Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mistä voimia, lapseni 8v ylivilkkaus uuvuttaa toisinaan

Vierailija
17.05.2006 |

meillä ei ole virallista diagnoosia, mutta olemme käyneet perhetyöntekijän vastaanotolla lapsemme kanssa ja perhetyöntekijä on työskennellyt päiväkodissa lapsemme kanssa. Olemme noudattaneet perheessämme perhekoulun käsikirja ohjeita, mistä olemme saaneet huomattavasti apua.



VÄLILLÄ kuitenkin tuntuu että en kerta kaikkiaan jaksa olla jämäkkä, turvallinen, rakastava äiti vaan joudun itse niin raivon valtaan jotta on itse mentävä rauhalliseen paikkaan tuulettelemaan raivoaan. Olen siis toisinaan TOTAALISEN UUPUNUT JATKUVAAN KAMPPAILUUN!



Joka ikinen päivä käymme lapsemme kanssa kamppailua asioista mitä puetaan päälle, mitä syödään, heräämiset ja nukkumaan menot ovat vaikeita. Lapseni käyttäytyy huonosti ölähtelee, kiroilee ja nyrkki heiluu herkästi. Uhkaavaan tai väkivaltaiseen käytökseen puutumme varoituksella ja jos se ei tepsi niin sitten jäähypenkki.

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
17.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

imevä harraste, meillä vilkkaan pojan menoa rauhoitta kummasti pitkä pyörälenkki tms....olen tässä miettinyt jonkun liikunnallisesn harrastuksen aloittamista, mutta joukkuelajeista jalis tai jääkiekko ei kiinnosta ainakaan.

Toiset vaan on vilkkaampia, mutta kyllä varmaan kodin ilmapiirilläkin on vaikutusta, koska täytyyhän sinunkin olla aika väsynyt tilanteeseen,´ ja ehkäpä se näkyy ja provosoi vielä lasta käyttäytymään " huonommin" .Selkeys, rauhallisuus, johdonmukaisuus ja pitkä pinna...kai noilla aika pitkälle pitäisi pärjätä.

Vierailija
2/3 |
17.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä 4v ja samainen ongelma. On nyt seurannassa tarkkavaisuuden häiriöstä ja ylivilkkaudesta, oireet selvät, mutta ikää viralliseen diagnoosin liian vähän.



Kamppailua on tälläkin juuri samoilla alueilla, heräämiset on kyllä helppoja, mutta vaatteet pitää olla juuri eikä melkein ne, jotka lapsi itse haluaa, syöminen takkuaa ja nukkumaan meno on yhtä tuskaa. Sai oikein kunnon raivareita, heitti tavaroita (isoja laatikoita ym, mistä sai voimat?!) ja raivoa kesti helposti yli tunnin. Ja koko ajan pitää mennä ja touhuta, mennä ja touhuta, pysöhtyä ei voi...



Pieni apu meille on ollut kalaöljystä, raivokohtaukset vähentyneet (lieventyneet) ja touhotus ehkä hieman vähäisempää. Joko teillä käytössä? Suosittelen!



Jaksamista tarvitaan näiden tapausten kanssa, kyllä siinä pikkusisaruksen uhmayritykset tuntuuu aika pieniltä:)



Tsemppiä!!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
17.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

On edelleen kova " vastarannan kiiski" mutta nykyään tottelee kun topakasti komentaa. Ennen saatettiin käydä 15 minuutin taisteluja ihan triviaaleista asioista ( syömisestä, pukemisesta jne). On oppinut jopa spontaanisti pyytämään anteeksi jos on ollut mahdoton :-). Jospa tässä tulisi muutama rauhallinen vuosi ennen murrosiän myrskyjä.