Sivut

Kommentit (21225)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Pitäisi joo olla aina skarppina ja ajatella, että elokuvat jäljittelevät elämää eikä toisin päin. Mietin töihin tullessani, oliko toinen aihepiiri kirjallisuus.

Sinäkin kiinnität huomiota tuollaisiin juttuihin. Tuli sellainen olo. Perjantaina.

Pärjäile.

Ajattelen sinua. Vaikka en välttämättä hymyile tänään.


Eivät elokuvat pelkästään jäljittele elämää vaan elämällä ja elokuvilla on vuorovaikutteinen suhde. Kaikki tarinat vaikuttavat siihen, miten elämän itsessään käsitämme ja miten sitä elämme, ja tämä taas muuttaa tarinoita (oli niiden muoto mikä tahansa).

Miksi et hymyile?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvin sua. Haluan sun syliin itkemään tämän tuskallisen olon pois. Mun sydän on kohta riekaleina tästä ikävästä.

Mä voin ottaa sut virtuaalisesti syliini. Kiedon käteni tiukasti ympärillesi. Silittelen hieman milloin päätäsi, milloin olkapäätäsi ja käsivarttasi, rauhallisesti ja rauhoittavasti. Tyynnyttelen myötätuntoisesti hiukan, mutta annan sun itkeä kaiken mikä itkettävissä on. Ei ole hätää eikä kiirettä. Tässä on turvallista olla. Mun turvassa, mua vasten.

Kunpa hän vain olisikin sylissäni, edes kerran. Se riittäisi.


Mitä jos hänelle ei riittäisi se yksi kerta, vaan haluaisi jäädä siihen loppuelämän ajaksi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Pitäisi joo olla aina skarppina ja ajatella, että elokuvat jäljittelevät elämää eikä toisin päin. Mietin töihin tullessani, oliko toinen aihepiiri kirjallisuus.

Sinäkin kiinnität huomiota tuollaisiin juttuihin. Tuli sellainen olo. Perjantaina.

Pärjäile.

Ajattelen sinua. Vaikka en välttämättä hymyile tänään.

Mä aion hymyillä sulle tänään. En mahda sille mitään, kun näen sun kasvot niin alkaa vaan hymyilyttää. Olet vaan niin mahdottoman söpö.

Vierailija

Hei vaaleat luhyet hiukset päässäsi kantava Tiina Oulusta . Oooooon niiin ihastunut että ei tule työstä eikä muusta mitään... leijjjailen vaan kun sua saan rakastaa

Vierailija

Olisi ihana päivä eväsretkelle. Kylmä ruokaisa salaatti ja vähän muuta mukaan. Sinä, hymysi ja aurinko olisivat kyllä ne tärkeimmät. Toteutetaanko joku päivä? Miltä kuulostaa?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvin sua. Haluan sun syliin itkemään tämän tuskallisen olon pois. Mun sydän on kohta riekaleina tästä ikävästä.

Mä voin ottaa sut virtuaalisesti syliini. Kiedon käteni tiukasti ympärillesi. Silittelen hieman milloin päätäsi, milloin olkapäätäsi ja käsivarttasi, rauhallisesti ja rauhoittavasti. Tyynnyttelen myötätuntoisesti hiukan, mutta annan sun itkeä kaiken mikä itkettävissä on. Ei ole hätää eikä kiirettä. Tässä on turvallista olla. Mun turvassa, mua vasten.

Kunpa hän vain olisikin sylissäni, edes kerran. Se riittäisi.


Mitä jos hänelle ei riittäisi se yksi kerta, vaan haluaisi jäädä siihen loppuelämän ajaksi?

Sen parempi. Sitä haluaisin myös, mutta ehkä se on liian rohkea ajatus ennen sitä yhtä kertaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olisi ihana päivä eväsretkelle. Kylmä ruokaisa salaatti ja vähän muuta mukaan. Sinä, hymysi ja aurinko olisivat kyllä ne tärkeimmät. Toteutetaanko joku päivä? Miltä kuulostaa?

Huisin hyvä idea. Sama paikka kuin kesällä, silloin kun oli tosi kuumaa?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Yhteen usein ajaudutaan ja eniten varmaan käy sitä, että toinen on enemmän kiinnostunut/ihastunut ja saa toisen houkuteltua kimppaan, koska, no jos toinen on ihan peruskiva tyyppi ja käyttäytyy rakastuneesti eli about palvoo maata jalkojen alla, niin kyllähän se imartelee ja houkuttaa ja on mukavaa pitkän aikaa. Niin, että ehtii tottua ja tutustua ja yhdessäolo muuttuu normaalitilaksi. Kaikki voi mennä hyvin mutta jossain vaiheessa pienistä jutuista voi kasvaa isoja ja toinen tai molemmat alkavat pohtia suhteen mielekkyyttä. Pahin juttu kai on, jos se mukavuudesta imarreltuna suhteeseen päätynyt sitten löytääkin sen tosirakkautensa myöhemmin muualta.

Tuota en vaan ymmärrä, miksi houkutella kimppaan tms.:D
Kun eikö esim. intensiivinen romanssi tai syvä ystävyys ole paljon antavampi yhdessäolon muoto, kuin joku arjen jakaminen?
Tietysti jos katselee sitä kovin käytännöllisesti, niin onhan jaettu arki (ja lomat) halvempaa kun on toinen jakamassa kulut.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteen usein ajaudutaan ja eniten varmaan käy sitä, että toinen on enemmän kiinnostunut/ihastunut ja saa toisen houkuteltua kimppaan, koska, no jos toinen on ihan peruskiva tyyppi ja käyttäytyy rakastuneesti eli about palvoo maata jalkojen alla, niin kyllähän se imartelee ja houkuttaa ja on mukavaa pitkän aikaa. Niin, että ehtii tottua ja tutustua ja yhdessäolo muuttuu normaalitilaksi. Kaikki voi mennä hyvin mutta jossain vaiheessa pienistä jutuista voi kasvaa isoja ja toinen tai molemmat alkavat pohtia suhteen mielekkyyttä. Pahin juttu kai on, jos se mukavuudesta imarreltuna suhteeseen päätynyt sitten löytääkin sen tosirakkautensa myöhemmin muualta.

Tuota en vaan ymmärrä, miksi houkutella kimppaan tms.:D
Kun eikö esim. intensiivinen romanssi tai syvä ystävyys ole paljon antavampi yhdessäolon muoto, kuin joku arjen jakaminen?
Tietysti jos katselee sitä kovin käytännöllisesti, niin onhan jaettu arki (ja lomat) halvempaa kun on toinen jakamassa kulut.

Joku kirjoitti elämän kolmesta suhteesta. Harjoittelu- ja perheenperustamissuhteet molemmat voivat olla sellaisia jossa ”edesjoku” on valittava. Eli jos yksi ihastuu toiseen niin siitä tulee helposti suhde tältä pohjalta näissä tarkoituksissa, huomioiden halu ekaksikin saada parisuhde ja hankkia sellaista elämänkokemusta, toisekseen perustaa se perhe, elämäntilanne ja biologinen kello huomioiden. Ei oo varaa, halua tai ymmärrystä odottaa loputtomiin ”sitä oikeaa” joka ei ehkä löydykään ikinä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Moni varmaan vaan ajautuu yhteen, ja etenkin tietynlaisilla ihmisillä pitää vaan olla joku, niin sitten saatetaan alkaa jonkun ”ihan jees”-tyypin kanssa vaikkei mitään syviä tunteita, intohimoa, henkistä yhteyttä jne. ole.

Itse olen viime päivinä lähinnä miettinyt, kuinka voi olla hukkaamatta itseään jos elää jonkun kanssa?
Tämä siis lähinnä henkilökohtaista pohdintaa, eihän kaikille niin käy.
Itseäni vaan stressaa ajatuskin pariutumisesta, ja sitten toiset haluaa pariutua väen vängällä vaikka jonkun kädenlämpösen maidon tai ihan epäsopivan kanssa, että olisi joku.
Ja toiset kuten minä antaa itselleen täydellisenkin valua hiekkana sormien välistä hukkaan, koska ajatus pariutumisesta on niin absurdi ja kuristava (vapauden vievä).

Jännä näkökulma tuokin, kun parisuhteen ei todellakaan tarvitse olla sitä, että ostetaan samanlaiset tuulipuvut ja kuljetaan joka paikkaan käsikynkkää. Pitkän parisuhteen koettuani ja toisen osapuolen reissatessa yksipuolisesti ( mitä sitten tarkoittaneekaan...) en vois kuvitella niin ahdistavaa kuviota. Tottakai pitää olla muutakin yhteistä kuin pakollinen pano kerran kuussa kärjistettynä tai keskustelu mitä leipää kaupasta ostetaan. Ei sen suhteen tarvitse kahlita, eikä ahdistaa. En vois kuvitellakaan,että mut kahlitaan vaateilla ja vaatimuksilla. Enkä vois sitä toiselle ikinä tehdä.

Enkä todellakaan ole etsinyt laastaria enkä heti ryhtynyt suhteeseen kenenkään kanssa. Eiköhän tässä ole eheydytty jo riittävästi. Eli kädenlämpöistä maitoa en ole hakenut. Sen täytyy nyt tuntua polttavan kuumalta. Tämä Sinulle, niin juuri, Sinulle!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olisi ihana päivä eväsretkelle. Kylmä ruokaisa salaatti ja vähän muuta mukaan. Sinä, hymysi ja aurinko olisivat kyllä ne tärkeimmät. Toteutetaanko joku päivä? Miltä kuulostaa?

Jo vain! Hyvältä kuulostaa, Sun seurassasi! Meren rannalle tai virtaavan veden äärelle. Joku kaunis paikka kuitenkin. Tai erikoinen,tässä tapauksessa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi ihana päivä eväsretkelle. Kylmä ruokaisa salaatti ja vähän muuta mukaan. Sinä, hymysi ja aurinko olisivat kyllä ne tärkeimmät. Toteutetaanko joku päivä? Miltä kuulostaa?

Jo vain! Hyvältä kuulostaa, Sun seurassasi! Meren rannalle tai virtaavan veden äärelle. Joku kaunis paikka kuitenkin. Tai erikoinen,tässä tapauksessa.

Täytyy laittaa paikka mietintään. On taas (jälleen kerran) ollut sellainen päivä, että olen kaivannut sinua tosi paljon. Ajatus sinusta lämmittää mieltä tai oikeastaan suorastaan polttaa.

Vierailija

Jollekin tyypille näyttää tuottavan kovasti päänvaivaa se miksi jotkut päätyvät yhteen.

Voin kertoa sulle että haudot ongelmaa joka on yksin omassa päässäsi.

Et kelvannut jollekin ja nyt vähättelet joidenkin suhdetta. Älä pistä nokkaasi toisten asioihin.

Sivut

Thread has been locked.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat