Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oma isäni ei anna lastensa tavata mummoaan.
14.05.2006 |
Ei ex vaimonsa, ei kenenkää. Huolestuttaa mummoni tila. Isäni ei kerro sanallakaan mitään. Tietoa saadaan vasta kun on kuollut. Tiedän isäni pelkäävän menettävänsä äitinsä omaisuuden meille. Siinä syy.
Mummoni teki v97 testamentin jossa evää poikansa(ainoa), syynä että on saanut elämänsä aikana huomattavia summia rahaa.
Isäni on kuullut tästä muttei tiedä missä testamentti on. Sen jälkeen on estänyt vuoden verran meitä tapaamasta. Eli tuli paikalle huutaen naama punaisena ja syytellen meitä huijareiksi kun olimme viimeksi mummilla käymässä. Sukuahan me olemme.
Mummini on ollut 2 otteeseen sairaalassa vuoden sisään ja toisella kerralla melkein 2 kk putkeen. Ja tästä saimme jälkikäteen tietää. Puhelut on siirretty isäni puhelimeen. Kaikki käynnit ulko maailmaan on avustettuja ja ne hoitaa isäni. Mukaan ei meitä kuulemme tarvita. Mummini on myös alkanut sairastamaan alzheimerin tautia ja siitä syystä on myös sekava. Viimeisimmät juttelut on olleet sen verran hämäriä että pelottaa. Mummi oli löytänyt kotoaan kuitteja sekä tositteita kahden säästötilinsä tyhjennyksestä. Siis isäni oli väärentänyt allekirjoitukset, jos mimmin puheisiin on uskominen. Ja viimeisin sairaala reissu oli johtunut rappusissa kaatumisesta. ei todella muista miksi olisi lähtenyt rappusia kävelemään kun vieressä on hissi!! ja hänellä on mielikuva ettei ollut silloin yksin.
Itkettää kun pieni on suku ja omat sukulaiset on kauheita!!
Voiko tässä jotain tehdä?
Kommentit (4)
Kyllä isäsi on oikeutettu lakiosaan. Mitä tulee tuohon itse ongelmaan, niin ota joku roteva kaverisi mukaan turvamieheksi kun menet tapaamaan mummuasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tahdo mummille pahaa ja aiheutan sitä jokaisella käynti kerralla. En pelkää isääni fyysisesti, tiedän hänen turvautuvan lakipykäliin(reikiin), kierokun on. Eli todella epäilen isäni tekevän näillä hallaa äidillensä. Isäni ei ole koskaan arvostanut meitä. Vain itseään.
Yksinäinen vanha ihminen jonka poika kieltää muiden vierailut. Itse käy 3 kertaa viikossa ja kerralla tunnin. Itkettää kun tiedän kuinka tärkeitä oli äitini käynnit, auttoi siivouksissa, ruuan laitossa, pesuissa. Sekä ovat tunteneet 40 vuotta. Nyt joutuu mummi kärsimään viimeiset vuodet. Hän sanoi itsekin viimeisellä kerralla tavatessamme, kun isäni ryntäsi asuntoon ja hääsi meitä pois, että anna heidän olla. Ja yritti saada isääni rauhoittumaan. Tämä on inhoittavaa. Menettää mummi sekä oma isänsä.
Ja kerro hänelle huolesi... Tuommoisessa tilanteessa voisi olla edunvalvoja paikallaan sekä mahdollisesti laitoshoito... Jos isäsi kerran hallitsee mummosi elämää, eikä mummosi itse pysty tekemään mitään asialle, niin kyllä sinun huolesi on aiheellinen...
Tuommoinen on kuitenkin vanhuksen kaltoinkohtelua, jos hän ei itse saa päättää, häneltä estetään ihmiskontakti ja hänelle syötetään valheita muista ihmisistä...
Alue: Aihe vapaa
Jos isäsi on joka tapauksessa ikävä sinua kohtaan, niin et häviä siinä mitään ;) Jos hän sinulle suuttuu, niin ei se varmaan sen pahempaa ole, kuin mikä teidän tilanne nytkään on..
Ja jokaisella vanhuksella on oikeus hyvään ja onnelliseen elämään ja oikeus päättää omista asioistaan sekä ihmissuhteistaan... Ajattele asiaa niin päin, että miltä sinusta itsestäsi tuntuisi olla mummosi asemassa eikä kukaan auttaisi eikä sinulla itsellä olisi voimia tehdä asialle mitään...
Anna mummollesi mahdollisuus nauttia viimeisistä vuosistaan ;) Ehkäpä se laitoshoito/palvelukoti ei mikään paha juttu olisi, sillä siellä on ikäistään seuraa ja muutakin ajanvietettä päivien iloksi ;) Mummosi saisi nauttia ihmissuhteista ja mikä parasta siellä olisi joku, joka piettäisi mummosi puolia ja sallisi hänelle elämän jota kukaan ei rajoita ;)