen isä työskenteli Universalilla turvamiehenä. Juuri sillä hetkellä hän oli mukana jonkun televisiosarjan kuvauksissa ja me pääsimme katsomaan kuvauksia. Ihmettelimme kovasti siisteissä puvuissa kekkuloivia miehiä, jotka juoksentelivat kuvauksissa pyssyjä heilutellen. Eräs heistä kävi juttelemassa kanssamme kuvaustauolla.

Kotimaahan palattuamme alkoi tuo sarja pyörimään myös suomessa. Miami Vice oli sarjan nimi ja meitä jututtanut äijä oli Don Johnson. Kaikenlaista.

Mulla on jatkuvasti outoja tilanteita mua hoitavan lääkärin kanssa. Hän kyselee ihan normaalisti erilaisia sairauteen liittyviä kysymyksiä, ja sitten ihan yhtäkkiä jotakin aivan muuta, henkilökohtaista ja täysin asiaan liittymätöntä. Vastaan jos vastaan ja sitten (menen aina hämilleni tuosta) hän siirtyy vaan taas siihen itse sairauteen liittyviin asioihin. Tosi erikoinen tyyppi, mutta mitä parhain lääkäri. En sitten tiedä, miksi on kiinnostunut mun henkilökohtaisista asioista (mitkä ei monet edes liity terveydellisiin asioihin mitenkään)...

Lääkärijuttu täälläkin...

Lääkäri käyttäytyi ihan kuin oltaisiin vanhoja tuttuja, heitti läppää jne ja kun jouduin uusintakäynnille olikin jo keksinyt minulle lempinimen jolla kutsui minut huoneeseen ja melkein ärsyyyntyi kun en heti tajunnut että se tarkoitti minua =D

 

(Kyseessä lähempänä eläkeikää oleva mies)

Olin kehityskeskustelussa esimieheni kanssa. Esimieheni on viisikymppinen.  Suureksi helpotukseksi kehari meni suht mukavasti, kunnes näkökantamme erkanivat eräästä esimiehen esilletuomasta väitteestä. Olin eri mieltä, ja luonnollisesti kerroin oman näkemykseni selkeine perusteluineen. Kesken kaiken, esimies alkoi puhua päälleni, ja aivan kuin kolmivuotias poikani sanoi putkeen eieieieieieieieieieieieieieieieieieieieieiei. Ja joka kerta kun avasin suuni, sanoi päälle eieieieieieieiei. Lopetin näkökantojeni perustelun (kokonaiskesto n. 2 minuuttia) ja vaikenin hämmentyneenä. Ihmettelin mielessäni, miten ihmeessä tässä tilanteessa pitää käyttäytyä ja sanoa, kun selvästi esimies oli taantunut täysin lapsen rooliin. Hän ei kertakaikkiaan pystynyt kohtaamaan selkeitä näkemyksiäni, vaikka ne hyvin rauhallisesti ja mielestäni konkreettisesti ja faktapitoisesti näytin toteen. Ei sitten näemmä psyyke kestänyt.  Esimieheni taas ei millään tavalla perustellut väitettään, tai tuonut mitään tietoa/taustaa näkemuksensä tueksi/perusteluksi. Väite oli syntynyt puhtaasti tunnepohjalta (halusi suosia erästä toista ihmistä minun "kustannuksellani").

Oli naisten saunailta. Eräs naisista alkoi muutaman otettuaan voivottelemaan kuinka valtavan lihava hän on ja aina ollut. Olen tuntenut tämän naisen lapsesta saakka, ja aivan totta: hän on todellakin aivan valtavan lihava, ja on ollut lihava lapsesta saakka. No sanooko kukaan niin? Ei tietenkään.

Kaikki yhteen ääneen:"ETHÄN ole! Sinähän olet niin hoikka ja kaunis! Musta paitasi hoikentaa! Juuri söit terveellistä salaattia! Äskenkin kävelimme tuolla järven rannassa, tottahan siinäkin kului monta kaloria! Sinullahan on kaksi lasta, siinähän niitä kaloreita kuluu lasten perässä juostessa! Olen AINA ollut sinulle kateellinen...tuota... leipomistaidoistasi!

Ja tänä nainen tietysti vänkää vastaan kuin lapsi:"Olenpas läski! Olenpas! Olenhan! Katsokaa vaikka!"

 

Joka. Ikinen. Kerta.

Töissä:

-Pomo X kysyy: Mihin se XXXX on mennyt?

-ilkeä rouva X vastaa: meni kai vessaan joku aika sitten

-pomo X: no mitä se sielä näin kauan? (käsitin että huumorilla kysyi)

-rouva X: istuu kait paskalla, ainakin oven taakse kuului plp plop, taitaa olla ummella.

Nää kaks rouvaa eivät oikeen ollut ylimpiä ystäviä.

Mulla alkoi poskia kuumottaan tuo keskustelu.....

Olin kummipojan ristiäisissä. Pappi oli todella omituinen, ensin haukkui perheen koiran, sitten ristiäiskakun Se kakku oli ollut toimituksen ajan pöydällä ja pappi suureen ääneen selitti miten se on varmasti mennyt jo huonoksi. Toimitus kesti sen 15 min. max. Koko toimituksen ajan pappi piti kummallisia kurkkuääniä :)

 

Sen jälkeen kävi vaihtamassa kaapunsa pois, rohjahti nojatuoliin ja alkoi tuijottamaan formuloita. Paita oli jäänyt huonosti joten me muut tuijotimme papin karvaista mahaa. Yhtäkkiä hän alkoi kertomaan omasta erostaan ja siitä miten saa nähdä lapsiaan harvoin mutta nyt ovat tulossa käymään. Sanoi lähtevänsä ostamaan niille huoltoasemalta jotain syötävää. Eteisessä oli vielä itkenyt vaikeaa eroaan kummilapsen mummille... Oli kyllä hämmentävät ristiäiset :D

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla