Te joiden mies ei halua elättää lapsiaan. Oletteko painostaneet lasten "tekoon"?
Kommentit (5)
:( olen pahoillani. Älä pelkää rakastua uudelleen. Minulle elämäni tärkeimpiä henkilöitä on isäpuoleni tänäpäivänä. Monta vuotta siinä kesti, että tunsin hänet vanhemmaksi minulle ja se o. Korvaamatonta. tällä hetkellä pidän itseäni onnekkaana kolmen rakastavan vanhemman lapsena. :)
:( olen pahoillani. Älä pelkää rakastua uudelleen. Minulle elämäni tärkeimpiä henkilöitä on isäpuoleni tänäpäivänä. Monta vuotta siinä kesti, että tunsin hänet vanhemmaksi minulle ja se o. Korvaamatonta. tällä hetkellä pidän itseäni onnekkaana kolmen rakastavan vanhemman lapsena. :)
Noup.
Ihan yhdessä säädettiin ehkäisyn kanssa, tulin raskaaksi ja sanoin pitäväni lapsen, haluatko olla mukana vai et. Halusi olla.
Olihan tuo. Kerran-pari kuussa, sittemmin vuodessa, jos huvitti eikä keksinyt sillä kertaa tekosyytä/valheita.
[quote author="Vierailija" time="03.03.2013 klo 17:16"]
En, yhdessä ne tehtiin kaikki kolme kappaletta avioliitossa. Kun kahdentoista vuoden jälkeen mies löysi elämänsä naisen ja erottiin, niin sen jälkeen aikaa ei meinaa löytyä lapsille ja heidän tapaamisille.
Lapset sai antaa isänpäväkortit ja itse tekemänsä lahjat vasta joululomalla kun isällä ei ollut aikaa tavata lapsia ja hän perui sovitut tapaamiset.
Elatustuki tulee kelan kautta, mies on saanut sovittua alle minimimaksun ja kela maksaa erotuksen. Mies kumminkin kokee, että hänet on elatussopimuksessa ryöstetty. Kela ei vaan suostu pienentämään miehen maksuja ja minä en voi sille mitään.
Raha ei ole minulle ja lapsille ongelma vaan se ettei mies löydä aikaa tavata lapsiaan.
Lasten tuska hylätyksi tulemisesta on käsinkosketeltavaa.
[/quote]
Huh huh. Varsinainen miesasiamies.
No, lapset kasvavat ja jossain vaiheessa tajuavat ihan itsekin, että ei sen näin pitänyt mennä. Jossain vaiheessa isukkia ehkä alkaa jälkipolvi kiinnostaa (viimeistään vanhuksena), jolloin lapset kääntävät selkänsä täysin ansaitusti. Toivottavasti lapset löytävät kivan puolison jokaikinen ja mukavan appiukon (ja tietysti anopin).
En, yhdessä ne tehtiin kaikki kolme kappaletta avioliitossa. Kun kahdentoista vuoden jälkeen mies löysi elämänsä naisen ja erottiin, niin sen jälkeen aikaa ei meinaa löytyä lapsille ja heidän tapaamisille.
Lapset sai antaa isänpäväkortit ja itse tekemänsä lahjat vasta joululomalla kun isällä ei ollut aikaa tavata lapsia ja hän perui sovitut tapaamiset.
Elatustuki tulee kelan kautta, mies on saanut sovittua alle minimimaksun ja kela maksaa erotuksen. Mies kumminkin kokee, että hänet on elatussopimuksessa ryöstetty. Kela ei vaan suostu pienentämään miehen maksuja ja minä en voi sille mitään.
Raha ei ole minulle ja lapsille ongelma vaan se ettei mies löydä aikaa tavata lapsiaan.
Lasten tuska hylätyksi tulemisesta on käsinkosketeltavaa.