GRADU + Lähdeviitteet????
miten kannattaa laittaa mielummin:
esimerkkilauseena:
Tämänlaisia alueita ovat Intia (Lähde 1999, 2000), Afrikka (Lähde 2001) ja Suomi (Lähde 2000)
Tämänlaisia alueita ovat Intia, Afrikka ja Suomi (Lähde1999, 2000; Lähde2001; Lähde2000)
kumpi on suositeltavampi tapa???
Kommentit (22)
oot gradua kirjoittamassa, etkä osaa lähdeviitteitä laittaa ja täytyy kysyä täältä?
t: itse vasta appron suorittanut, mutta lähdemerkinnät silti jo osaava.
niin ehkä parempi käyttää ekaa, koska jos se on gradunohjaajan mielestä huonompi vaihtoehto, niin helpompi muuttaa toka vaihtoehdon mukaiseksi.
päinvastaisessa tapauksessa eli jos valitset vaihtoehdon 2 ja gradunohjaaja ei pidä siitä on vaikeampaa laittaa lähteitä oikeisiin väleihin, koska täytyy tarkistaa erikseen mihin niissä viitattu
Ja kyllä tämä on minusta ihan ok paikka kysyä.
Vierailija:
oot gradua kirjoittamassa, etkä osaa lähdeviitteitä laittaa ja täytyy kysyä täältä?t: itse vasta appron suorittanut, mutta lähdemerkinnät silti jo osaava.
no ehkä sun kannattaisi vain kirjoittaa se approbatur loppuun ja alkaa vasta sitten tosissasi miettimään miten lähdeviitteitä käytetään. Muuten ihan kiva tietää, että sinusta tuntuu, että osaat käyttää niitä
salli mun nauraa...BUAHAHAHAHAHHHHHHHHHHHHHHHH
Vierailija:
miten kannattaa laittaa mielummin:esimerkkilauseena:
Tämänlaisia alueita ovat Intia (Lähde 1999, 2000), Afrikka (Lähde 2001) ja Suomi (Lähde 2000)
Tämänlaisia alueita ovat Intia, Afrikka ja Suomi (Lähde1999, 2000; Lähde2001; Lähde2000)
kumpi on suositeltavampi tapa???
SIVU pitää mainita myös esim. (Kolli 98, 2002) ja jos viitataan useampaan lauseeseen, piste tulee sulun sisälle (Nakkeli 98, 2003.) jos yhteen edellä mainittuun lauseeseen, sulun ulkopuolelle (Kelli 98, 2003).
Vierailija:
SIVU pitää mainita myös esim. (Kolli 98, 2002) ja jos viitataan useampaan lauseeseen, piste tulee sulun sisälle (Nakkeli 98, 2003.) jos yhteen edellä mainittuun lauseeseen, sulun ulkopuolelle (Kelli 98, 2003).
mutta MEIDÄNPÄS laitoksella ei tarvitse laittaa sivunumeroita ellei erikeseen tunne siihen tarvetta Mitä järkeä on tiet. julkaisuista laitta sivunumeroita, jos esim koko julkaisu käsittelee jotain samaa asiaa laitatko silloin esim (Whitney 2003, s. 1,2,3 14-23 ja 67)
Meidän laitoksella ei myöskään laiteta pistettä sulkujen sisäpuolelle niinkuin teidän laitoksella. Meidän laitoksen porukan mielestä on aika älyttömän näköistä esim: Punainen on kaunis väri (Whitney2003.).
Siis hommaa tuo kirja, niin ei tarvitse mietiskellä noita seikkoja.
Onko tämanlaisia hyvä sana, siihen takerruin heti. Miksei tällaisia.
mun mielestä toi eka tapa.
tämänlainen on suomen kielen sana samalla tavalla kuin tällainen, mitähän nyt yrität nassuttaa siinä?
oppiaine/laitos ei ole laittanut selkeitä ohjeita kotisivuilleen tai painanut jotain julkaisua aiheesta. Aika yleistä on, että opinnäytetyötä varten on selvät ohjeet kaikkine eri esimerkkeineen (lait, nettisivuilta lainaaminen jne) ja yleistä on sekin, että tieto ei vain ole opiskelijaa saavuttanut. Jos teillä ei todella ole kunnon ohjeita, niin tässä on palautteen paikka yliopistolle. Käytännöt vaihtelevat viitteissä tosi paljon.
Miten olet muuten tehnyt aiemmat seminaarityösi, jos lähdenotaatio on vielä graduvaiheessa epäselvää? Etkö saanut proseminaarissa jatkoa varten selkeitä ohjeita? Jos et, niin oppiaineellasi on vielä paljon kehitettävää.
Vierailija:
kun viittaa kirjaan, laitetaan sivut, jos tieteelliseen lehteen, ei sivuja
ei ole ohjeita ja toiset -varsinkin humanistiset-laitokset ovat varsin tarkkoja ohjesäännöissään.
tekniikan ja luonnontieteen alalla ei yleensä laitata sivunumeroita, koska niissä yleisimpinä lähteinä ovat tieteelliset artikkelit päinvastoin kuin esim joku sosiaaliala yms jossa " tiede" perustuu paksuihin 1950-luvulta peräisin oleviin kirjoihin. näin on asiat
kaikesta ne yrittääkin vääntää tiedettä..ajatelkaas nyt lastentarhaopettajat, sosiaalialan ihmiset yms. aivan huuhaata. luonnontieteet, tekniikka, lääketiede yms on ihan ok, mutta nuo muut varsinkin humu-alat on aivan turhaa. Kaikki sellainen ei-empiiris analyyttinen eli hermeneuttinen yms kyselytutkimus on aivan turhaa paskaa. en lainkaan ihmettele, että heillä on niin tarkat ohjeet kaikesta..saavat hommistaan " tieteellisempää" .
vaikka sitä OIKEETA tiedettä ollaan muutenkin :)
On selvempi. T just oman työnsä valmiiksi saanut