mitä päänsärkyä tämä on?
Pää tuntuu raskaalta ja ihan kun vanne kiristäisi. Vaivaa usein iltapäivällä. Illalla nukkumaan mennessä hellittää ja aamulla on ihan hyvä olo. Vaivaa minua aika usein tämä. Tinnitystäkin on aika ajoin. Kokemuksia?
Kommentit (2)
Jännitys- eli tensiopäänsärky on yleisin päänsärkytyyppi. Yli 2/3 suomalaisista kärsii siitä jossain elämänsä vaiheessa. Kipukohtaus voi kestää minuutteja tai vuosia. Mikäli kipu on kestänyt yli puoli vuotta ja esiintynyt joka toinen päivä, kutsutaan tätä päänsäryn tyyppiä krooniseksi päänsäryksi.
Syyt
Taustalla on yleensä hyvin moninaiset syyt: staattiset työasennot, stressi, liikunnan puute, unihäiriöt, vanhat niskan tai pään vammat yms. voivat olla taustalla. Lihasjännitystaipumus saattaa olla myös perinnöllistä. Varsinaista kivun aiheuttajaa ei ole varmuudella pystytty selvittämään. Taustalla epäillään olevan vääristynyt lihasjännitys, joka aiheuttaa kudosten ärsytystä ja aineenvaihduntahäiriöitä. Jännityspäänsäryllä voi olla yhteys myös samanaikaiseen ahdistuneisuuteen ja masennukseen.
Oireet
Jännityspäänsäryssä kipu on yleensä tasaista, esiintyen niskassa, takaraivolla ja ohimolla. Oireet voivat olla kohtauksittaisia tai jatkuvia. Päänsärkyyn voi myös liittyä viiltäviä ja vihlovia tuntemuksia. Kipua yleensä kuvataan seuraavanlaiseksi: tasainen, tylppä, vannemainen ja puristava. Siihen voi liittyä myös kireyden, paineen tai painon tunnetta. Kipu on useimmiten molemminpuolinen, mutta voi olla myös toispuoleinen. Usein oireet pahenevat vähitellen iltaa kohden. Päänahka voi olla paikallisesti kosketusarka. Kipu voi vaihdella lievästä vaikeaan.
Jännityspäänsärky ei pahene liikkuessa, vaan hyvin usein helpottuu. Mielekäs tekeminen, puuhastelu ja pienet määrät alkoholia usein helpottavat oireita.
Kipuun voi liittyä ruokahaluttomuutta tai pahoinvoinnin tunnetta, mutta esimerkiksi migreeniin mahdollisesti liittyvää oksentelua ei esiinny. Lisäksi voi olla lievää huimausta ja valonarkuutta.
Omahoito
Vasta alkaneeseen lihasjännityspäänsärkyyn tepsivät tulehduskipulääkkeet ja iholle levitettävät tulehduskipugeelit. Kun tilanne pitkittyy, on särkylääkkeistä vähemmän hyötyä ja ne voivat olla jopa haitaksi (särkylääkepäänsäryn muodossa).
Pitkittyneessä tilanteessa tulee pyrkiä lihasten rentouttamiseen voimistelulla, lihasharjoitteilla, akupunktiolla ja fysioterapialla.
Omaehtoinen kuntoutus, jossa pyritään yläraajojen ja niskalihasten vahvistamiseen ja rentouttamiseen, on onnistuneen hoidon kulmakivi. Suositeltuja liikuntamuotoja ovat sauvakävely, hiihto, soutu ja kuntosaliharjoitteet.
....