Miksi nykylapset on jotenkin niin avuttomia?
Olimme hiihtolomaviikosta neljä päivää meidän mökillämme, mukana kummankin lapsen yksi ystävä, joiden vanhemmat eivät olleet saaneet lomaa sille viikolle. Ihan kivaa, oli lapsillakin seuraa.
Mutta voi apua noiden nykyisten lasten avuttomuutta ja kädettömyyttä! Minun olisi pitänyt olla koko ajan siinä auttamassa ja pitämässä kädestä. Kyseessä 8- ja 6-vuotiaat.
Sanoin, että ottakaan lapset pulkat ja lähtekää mäkeen. Sinne olisi pitänyt mennä viereen seisomaan, kun noista vierailijalapsista metsät oli niin pelottavia. Tosi metsä juu, pulkkamäki on melkein näköetäisyydellä meidän mökistä.
Lähetin heidät keskenään kirkonkylälle kauppaan. Annoin lukutaitoisille ostoslistan ja kukkaroon rahaa. Mukaan ottivat pulkat tavaroiden kuljettamista varten. Kävelymatka kauppaan 2,5 km, pääosin mökkitietä ja pyörätietä, ihan muutama sata metriä autotien laitaa. Tästä tuli näiltä vierailijalapsilta kaamea marina - heidän piti lähteä kauppaan, ilman autokuljetusta, keskenään, tuoda sieltä tavaroita, KAMALAA. Tästä sitten toisen lapsen äiti halusikin kanssani puhua, että ei voi heidän lapselta vaatia sellaista.
Kirkonkylän kirjastossa oli talvilomaohjelmaa lapsille. Pistin muksut sinne käymään yhtenä päivänä, kävelymatka huikeat 3 km, taas pääosin pyörätietä. Jälleen valitusta.
Pyysin isompia lapsia tiskaamaan pari kertaa. Tästäkin tuli sitten sen vieraan äidiltä napinat, että laitan lapsia töihin.
En nyt oikeasti ymmärrä. Olen itse tuolla samalla mökillä lapsuuden kesiä ja lomia viettänyt. Ihan juostiin keskenämme metsissä, isommat auttoi pienempiä. Keskenämme kävelimme kirkonkylälle kauppaan ja kirjastoon ja kirkkoon ja muille retkille. Kesällä toimme ostokset maitokärryllä, talvella pulkalla. Se oli kivaa!
Uimassakin kävimme ihan keskenämme. Mutta mukaan sai tulla ilman aikuisia vain, jos osasi itse uida.
Mikä tuossa nyt oli niin paha, että 8-vuotiaat kävelee 6-vuotiaiden kanssa lähikauppaan? Tai tiskaa astioita? Meidän 8-vee on nyt kiukkuinen, että sen kaverin äiti ei päästä tyttöään enää ikinä meidän mökille. :)
Kommentit (72)
no on ajat vähän muuttuneet sinun lapsuus vuosistasi. itse en vois kuvitellakaan et olisin mennyt tuollaisia matkoja 6 vuotiaana, tai ollut silloin ylipäätään vastuussa mistään. tai joku 8v. sen ikäiset jää ojiin leikkimään ja unohtaa koko kauppareissun, ei voi olettaa sen ikäinen on siinä sitten lisäksi vielä vastuussa siitä 6v:stä joka itkee äitä. Omien lasten lähettämisen tommoselle reissulle tajuan, jos kerran olet niiiin varma että ne pärjää, mutta vieraiden ja täysin kokemattomien lasten heivaaminen matkaan on todella vastuutonta ja vaarallistakin. Sitä paitsi nykyään on kaiken maailman hulluja joka puolella.
Onko sun jotenkin tosi vaikea ymmärtää, että nykyään elämä on erilaista, ainakin monissa perheissä? 3 kilometriä voi lähinnä autokyyteihin tottuneelle 6 vuotiaalle olla todella pitkä matka. Ja kaupunkilaislapselle metsä voi oikeasti olla pelottava paikka. Toisaalta sama lapsi saattaa osata ajaa bussilla kapungin toiselta laidalta toiselle eikä korviaan lotkauta vaikka joku känniläinen mesoaisi bussissa.
Vähätteletkö useinkin oman lapsesi pelkoja? Pakotatko hänet tekemään asioita, jotka hänelle ovat uusia ja vieraita ja ivaatko sitten, jos hän valittaa siitä? lykkäätkö hänet kylmiltään mahdollisesti täysin uuteen ympäristöön ilman aikuisen tukea?
En ihmettele, ette lapsesi kaverin äiti enää päästä lastaan sinun huomaasi. Aikuiseksi olet ihmeen yksinkertainen. Maailma ei ole enää samanlainen kuin lapsuudessasi eivätkä myöskään lapset.
Kyllä munkin mielestä 6 v on vähän pieni kävelemään (ilmeisesti vieraalla paikkakunnalla) 3 km:n matkan, mutta muuten saavat osallistua kyllä kaikkeen.
hmm. Tää nyt varmaan on provo, mutta vastaanpa kuitenkin. Mä en anna mun 6-vuotiaan kulkea yksin mitään matkoja. Koska mä en halua, että se jää auton alle. Mä en haluaisi myöskään mun 8-vuotiaan kävelevän pitkiä matkoja tuntemattomia teitä, ellen olisi 100% varma siitä, että se kaveri tietää tien ja on sellainen, joka ei lähde omille poluilleen kesken kaiken. Musta se ei ole avuttomuutta vaan järjen käyttöä.
Joitain lapsia vaan jotkut asiat pelottaa. Lapsen pelkoa ei saa koskaan pilkata. Pelko ei ole rationaalinen asia eikä ikään liittyvä.
Toki olen sitä mieltä, että tuon ikäisen pitäisi ne matkat jaksaa kävellä, mutta olisin halunnut vanhempana aikuisen mukaan.
Tiskaamaan totta kai saa ja pitääkin laittaa sekä muihin hommiin, joita siellä tehdään.
Miksi syytät lapsia? Niiden vanhemmat heitä kasvattaa, eivät lapset itse.
Joo vähän samaa ihmettelen. Ennen oli elämä jotenkin vapaampaa ja aktiivisempaa, minäkin sisaruksineni luuhattiin jo aika pienenä kylillä ja myös toiseen suuntaan metsissä. Nykyvanhempi olisi kauhuissaan päästää vaikka 6-vuotias niin itsekseen sinne. Ja kouluun oli 6 km yhteen suuntaan, se käveltiin kesät talvet. Ekaluokkalaisesta alkaen. Tuota koulumatkaa kovimmilla pakkasilla pidin itse kyllä vähän kovana, enkä omille lapsilleni ihan sitä toivoisi. Sen verran karut muistot -30 asteen pakkasissa ja tuulessa peltoaukioiden yli tarpomisista.
[quote author="Vierailija" time="04.03.2013 klo 15:44"]
no on ajat vähän muuttuneet sinun lapsuus vuosistasi. itse en vois kuvitellakaan et olisin mennyt tuollaisia matkoja 6 vuotiaana, tai ollut silloin ylipäätään vastuussa mistään. tai joku 8v. sen ikäiset jää ojiin leikkimään ja unohtaa koko kauppareissun, ei voi olettaa sen ikäinen on siinä sitten lisäksi vielä vastuussa siitä 6v:stä joka itkee äitä. Omien lasten lähettämisen tommoselle reissulle tajuan, jos kerran olet niiiin varma että ne pärjää, mutta vieraiden ja täysin kokemattomien lasten heivaaminen matkaan on todella vastuutonta ja vaarallistakin. Sitä paitsi nykyään on kaiken maailman hulluja joka puolella.
[/quote]
Sillä meidän pikku mökkipaikkakunnalla ei ole mitään sellaisia hulluja, joita lasten tarvitsisi pelätä. Eikä niitä sinne taatusti noin vaan eksy kolmen lautan taakse. Ja jos on sanottu, että menkää kauppaan, ostakaa nämä ja tulkaa takaisin - saatte ottaa myös pari karkkipussia - niin millainen ADHD täytyy 8-vuotiaan olla, ettei pysty noin yksinkertaista tehtävää suorittamaan.
Kyllä 6-vuotias jaksaa kävellä 3 km suuntaansa. Jos ei jaksa, aika alkaa harjoitella. Ja olihan siellä kirjastossa ohjelmaa pariksi tunniksi, saivat vielä rahaa ostaa syötävää ja juotavaa viereisestä baarista. Eli ehtivät levätä ja tankata ennen takaisin tulemista.
Nykylapset ovat erilaisia kuin entisaikaan ja huonommalla tavalla. Silti en olis 6 vuotiasta päästänyt pitkin kyliä käveleskemään.
Nykyaikana puhutaan pedofiileistä koko ajan ja vanhemmat pelotellaan viimeiseen saakka. Ymmärrän täysin, jos lapset eivät osaa kulkea 3 km mihinkään kuin ehkä kouluun ja takas. Tiskaamaan kuitenkin jokaisen pitää kyvetä tai ainakin kun näytät sen heille ensin. On nääs koneet olemassa nykyaikana, mitä minun lapsuuden perheessäni taas ei ollut.
[quote author="Vierailija" time="04.03.2013 klo 15:45"]
Onko sun jotenkin tosi vaikea ymmärtää, että nykyään elämä on erilaista, ainakin monissa perheissä? 3 kilometriä voi lähinnä autokyyteihin tottuneelle 6 vuotiaalle olla todella pitkä matka. Ja kaupunkilaislapselle metsä voi oikeasti olla pelottava paikka. Toisaalta sama lapsi saattaa osata ajaa bussilla kapungin toiselta laidalta toiselle eikä korviaan lotkauta vaikka joku känniläinen mesoaisi bussissa.
Vähätteletkö useinkin oman lapsesi pelkoja? Pakotatko hänet tekemään asioita, jotka hänelle ovat uusia ja vieraita ja ivaatko sitten, jos hän valittaa siitä? lykkäätkö hänet kylmiltään mahdollisesti täysin uuteen ympäristöön ilman aikuisen tukea?
En ihmettele, ette lapsesi kaverin äiti enää päästä lastaan sinun huomaasi. Aikuiseksi olet ihmeen yksinkertainen. Maailma ei ole enää samanlainen kuin lapsuudessasi eivätkä myöskään lapset.
[/quote]
No, se mökkipaikkakunta ei kyllä ole muuttunut mihinkään. Samat on kaupat ja kirjastot - no, pyöräteitä ei ollut silloin, kun minä olin lapsi.
En vähättele pelkoja. Mutta kyllä lapsia pitää rohkaista tekemään asioita, jotka on vähän jänniä. Sieltä mäestä on huutoetäisyys meidän mökille, on samalla tontilla. Kävelin sinne lasten kanssa, näytin, ei pelättävää. Olisi minun puolestani se vieras lapsi saanut tulla mun kanssa sitten mökkiin tekemään ruokaa tai puuhaamaan omiaan, mutta jäi mielummin mäkeen kuitenkin.
Minusta pulkkamäki 300 m päässä mökin ovelta ei ole lapsen lykkäämistä johonkin outoon ja tuntemattomaan. Samaa en myöskään sanoisi mökkipaikkakunnan pikkukaupassa käymisestä. En minä niitä nyt mihinkään ihme paikkaan lähettänyt!
Ja kuten sanoin, pakko ei olisi ollut mennä. Menivät kuitenkin, mutta marisivat mennessään. Tosin nyt ne kaverilapset on itse sanoneet, että oli tosi kivaa ja käytiin kaupassa ihan YKSIN, jännää. Eli ei ne sitten loppupeleissä sitä niin pahana pitäneet.
Ne lapset voi silti pelätä tai hätääntyä vieraassa tilanteessa ja vieraassa paikassa ilman aikuista. Eivät ne tiedä, onko siellä hulluja vai ei.
Oikeasti, ei kukaan usko, että lähetit vieraan 6v:n kävelemään 3km vain vähän vanhempien lasten kanssa. Tai sitten olet itse kasvanuttynnyrissä sen suhteen, mikä nykyään on sopivaa.
[quote author="Vierailija" time="04.03.2013 klo 15:52"]
[quote author="Vierailija" time="04.03.2013 klo 15:44"]
no on ajat vähän muuttuneet sinun lapsuus vuosistasi. itse en vois kuvitellakaan et olisin mennyt tuollaisia matkoja 6 vuotiaana, tai ollut silloin ylipäätään vastuussa mistään. tai joku 8v. sen ikäiset jää ojiin leikkimään ja unohtaa koko kauppareissun, ei voi olettaa sen ikäinen on siinä sitten lisäksi vielä vastuussa siitä 6v:stä joka itkee äitä. Omien lasten lähettämisen tommoselle reissulle tajuan, jos kerran olet niiiin varma että ne pärjää, mutta vieraiden ja täysin kokemattomien lasten heivaaminen matkaan on todella vastuutonta ja vaarallistakin. Sitä paitsi nykyään on kaiken maailman hulluja joka puolella.
[/quote]
Sillä meidän pikku mökkipaikkakunnalla ei ole mitään sellaisia hulluja, joita lasten tarvitsisi pelätä. Eikä niitä sinne taatusti noin vaan eksy kolmen lautan taakse. Ja jos on sanottu, että menkää kauppaan, ostakaa nämä ja tulkaa takaisin - saatte ottaa myös pari karkkipussia - niin millainen ADHD täytyy 8-vuotiaan olla, ettei pysty noin yksinkertaista tehtävää suorittamaan.
Kyllä 6-vuotias jaksaa kävellä 3 km suuntaansa. Jos ei jaksa, aika alkaa harjoitella. Ja olihan siellä kirjastossa ohjelmaa pariksi tunniksi, saivat vielä rahaa ostaa syötävää ja juotavaa viereisestä baarista. Eli ehtivät levätä ja tankata ennen takaisin tulemista.
[/quote]
Nykyään monien lasten vanhemmat tykkää olla lastensa kanssa, ja menee siksi esim. sinne pulkkamäkeen heidän kanssaan. Siksi lapset voivat olla tottuneet aikuisen läsnäoloon, ja heitä voi ihmetyttää ja jännittää varsinkin vieraassa paikassa yksinoleminen/meneminen.
Tarkennan vielä, että meidän mökiltä kirkolle vie tasan yksi tie. Sillä saarella ei ole muita teitä. Paitsi joo, jotain mökkiteitä poikkeaa päätiestä, mutta talvella niitä ei kaikkia ole edes aurattu. Eksyminen sillä kauppa/kirjastomatkalla on täysin mahdotonta. Eikä ole mikään mutkitteleva tie edes. Meidän mökkitietä suoraan isolle tielle, käännös vasempaan ja kauppa näkyy jo edessä.
Voi hyvänen aika ap, etkö oikeasti tiedä vastausta otsikkosi kysymykseen??
No ei ne lapset sitä tiedä ettei sielä ole hulluja. ja mistäs sinäkään sen tiedät, et mistään.
8 vuotiaalla voi hyvinkin olla ADHD, tai muuten huono keskittymiskyky. onko se joku pilkan aihe sinun mielestäsi? Sitä paitsi se ei ole sinun tehtäväsi kouluttaa muiden lapsia kulkemaan vieraita matkoja jossain keskellä ei mitään.
Todellinen motiivi tässä taisi olla saada lapset heivattua pois jaloista, että aikuiset pääsee rentoutuun ja hörppimään vähän sidukkaa.
Minusta on kyllä vastuutonta pistää tottumattomat lapset kävelemään tien reunaa.
Itse kyllä kuljin aikanaan kouluun 3km pyörällä tienreunaa kesät talvet, kun ei ollu pyörätietä. Itselle ei käynyt mitää, mutta muistaakseni ala-asteen aikana kolme lasta jäi auton alle tuolla tieosuudella. En pistäisi omia lapsia tuollaiseen vaaraan.
Lapset on erilaisia. Meillä oli naapurin 8v lapsi katsottavan kun äidillään oli meno, itsellä on saman ikäinen lapsi. Käytiin marketissa ja oltiin kuten yleensä, lapset tutkimassa omia juttujaan ja itse ruokaostoksilla. Yhtäkkiä kuultiin kun tämä hoidossa ollut lapsi parkuu pää punaisena käytävällä. Sillä oli vaan tullu välittömästi paniikki kun oli kadottanut näköyhteyden muuhun seurueeseen. Ei olisi tullut mieleenkään, mutta äitinsä mukaan hän vaan on aina ollut sellainen.
Jos lapsi sattuu olemaan perheen ainokainen, niin hänellä voi olla täysin erilaien suhde aikuisiin kuin monilapisisessa perheessä. Ainokainen on usein saanut vanhempien jakamattoman huomion.
[quote author="Vierailija" time="04.03.2013 klo 15:49"]Joo vähän samaa ihmettelen. Ennen oli elämä jotenkin vapaampaa ja aktiivisempaa, minäkin sisaruksineni luuhattiin jo aika pienenä kylillä ja myös toiseen suuntaan metsissä.[/quote]Ja tapaturmainen lapsikuolleisuus oli kaksinkertainen, nykypäivään verrattuna.
Usein vedotaan siihen että ennenkin tehtiin näin eikä mitään käynyt. Niin, ei käynyt meille jotka olemme sukua jatkaneet, mutta joillekkin kävi, eivätkä ole siitä kertomassa.
No huh! En todellakaan haluaisi omien lasteni viettävän tuollaista "lomaa", jossa pyritään lähinnä karaisemaan! Eri lapset pelkäävät eri asioita jne. eikä siinä ole mitään syyttelemisen aihetta. Ainakin omat lapseni ovat joissain asioissa hyvinkin taitavia ja rohkeita, toisissa asioissa taas eivät. Itsekin myönnän joskus haikailevani menneiden aikojen vapautta, mutta monessa asiassa on menty eteenpäinkin. Ennen lapset laitettiin vain "pärjäämään" ja pitämään mölyt mahassaan, mitä sitten aikuisena onkin kiva puida jossain psykologilla. Ei kaikki "pärjäämättömät" näytä umpihulluilta, mutta aika monella on tunne, että lapsena ei tullut nähdyksi ja kuulluksi aidosti omana itsenään, esim. pelkoja vähäteltiin. Ei siinä minusta ole mitään ihailtavaa, vaikka sitten olisi osannut hiihtää kouluun tulipalopakkasilla susien jahtaamana.
[quote author="Vierailija" time="04.03.2013 klo 16:06"]
Voi hyvänen aika ap, etkö oikeasti tiedä vastausta otsikkosi kysymykseen??
[/quote]
En. Oikeasti en ymmärrä. Jos olisin lähettänyt ne vieraat lapset YKSIN kauppaan, niin olisi ollut eri asia. Mutta kun omat lapseni, jotka kulkeneet matkan monia monituisia kertoja, olivat mukana, niin hätäkö heillä.
Ihan käsittämätöntä, etteivät tuonikäiset lapset muka jaksa kahta kilometriä kävellä. ihmiskehohan on luotu kävelemään ja juoksemaan!
Täysin samaa mieltä! Meillä hollolassa on oikein trendikästä viedä ja hakea alakoululaiset autolla koulun eteen, muutaman kilometrin matkan, ettei vaan pikkuressut rasitu...Hei ihan ihan ihan oikeasti, avuttomuus ja laiskuus ei ole lasten vika vaan vanhempien aikaansaannosta. Kuljetetaan autolla joka paikkaan, jotta jaksaa vielä illalla trendiharrastuksiin mennä. Ei kaikilla, mutta selvästi yleistymään päin.