Miten voisin vapautua siitä illuusiosta,
että minun pitää jatkuvasti huolehtia ja kontrolloida läheisteni elämää? Se alkaa olla jo minullekin raskasta, etenkin kun läheisillä on mielenterveyden ongelmia ja päihdeongelmia.
Kommentit (8)
Oletko perehtynyt läheisriiippuvuus-termiin ja aiheesta kirjoitettuhin julkaisuihin? Voisi auttaa.
on lyömäase joka keksittiin alkoholistien vaimoja kuvaamaan - ja hyvin epäymmärtäväisessä hengessä näitä vaimoja kohtaan.
Se ei edes ole oikea psykologian termi vaan keittiöpsykologiaa.
Läheisriippuvuus on hyvä sana sille ongelmalle kun eletään niin vaikean ja voimakkaan ilmiön läheisyydessä eikä sitä pystytä terveellä tavalla käsittelemään. Esim, irtaantumaan haavoittavasta suhteesta. Kannattaa tutustua, eihän siitä haittaa ole oli se 'keittiöpsykologiaa' tai ei. Terapeutitkin kyllä puhuvat läheisriippuvuudesta.
olen kokenut sen niin, että äitini nimenomaan yritti painostaa minua ottamaan sellaisen huolehtijan roolin, tarvittaessa ehkä myös 'pahan poliisin' roolin, johon hän olisi sitten voinut heijastaa omia kielteisiä tunteitaan.
Sen sijaan otin etäisyyttä, rutkasti etäisyyttä, muuttamalla pois kotoa jo teini-ikäisenä . Sen jälkeen on eletty moninaisia vaiheita, mm. kännisiä itsemurhalla kiristyspuheluita yms. kunnes vaihdoin numeron salaiseksi enkä antanut sitä pitkiin aikoihin jne.
Yritän siis sanoa että se mitä läheisriippuvuudeksi niin helposti kutsutaan, ei välttämättä ole aina siitä henkilöstä itsestään lähtöisin, vaan siitä suhteesta - ainakin jos kyseessä on lapsi-vanhempi-suhde, jossa lapsen irrottautumismahdollisuudet ovat tietty ihan eri luokkaa kuin esim. puolison!
edesmennyt veljeni, joka ei onnistunut äidistä irrottautumisessa eikä tavallaan saanut selvitettyä niitä asioita (ja sairastui sittemmin mm. psykoosiin) sanoi kerran, kun huolehdin hänestä kovin sydän hajalla ja valitin siitä että 'älä sitten huolehdi'. Se oli lahja, pystyin päästämään irti alituisesta huolehtimisesta.
Muutos ei tapahdu nappia painamalla, vaan se on pitkä tie. Yleensä huolehtiminen ja kontrollointi ei muuta asioita (toisen mielenterveyttä, päihdeongelmaa). Mutta sinulla on hyvä alku, kun huomaat, että oma hyvinvointisi vaarantuu.