Onko muita, joilla ihan mukava anoppi? En voi olla ainoa.
Kommentit (7)
ihan huipputyyppi. Meillä on yleensä aina tosi mukavaa keskenämme. Kaiken lisäksi hän on loistomummi. Oma-aloitteisesti pyytää lapsia heille hoitoon, hankkii kaikkea tarpeellista lapsille (ja myös meille), kuuntelee aina toiveita, on hienotunteinenkin eikä koskaan tuppaudu väkisin kylään tai utele yksityiskohtia meidän elämästä.
Ainoa mikä hänessä oikeastaan rassaa on se, että hän puhuu h_y_v_i_n h_i_t_a_a_s_t_i. Et välillä tekisi mieli sanoa, että " sano jo" ;) Mut eip muuta valittamista.
se tavallaan korvaa sen että oma äitini ei välitä mun perheestä, omat menot ja oma elämä tärkeempiä. surullista mutta totta.
Soittaa vielä ensi viikolla ja varmistaa mitä sanottiin, molemmilta erikseen. Koska vastaamme eri tavalla. Sitten ei tiedä kumpaa uskoisi.
mutta nykyään meillä menee paljon paremmin. Vakavan sairauden sekä lapsen myötä välimme on lähentyneet. Nyt tulen anoppini kanssa 100 kertaa paremmin toimeen ja luotan häneen ehkä jopa paremmin kuin äitiini.
Jaksan hänen seuraansa huomattavasti kauemmin kuin oman äitini seuraa. ;) ( voi äitini pahoittaisi mielensä, jos tämän kuulisi... :( )
Anoppini haluaa lapsia aina luokseen ja jaksaa niiden kanssa olla montakin päivää, vaikka on jo " iäkäs" . Ja minähän en lapsia sinne tosiaan tuuppaa vaan hän soittaa ja pyytää heitä luokseen. :)
Hän on myös kiinnostunut lasten elämästä, mutta ei silti tuppaudu meidän elämään oikeastaan ollenkaan.
On siis ihan super mahtava anoppi. =o)
Ps. Tätä kirjoittaessani keskimmäiseni tulee luokseni.. " Äiti millon mä pääsen fammun luokse??" Heh. ;) Niin ne lapsetkin vaan ihanaa fammua kaipaavat usein!!!!!!!!! =o)
Tottahan siinäkin pientä säätöä olis, mutta kokonaisuudessaan kiva ihminen.