Sivut

Kommentit (2899)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuljin kylältä kotiinpäin
Niin talonpojan mä tiellä näin
Löydät tytön niin tumman nätin kuin humma
sanoi tuo ystäväin
Hän on luona joen rannan missä tuoksuu havupuu
neuvon yhden sulle annan heitä mielestäs jo muu

Käymme yhdessä ain

käymme aina rinnakkain

Käyt rinnallain ja vaskikellot soi
kuin siunaten nyt rakkauden
hääsunnuntain kun vaskikellot soi
niin kaiku toistaa soiton sen.

Kellot soi
Meidät maailma nyt yhteen toi
Iltaa kauniimpaa ei olla voi
Meidät luoja toisillemme loi

Lyötiin hynttyyt kerran yhteen
mukavalta tuntui niin
Vaan on vuodet nuo menneet
saaneet meidät aatoksiin
Nyt lähden stadiin
mä vaihdan maisemaa

Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka
Perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa
...
Meistä ei ollutkaan siihen hommaan

Nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
Ja se juhla on nimeltään - ero

Sinä lähdit pois
Minä katselin parvekkeelta
Loittonevaa selkääsi
Kiersit vesilammikot
Ja arvaan ettet murehdi tätä eroa

Kun kuljin kovempaa hän huusi lisää
silloin seisomaan mä portin pieleen jäin
hän kaipaa vielä isää
en voi lähteä mä näin
hän ihmetellen seisoi vierelläin
kuulin: "isä kulje hitaammin"

Aja hiljaa isi nyt vain
niin sitten illalla leikitään
Aja hiljaa isi nyt vain,
niin mä kiltisti myös odottamaan jään

Joka päivä töitä isä paiski paljonkin,

me ruokaa tarvittiin ja kengät paljas varpaisiin.

Joka ilta peitti hän mun kun laittoi nukkumaan,

rukoilimme vain sitten suukon poskeen sain

Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
En aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan.
Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri,
Evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol' maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa

Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Silloin miehet oli viljaa, jota halla vei
Kuvat menneisyyden kulkee lastinaan
Etulinjaan palaa öisin uudestaan

Herra, kädelläsi asua mä saan,

turvallisin käsi päällä maan.

Siellä kaikki saavat uuden sydämen,

rauhan annat haavat sitoen.

Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton

Lennä, lennä, lintuseni,

lennä ylös pilvihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Mistä saapuikaan taas lintunen tuo

Ken lähettää sen ihmisten luo

Se uinahtaa tuulen kehtoon vain saa

Ja jokainen on kohdannut sen

Aurinko saa taas elämän kukkaan
Kasvoista nään sen ystävien
Aurinko saa ei painua hukkaan
Kehto kun on se rakkauden

 Aurinko on kauniimpi ja kauniimpi on hän joka löysi tarkoituksen elämän

Kauniimpaa  aikaa en enää elää saa 

päivät nuo jääneet on taa

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja!

Ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden,

ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Ei aika mennyt koskaan palaa
ei takaisin nuo päivät tulla voi
pois kuihtuneet on ruusut kauniit
ne kerran tielle elon lohdun toi

Aina uudelleen teen matkaa eiliseen
Muistojani selaten elän hetken kerrallaan
Ja kaipaan

Käyn uudelleen eiliseen

sen minkä tein taas teen

mies muistoineen eilisen käy uudelleeen

Eilen kun mä tiennyt en
Niin kaunis oli maa
Mä kuljin laulaen
Ja polultani kun
Sain löytää rakkauden
Mä onneen antauduin
Mut tiennyt sitä en

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä

Sininen on taivas,
siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
valkoiset on yöt kesien,
valkoiset on pilvet,
lampaat nuo taivaan sinisen.

Ne kesäyöt

hongat nummella soi 

 värin maahan oksa loi

ne kesäyöt

Oli yö, suviyö,
oli sellainen yö,
jolloin sorsien kohtalon hetki jo lyö,
kun me rannalle hiivittiin,
kun me rannalle hiivittiin

Muistan kuinka hiivimme
ylös vuokrahuoneeseen
Älä herätä mummoa, sä sanoit
jätä kengät eteiseen

Vanha pelargonia on mummon akkunalla

ja akkunan alla

laulaa katulaulaja.

Hän mummolleni laulaa

ja punoo lemmenpaulaa,

mutta turhaa on se vaiva,

mummo vaarin muistaa vain.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuljin kylältä kotiinpäin
Niin talonpojan mä tiellä näin
Löydät tytön niin tumman nätin kuin humma
sanoi tuo ystäväin
Hän on luona joen rannan missä tuoksuu havupuu
neuvon yhden sulle annan heitä mielestäs jo muu

Käymme yhdessä ain

käymme aina rinnakkain

Käyt rinnallain ja vaskikellot soi
kuin siunaten nyt rakkauden
hääsunnuntain kun vaskikellot soi
niin kaiku toistaa soiton sen.

Kellot soi
Meidät maailma nyt yhteen toi
Iltaa kauniimpaa ei olla voi
Meidät luoja toisillemme loi

Lyötiin hynttyyt kerran yhteen
mukavalta tuntui niin
Vaan on vuodet nuo menneet
saaneet meidät aatoksiin
Nyt lähden stadiin
mä vaihdan maisemaa

Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka
Perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa
...
Meistä ei ollutkaan siihen hommaan

Nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
Ja se juhla on nimeltään - ero

Sinä lähdit pois
Minä katselin parvekkeelta
Loittonevaa selkääsi
Kiersit vesilammikot
Ja arvaan ettet murehdi tätä eroa

Kun kuljin kovempaa hän huusi lisää
silloin seisomaan mä portin pieleen jäin
hän kaipaa vielä isää
en voi lähteä mä näin
hän ihmetellen seisoi vierelläin
kuulin: "isä kulje hitaammin"

Aja hiljaa isi nyt vain
niin sitten illalla leikitään
Aja hiljaa isi nyt vain,
niin mä kiltisti myös odottamaan jään

Joka päivä töitä isä paiski paljonkin,

me ruokaa tarvittiin ja kengät paljas varpaisiin.

Joka ilta peitti hän mun kun laittoi nukkumaan,

rukoilimme vain sitten suukon poskeen sain

Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
En aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan.
Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri,
Evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol' maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa

Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Silloin miehet oli viljaa, jota halla vei
Kuvat menneisyyden kulkee lastinaan
Etulinjaan palaa öisin uudestaan

Herra, kädelläsi asua mä saan,

turvallisin käsi päällä maan.

Siellä kaikki saavat uuden sydämen,

rauhan annat haavat sitoen.

Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton

Lennä, lennä, lintuseni,

lennä ylös pilvihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Mistä saapuikaan taas lintunen tuo

Ken lähettää sen ihmisten luo

Se uinahtaa tuulen kehtoon vain saa

Ja jokainen on kohdannut sen

Aurinko saa taas elämän kukkaan
Kasvoista nään sen ystävien
Aurinko saa ei painua hukkaan
Kehto kun on se rakkauden

 Aurinko on kauniimpi ja kauniimpi on hän joka löysi tarkoituksen elämän

Kauniimpaa  aikaa en enää elää saa 

päivät nuo jääneet on taa

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja!

Ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden,

ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Ei aika mennyt koskaan palaa
ei takaisin nuo päivät tulla voi
pois kuihtuneet on ruusut kauniit
ne kerran tielle elon lohdun toi

Aina uudelleen teen matkaa eiliseen
Muistojani selaten elän hetken kerrallaan
Ja kaipaan

Käyn uudelleen eiliseen

sen minkä tein taas teen

mies muistoineen eilisen käy uudelleeen

Eilen kun mä tiennyt en
Niin kaunis oli maa
Mä kuljin laulaen
Ja polultani kun
Sain löytää rakkauden
Mä onneen antauduin
Mut tiennyt sitä en

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä

Sininen on taivas,
siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
valkoiset on yöt kesien,
valkoiset on pilvet,
lampaat nuo taivaan sinisen.

Ne kesäyöt

hongat nummella soi 

 värin maahan oksa loi

ne kesäyöt

Oli yö, suviyö,
oli sellainen yö,
jolloin sorsien kohtalon hetki jo lyö,
kun me rannalle hiivittiin,
kun me rannalle hiivittiin

Muistan kuinka hiivimme
ylös vuokrahuoneeseen
Älä herätä mummoa, sä sanoit
jätä kengät eteiseen

Vanha pelargonia on mummon akkunalla

ja akkunan alla

laulaa katulaulaja.

Hän mummolleni laulaa

ja punoo lemmenpaulaa,

mutta turhaa on se vaiva,

mummo vaarin muistaa vain.

Vaari turvallinen on kuin vanha tuttu
Vaarin kanssa maailma on helppo juttu
Vaari kuuluu taivaanrannan maalareihin
Vaan jos sataa, pukee neidin haalareihin

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuljin kylältä kotiinpäin
Niin talonpojan mä tiellä näin
Löydät tytön niin tumman nätin kuin humma
sanoi tuo ystäväin
Hän on luona joen rannan missä tuoksuu havupuu
neuvon yhden sulle annan heitä mielestäs jo muu

Käymme yhdessä ain

käymme aina rinnakkain

Käyt rinnallain ja vaskikellot soi
kuin siunaten nyt rakkauden
hääsunnuntain kun vaskikellot soi
niin kaiku toistaa soiton sen.

Kellot soi
Meidät maailma nyt yhteen toi
Iltaa kauniimpaa ei olla voi
Meidät luoja toisillemme loi

Lyötiin hynttyyt kerran yhteen
mukavalta tuntui niin
Vaan on vuodet nuo menneet
saaneet meidät aatoksiin
Nyt lähden stadiin
mä vaihdan maisemaa

Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka
Perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa
...
Meistä ei ollutkaan siihen hommaan

Nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
Ja se juhla on nimeltään - ero

Sinä lähdit pois
Minä katselin parvekkeelta
Loittonevaa selkääsi
Kiersit vesilammikot
Ja arvaan ettet murehdi tätä eroa

Kun kuljin kovempaa hän huusi lisää
silloin seisomaan mä portin pieleen jäin
hän kaipaa vielä isää
en voi lähteä mä näin
hän ihmetellen seisoi vierelläin
kuulin: "isä kulje hitaammin"

Aja hiljaa isi nyt vain
niin sitten illalla leikitään
Aja hiljaa isi nyt vain,
niin mä kiltisti myös odottamaan jään

Joka päivä töitä isä paiski paljonkin,

me ruokaa tarvittiin ja kengät paljas varpaisiin.

Joka ilta peitti hän mun kun laittoi nukkumaan,

rukoilimme vain sitten suukon poskeen sain

Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
En aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan.
Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri,
Evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol' maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa

Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Silloin miehet oli viljaa, jota halla vei
Kuvat menneisyyden kulkee lastinaan
Etulinjaan palaa öisin uudestaan

Herra, kädelläsi asua mä saan,

turvallisin käsi päällä maan.

Siellä kaikki saavat uuden sydämen,

rauhan annat haavat sitoen.

Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton

Lennä, lennä, lintuseni,

lennä ylös pilvihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Mistä saapuikaan taas lintunen tuo

Ken lähettää sen ihmisten luo

Se uinahtaa tuulen kehtoon vain saa

Ja jokainen on kohdannut sen

Aurinko saa taas elämän kukkaan
Kasvoista nään sen ystävien
Aurinko saa ei painua hukkaan
Kehto kun on se rakkauden

 Aurinko on kauniimpi ja kauniimpi on hän joka löysi tarkoituksen elämän

Kauniimpaa  aikaa en enää elää saa 

päivät nuo jääneet on taa

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja!

Ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden,

ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Ei aika mennyt koskaan palaa
ei takaisin nuo päivät tulla voi
pois kuihtuneet on ruusut kauniit
ne kerran tielle elon lohdun toi

Aina uudelleen teen matkaa eiliseen
Muistojani selaten elän hetken kerrallaan
Ja kaipaan

Käyn uudelleen eiliseen

sen minkä tein taas teen

mies muistoineen eilisen käy uudelleeen

Eilen kun mä tiennyt en
Niin kaunis oli maa
Mä kuljin laulaen
Ja polultani kun
Sain löytää rakkauden
Mä onneen antauduin
Mut tiennyt sitä en

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä

Sininen on taivas,
siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
valkoiset on yöt kesien,
valkoiset on pilvet,
lampaat nuo taivaan sinisen.

Ne kesäyöt

hongat nummella soi 

 värin maahan oksa loi

ne kesäyöt

Oli yö, suviyö,
oli sellainen yö,
jolloin sorsien kohtalon hetki jo lyö,
kun me rannalle hiivittiin,
kun me rannalle hiivittiin

Muistan kuinka hiivimme
ylös vuokrahuoneeseen
Älä herätä mummoa, sä sanoit
jätä kengät eteiseen

Vanha pelargonia on mummon akkunalla

ja akkunan alla

laulaa katulaulaja.

Hän mummolleni laulaa

ja punoo lemmenpaulaa,

mutta turhaa on se vaiva,

mummo vaarin muistaa vain.

Vaari turvallinen on kuin vanha tuttu
Vaarin kanssa maailma on helppo juttu
Vaari kuuluu taivaanrannan maalareihin
Vaan jos sataa, pukee neidin haalareihin

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Ai ai vaaria, kaikilla ei ole saaria,

mutta meidän vaarilla oma saari on.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuljin kylältä kotiinpäin
Niin talonpojan mä tiellä näin
Löydät tytön niin tumman nätin kuin humma
sanoi tuo ystäväin
Hän on luona joen rannan missä tuoksuu havupuu
neuvon yhden sulle annan heitä mielestäs jo muu

Käymme yhdessä ain

käymme aina rinnakkain

Käyt rinnallain ja vaskikellot soi
kuin siunaten nyt rakkauden
hääsunnuntain kun vaskikellot soi
niin kaiku toistaa soiton sen.

Kellot soi
Meidät maailma nyt yhteen toi
Iltaa kauniimpaa ei olla voi
Meidät luoja toisillemme loi

Lyötiin hynttyyt kerran yhteen
mukavalta tuntui niin
Vaan on vuodet nuo menneet
saaneet meidät aatoksiin
Nyt lähden stadiin
mä vaihdan maisemaa

Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka
Perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa
...
Meistä ei ollutkaan siihen hommaan

Nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
Ja se juhla on nimeltään - ero

Sinä lähdit pois
Minä katselin parvekkeelta
Loittonevaa selkääsi
Kiersit vesilammikot
Ja arvaan ettet murehdi tätä eroa

Kun kuljin kovempaa hän huusi lisää
silloin seisomaan mä portin pieleen jäin
hän kaipaa vielä isää
en voi lähteä mä näin
hän ihmetellen seisoi vierelläin
kuulin: "isä kulje hitaammin"

Aja hiljaa isi nyt vain
niin sitten illalla leikitään
Aja hiljaa isi nyt vain,
niin mä kiltisti myös odottamaan jään

Joka päivä töitä isä paiski paljonkin,

me ruokaa tarvittiin ja kengät paljas varpaisiin.

Joka ilta peitti hän mun kun laittoi nukkumaan,

rukoilimme vain sitten suukon poskeen sain

Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
En aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan.
Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri,
Evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol' maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa

Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Silloin miehet oli viljaa, jota halla vei
Kuvat menneisyyden kulkee lastinaan
Etulinjaan palaa öisin uudestaan

Herra, kädelläsi asua mä saan,

turvallisin käsi päällä maan.

Siellä kaikki saavat uuden sydämen,

rauhan annat haavat sitoen.

Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton

Lennä, lennä, lintuseni,

lennä ylös pilvihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Mistä saapuikaan taas lintunen tuo

Ken lähettää sen ihmisten luo

Se uinahtaa tuulen kehtoon vain saa

Ja jokainen on kohdannut sen

Aurinko saa taas elämän kukkaan
Kasvoista nään sen ystävien
Aurinko saa ei painua hukkaan
Kehto kun on se rakkauden

 Aurinko on kauniimpi ja kauniimpi on hän joka löysi tarkoituksen elämän

Kauniimpaa  aikaa en enää elää saa 

päivät nuo jääneet on taa

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja!

Ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden,

ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Ei aika mennyt koskaan palaa
ei takaisin nuo päivät tulla voi
pois kuihtuneet on ruusut kauniit
ne kerran tielle elon lohdun toi

Aina uudelleen teen matkaa eiliseen
Muistojani selaten elän hetken kerrallaan
Ja kaipaan

Käyn uudelleen eiliseen

sen minkä tein taas teen

mies muistoineen eilisen käy uudelleeen

Eilen kun mä tiennyt en
Niin kaunis oli maa
Mä kuljin laulaen
Ja polultani kun
Sain löytää rakkauden
Mä onneen antauduin
Mut tiennyt sitä en

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä

Sininen on taivas,
siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
valkoiset on yöt kesien,
valkoiset on pilvet,
lampaat nuo taivaan sinisen.

Ne kesäyöt

hongat nummella soi 

 värin maahan oksa loi

ne kesäyöt

Oli yö, suviyö,
oli sellainen yö,
jolloin sorsien kohtalon hetki jo lyö,
kun me rannalle hiivittiin,
kun me rannalle hiivittiin

Muistan kuinka hiivimme
ylös vuokrahuoneeseen
Älä herätä mummoa, sä sanoit
jätä kengät eteiseen

Vanha pelargonia on mummon akkunalla

ja akkunan alla

laulaa katulaulaja.

Hän mummolleni laulaa

ja punoo lemmenpaulaa,

mutta turhaa on se vaiva,

mummo vaarin muistaa vain.

Vaari turvallinen on kuin vanha tuttu
Vaarin kanssa maailma on helppo juttu
Vaari kuuluu taivaanrannan maalareihin
Vaan jos sataa, pukee neidin haalareihin

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Ai ai vaaria, kaikilla ei ole saaria,

mutta meidän vaarilla oma saari on.

Jos saaren minä saisin, vaikka pienenkin

Jos saaren omistaisin lailla sulttaanin

Mä sinne rakentaisin pienen palatsin

Sen langoin hopeaisin koristelisin

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuljin kylältä kotiinpäin
Niin talonpojan mä tiellä näin
Löydät tytön niin tumman nätin kuin humma
sanoi tuo ystäväin
Hän on luona joen rannan missä tuoksuu havupuu
neuvon yhden sulle annan heitä mielestäs jo muu

Käymme yhdessä ain

käymme aina rinnakkain

Käyt rinnallain ja vaskikellot soi
kuin siunaten nyt rakkauden
hääsunnuntain kun vaskikellot soi
niin kaiku toistaa soiton sen.

Kellot soi
Meidät maailma nyt yhteen toi
Iltaa kauniimpaa ei olla voi
Meidät luoja toisillemme loi

Lyötiin hynttyyt kerran yhteen
mukavalta tuntui niin
Vaan on vuodet nuo menneet
saaneet meidät aatoksiin
Nyt lähden stadiin
mä vaihdan maisemaa

Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka
Perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa
...
Meistä ei ollutkaan siihen hommaan

Nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
Ja se juhla on nimeltään - ero

Sinä lähdit pois
Minä katselin parvekkeelta
Loittonevaa selkääsi
Kiersit vesilammikot
Ja arvaan ettet murehdi tätä eroa

Kun kuljin kovempaa hän huusi lisää
silloin seisomaan mä portin pieleen jäin
hän kaipaa vielä isää
en voi lähteä mä näin
hän ihmetellen seisoi vierelläin
kuulin: "isä kulje hitaammin"

Aja hiljaa isi nyt vain
niin sitten illalla leikitään
Aja hiljaa isi nyt vain,
niin mä kiltisti myös odottamaan jään

Joka päivä töitä isä paiski paljonkin,

me ruokaa tarvittiin ja kengät paljas varpaisiin.

Joka ilta peitti hän mun kun laittoi nukkumaan,

rukoilimme vain sitten suukon poskeen sain

Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
En aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan.
Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri,
Evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol' maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa

Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Silloin miehet oli viljaa, jota halla vei
Kuvat menneisyyden kulkee lastinaan
Etulinjaan palaa öisin uudestaan

Herra, kädelläsi asua mä saan,

turvallisin käsi päällä maan.

Siellä kaikki saavat uuden sydämen,

rauhan annat haavat sitoen.

Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton

Lennä, lennä, lintuseni,

lennä ylös pilvihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Mistä saapuikaan taas lintunen tuo

Ken lähettää sen ihmisten luo

Se uinahtaa tuulen kehtoon vain saa

Ja jokainen on kohdannut sen

Aurinko saa taas elämän kukkaan
Kasvoista nään sen ystävien
Aurinko saa ei painua hukkaan
Kehto kun on se rakkauden

 Aurinko on kauniimpi ja kauniimpi on hän joka löysi tarkoituksen elämän

Kauniimpaa  aikaa en enää elää saa 

päivät nuo jääneet on taa

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja!

Ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden,

ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Ei aika mennyt koskaan palaa
ei takaisin nuo päivät tulla voi
pois kuihtuneet on ruusut kauniit
ne kerran tielle elon lohdun toi

Aina uudelleen teen matkaa eiliseen
Muistojani selaten elän hetken kerrallaan
Ja kaipaan

Käyn uudelleen eiliseen

sen minkä tein taas teen

mies muistoineen eilisen käy uudelleeen

Eilen kun mä tiennyt en
Niin kaunis oli maa
Mä kuljin laulaen
Ja polultani kun
Sain löytää rakkauden
Mä onneen antauduin
Mut tiennyt sitä en

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä

Sininen on taivas,
siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
valkoiset on yöt kesien,
valkoiset on pilvet,
lampaat nuo taivaan sinisen.

Ne kesäyöt

hongat nummella soi 

 värin maahan oksa loi

ne kesäyöt

Oli yö, suviyö,
oli sellainen yö,
jolloin sorsien kohtalon hetki jo lyö,
kun me rannalle hiivittiin,
kun me rannalle hiivittiin

Muistan kuinka hiivimme
ylös vuokrahuoneeseen
Älä herätä mummoa, sä sanoit
jätä kengät eteiseen

Vanha pelargonia on mummon akkunalla

ja akkunan alla

laulaa katulaulaja.

Hän mummolleni laulaa

ja punoo lemmenpaulaa,

mutta turhaa on se vaiva,

mummo vaarin muistaa vain.

Vaari turvallinen on kuin vanha tuttu
Vaarin kanssa maailma on helppo juttu
Vaari kuuluu taivaanrannan maalareihin
Vaan jos sataa, pukee neidin haalareihin

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Ai ai vaaria, kaikilla ei ole saaria,

mutta meidän vaarilla oma saari on.

Jos saaren minä saisin, vaikka pienenkin

Jos saaren omistaisin lailla sulttaanin

Mä sinne rakentaisin pienen palatsin

Sen langoin hopeaisin koristelisin

Mutt' sulttaani hän hummailee ja haaremissaan elelee 
keskellä naisten viehkeäin - sulttaani oisin mielelläin!
Mutt' ei, hän ompi polo mies, hänt' painaa Koraaninsa ies,
ei maista viinin tippaakaan - en sulttaaniksi tahtoiskaan!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuljin kylältä kotiinpäin
Niin talonpojan mä tiellä näin
Löydät tytön niin tumman nätin kuin humma
sanoi tuo ystäväin
Hän on luona joen rannan missä tuoksuu havupuu
neuvon yhden sulle annan heitä mielestäs jo muu

Käymme yhdessä ain

käymme aina rinnakkain

Käyt rinnallain ja vaskikellot soi
kuin siunaten nyt rakkauden
hääsunnuntain kun vaskikellot soi
niin kaiku toistaa soiton sen.

Kellot soi
Meidät maailma nyt yhteen toi
Iltaa kauniimpaa ei olla voi
Meidät luoja toisillemme loi

Lyötiin hynttyyt kerran yhteen
mukavalta tuntui niin
Vaan on vuodet nuo menneet
saaneet meidät aatoksiin
Nyt lähden stadiin
mä vaihdan maisemaa

Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka
Perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa
...
Meistä ei ollutkaan siihen hommaan

Nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
Ja se juhla on nimeltään - ero

Sinä lähdit pois
Minä katselin parvekkeelta
Loittonevaa selkääsi
Kiersit vesilammikot
Ja arvaan ettet murehdi tätä eroa

Kun kuljin kovempaa hän huusi lisää
silloin seisomaan mä portin pieleen jäin
hän kaipaa vielä isää
en voi lähteä mä näin
hän ihmetellen seisoi vierelläin
kuulin: "isä kulje hitaammin"

Aja hiljaa isi nyt vain
niin sitten illalla leikitään
Aja hiljaa isi nyt vain,
niin mä kiltisti myös odottamaan jään

Joka päivä töitä isä paiski paljonkin,

me ruokaa tarvittiin ja kengät paljas varpaisiin.

Joka ilta peitti hän mun kun laittoi nukkumaan,

rukoilimme vain sitten suukon poskeen sain

Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
En aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan.
Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri,
Evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol' maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa

Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Silloin miehet oli viljaa, jota halla vei
Kuvat menneisyyden kulkee lastinaan
Etulinjaan palaa öisin uudestaan

Herra, kädelläsi asua mä saan,

turvallisin käsi päällä maan.

Siellä kaikki saavat uuden sydämen,

rauhan annat haavat sitoen.

Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton

Lennä, lennä, lintuseni,

lennä ylös pilvihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Mistä saapuikaan taas lintunen tuo

Ken lähettää sen ihmisten luo

Se uinahtaa tuulen kehtoon vain saa

Ja jokainen on kohdannut sen

Aurinko saa taas elämän kukkaan
Kasvoista nään sen ystävien
Aurinko saa ei painua hukkaan
Kehto kun on se rakkauden

 Aurinko on kauniimpi ja kauniimpi on hän joka löysi tarkoituksen elämän

Kauniimpaa  aikaa en enää elää saa 

päivät nuo jääneet on taa

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja!

Ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden,

ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Ei aika mennyt koskaan palaa
ei takaisin nuo päivät tulla voi
pois kuihtuneet on ruusut kauniit
ne kerran tielle elon lohdun toi

Aina uudelleen teen matkaa eiliseen
Muistojani selaten elän hetken kerrallaan
Ja kaipaan

Käyn uudelleen eiliseen

sen minkä tein taas teen

mies muistoineen eilisen käy uudelleeen

Eilen kun mä tiennyt en
Niin kaunis oli maa
Mä kuljin laulaen
Ja polultani kun
Sain löytää rakkauden
Mä onneen antauduin
Mut tiennyt sitä en

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä

Sininen on taivas,
siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
valkoiset on yöt kesien,
valkoiset on pilvet,
lampaat nuo taivaan sinisen.

Ne kesäyöt

hongat nummella soi 

 värin maahan oksa loi

ne kesäyöt

Oli yö, suviyö,
oli sellainen yö,
jolloin sorsien kohtalon hetki jo lyö,
kun me rannalle hiivittiin,
kun me rannalle hiivittiin

Muistan kuinka hiivimme
ylös vuokrahuoneeseen
Älä herätä mummoa, sä sanoit
jätä kengät eteiseen

Vanha pelargonia on mummon akkunalla

ja akkunan alla

laulaa katulaulaja.

Hän mummolleni laulaa

ja punoo lemmenpaulaa,

mutta turhaa on se vaiva,

mummo vaarin muistaa vain.

Vaari turvallinen on kuin vanha tuttu
Vaarin kanssa maailma on helppo juttu
Vaari kuuluu taivaanrannan maalareihin
Vaan jos sataa, pukee neidin haalareihin

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Ai ai vaaria, kaikilla ei ole saaria,

mutta meidän vaarilla oma saari on.

Jos saaren minä saisin, vaikka pienenkin

Jos saaren omistaisin lailla sulttaanin

Mä sinne rakentaisin pienen palatsin

Sen langoin hopeaisin koristelisin

Mutt' sulttaani hän hummailee ja haaremissaan elelee 
keskellä naisten viehkeäin - sulttaani oisin mielelläin!
Mutt' ei, hän ompi polo mies, hänt' painaa Koraaninsa ies,
ei maista viinin tippaakaan - en sulttaaniksi tahtoiskaan!

Hassan tuumaili itsekseen:
voi mua onnetonta
Kun kännissä päin otin kymmenen muijaa
vaikka entistä on niin monta

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuljin kylältä kotiinpäin
Niin talonpojan mä tiellä näin
Löydät tytön niin tumman nätin kuin humma
sanoi tuo ystäväin
Hän on luona joen rannan missä tuoksuu havupuu
neuvon yhden sulle annan heitä mielestäs jo muu

Käymme yhdessä ain

käymme aina rinnakkain

Käyt rinnallain ja vaskikellot soi
kuin siunaten nyt rakkauden
hääsunnuntain kun vaskikellot soi
niin kaiku toistaa soiton sen.

Kellot soi
Meidät maailma nyt yhteen toi
Iltaa kauniimpaa ei olla voi
Meidät luoja toisillemme loi

Lyötiin hynttyyt kerran yhteen
mukavalta tuntui niin
Vaan on vuodet nuo menneet
saaneet meidät aatoksiin
Nyt lähden stadiin
mä vaihdan maisemaa

Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka
Perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa
...
Meistä ei ollutkaan siihen hommaan

Nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
Ja se juhla on nimeltään - ero

Sinä lähdit pois
Minä katselin parvekkeelta
Loittonevaa selkääsi
Kiersit vesilammikot
Ja arvaan ettet murehdi tätä eroa

Kun kuljin kovempaa hän huusi lisää
silloin seisomaan mä portin pieleen jäin
hän kaipaa vielä isää
en voi lähteä mä näin
hän ihmetellen seisoi vierelläin
kuulin: "isä kulje hitaammin"

Aja hiljaa isi nyt vain
niin sitten illalla leikitään
Aja hiljaa isi nyt vain,
niin mä kiltisti myös odottamaan jään

Joka päivä töitä isä paiski paljonkin,

me ruokaa tarvittiin ja kengät paljas varpaisiin.

Joka ilta peitti hän mun kun laittoi nukkumaan,

rukoilimme vain sitten suukon poskeen sain

Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
En aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan.
Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri,
Evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol' maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa

Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Silloin miehet oli viljaa, jota halla vei
Kuvat menneisyyden kulkee lastinaan
Etulinjaan palaa öisin uudestaan

Herra, kädelläsi asua mä saan,

turvallisin käsi päällä maan.

Siellä kaikki saavat uuden sydämen,

rauhan annat haavat sitoen.

Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton

Lennä, lennä, lintuseni,

lennä ylös pilvihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Mistä saapuikaan taas lintunen tuo

Ken lähettää sen ihmisten luo

Se uinahtaa tuulen kehtoon vain saa

Ja jokainen on kohdannut sen

Aurinko saa taas elämän kukkaan
Kasvoista nään sen ystävien
Aurinko saa ei painua hukkaan
Kehto kun on se rakkauden

 Aurinko on kauniimpi ja kauniimpi on hän joka löysi tarkoituksen elämän

Kauniimpaa  aikaa en enää elää saa 

päivät nuo jääneet on taa

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja!

Ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden,

ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Ei aika mennyt koskaan palaa
ei takaisin nuo päivät tulla voi
pois kuihtuneet on ruusut kauniit
ne kerran tielle elon lohdun toi

Aina uudelleen teen matkaa eiliseen
Muistojani selaten elän hetken kerrallaan
Ja kaipaan

Käyn uudelleen eiliseen

sen minkä tein taas teen

mies muistoineen eilisen käy uudelleeen

Eilen kun mä tiennyt en
Niin kaunis oli maa
Mä kuljin laulaen
Ja polultani kun
Sain löytää rakkauden
Mä onneen antauduin
Mut tiennyt sitä en

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä

Sininen on taivas,
siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
valkoiset on yöt kesien,
valkoiset on pilvet,
lampaat nuo taivaan sinisen.

Ne kesäyöt

hongat nummella soi 

 värin maahan oksa loi

ne kesäyöt

Oli yö, suviyö,
oli sellainen yö,
jolloin sorsien kohtalon hetki jo lyö,
kun me rannalle hiivittiin,
kun me rannalle hiivittiin

Muistan kuinka hiivimme
ylös vuokrahuoneeseen
Älä herätä mummoa, sä sanoit
jätä kengät eteiseen

Vanha pelargonia on mummon akkunalla

ja akkunan alla

laulaa katulaulaja.

Hän mummolleni laulaa

ja punoo lemmenpaulaa,

mutta turhaa on se vaiva,

mummo vaarin muistaa vain.

Vaari turvallinen on kuin vanha tuttu
Vaarin kanssa maailma on helppo juttu
Vaari kuuluu taivaanrannan maalareihin
Vaan jos sataa, pukee neidin haalareihin

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Ai ai vaaria, kaikilla ei ole saaria,

mutta meidän vaarilla oma saari on.

Jos saaren minä saisin, vaikka pienenkin

Jos saaren omistaisin lailla sulttaanin

Mä sinne rakentaisin pienen palatsin

Sen langoin hopeaisin koristelisin

Mutt' sulttaani hän hummailee ja haaremissaan elelee 
keskellä naisten viehkeäin - sulttaani oisin mielelläin!
Mutt' ei, hän ompi polo mies, hänt' painaa Koraaninsa ies,
ei maista viinin tippaakaan - en sulttaaniksi tahtoiskaan!

Hassan tuumaili itsekseen:
voi mua onnetonta
Kun kännissä päin otin kymmenen muijaa
vaikka entistä on niin monta

Isä oli kännissä, kuinkas muutenkaan

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuljin kylältä kotiinpäin
Niin talonpojan mä tiellä näin
Löydät tytön niin tumman nätin kuin humma
sanoi tuo ystäväin
Hän on luona joen rannan missä tuoksuu havupuu
neuvon yhden sulle annan heitä mielestäs jo muu

Käymme yhdessä ain

käymme aina rinnakkain

Käyt rinnallain ja vaskikellot soi
kuin siunaten nyt rakkauden
hääsunnuntain kun vaskikellot soi
niin kaiku toistaa soiton sen.

Kellot soi
Meidät maailma nyt yhteen toi
Iltaa kauniimpaa ei olla voi
Meidät luoja toisillemme loi

Lyötiin hynttyyt kerran yhteen
mukavalta tuntui niin
Vaan on vuodet nuo menneet
saaneet meidät aatoksiin
Nyt lähden stadiin
mä vaihdan maisemaa

Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka
Perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa
...
Meistä ei ollutkaan siihen hommaan

Nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
Ja se juhla on nimeltään - ero

Sinä lähdit pois
Minä katselin parvekkeelta
Loittonevaa selkääsi
Kiersit vesilammikot
Ja arvaan ettet murehdi tätä eroa

Kun kuljin kovempaa hän huusi lisää
silloin seisomaan mä portin pieleen jäin
hän kaipaa vielä isää
en voi lähteä mä näin
hän ihmetellen seisoi vierelläin
kuulin: "isä kulje hitaammin"

Aja hiljaa isi nyt vain
niin sitten illalla leikitään
Aja hiljaa isi nyt vain,
niin mä kiltisti myös odottamaan jään

Joka päivä töitä isä paiski paljonkin,

me ruokaa tarvittiin ja kengät paljas varpaisiin.

Joka ilta peitti hän mun kun laittoi nukkumaan,

rukoilimme vain sitten suukon poskeen sain

Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
En aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan.
Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri,
Evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol' maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa

Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Silloin miehet oli viljaa, jota halla vei
Kuvat menneisyyden kulkee lastinaan
Etulinjaan palaa öisin uudestaan

Herra, kädelläsi asua mä saan,

turvallisin käsi päällä maan.

Siellä kaikki saavat uuden sydämen,

rauhan annat haavat sitoen.

Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton

Lennä, lennä, lintuseni,

lennä ylös pilvihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Mistä saapuikaan taas lintunen tuo

Ken lähettää sen ihmisten luo

Se uinahtaa tuulen kehtoon vain saa

Ja jokainen on kohdannut sen

Aurinko saa taas elämän kukkaan
Kasvoista nään sen ystävien
Aurinko saa ei painua hukkaan
Kehto kun on se rakkauden

 Aurinko on kauniimpi ja kauniimpi on hän joka löysi tarkoituksen elämän

Kauniimpaa  aikaa en enää elää saa 

päivät nuo jääneet on taa

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja!

Ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden,

ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Ei aika mennyt koskaan palaa
ei takaisin nuo päivät tulla voi
pois kuihtuneet on ruusut kauniit
ne kerran tielle elon lohdun toi

Aina uudelleen teen matkaa eiliseen
Muistojani selaten elän hetken kerrallaan
Ja kaipaan

Käyn uudelleen eiliseen

sen minkä tein taas teen

mies muistoineen eilisen käy uudelleeen

Eilen kun mä tiennyt en
Niin kaunis oli maa
Mä kuljin laulaen
Ja polultani kun
Sain löytää rakkauden
Mä onneen antauduin
Mut tiennyt sitä en

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä

Sininen on taivas,
siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
valkoiset on yöt kesien,
valkoiset on pilvet,
lampaat nuo taivaan sinisen.

Ne kesäyöt

hongat nummella soi 

 värin maahan oksa loi

ne kesäyöt

Oli yö, suviyö,
oli sellainen yö,
jolloin sorsien kohtalon hetki jo lyö,
kun me rannalle hiivittiin,
kun me rannalle hiivittiin

Muistan kuinka hiivimme
ylös vuokrahuoneeseen
Älä herätä mummoa, sä sanoit
jätä kengät eteiseen

Vanha pelargonia on mummon akkunalla

ja akkunan alla

laulaa katulaulaja.

Hän mummolleni laulaa

ja punoo lemmenpaulaa,

mutta turhaa on se vaiva,

mummo vaarin muistaa vain.

Vaari turvallinen on kuin vanha tuttu
Vaarin kanssa maailma on helppo juttu
Vaari kuuluu taivaanrannan maalareihin
Vaan jos sataa, pukee neidin haalareihin

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Ai ai vaaria, kaikilla ei ole saaria,

mutta meidän vaarilla oma saari on.

Jos saaren minä saisin, vaikka pienenkin

Jos saaren omistaisin lailla sulttaanin

Mä sinne rakentaisin pienen palatsin

Sen langoin hopeaisin koristelisin

Mutt' sulttaani hän hummailee ja haaremissaan elelee 
keskellä naisten viehkeäin - sulttaani oisin mielelläin!
Mutt' ei, hän ompi polo mies, hänt' painaa Koraaninsa ies,
ei maista viinin tippaakaan - en sulttaaniksi tahtoiskaan!

Hassan tuumaili itsekseen:
voi mua onnetonta
Kun kännissä päin otin kymmenen muijaa
vaikka entistä on niin monta

Isä oli kännissä, kuinkas muutenkaan

Sen voi huomata että sua jännittää
Kun lahjaliiveissä näkyviin nännit jää
Kai sä odotat taas sydän syrjällään
Olenko mä jouluaattona kännissä

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuljin kylältä kotiinpäin
Niin talonpojan mä tiellä näin
Löydät tytön niin tumman nätin kuin humma
sanoi tuo ystäväin
Hän on luona joen rannan missä tuoksuu havupuu
neuvon yhden sulle annan heitä mielestäs jo muu

Käymme yhdessä ain

käymme aina rinnakkain

Käyt rinnallain ja vaskikellot soi
kuin siunaten nyt rakkauden
hääsunnuntain kun vaskikellot soi
niin kaiku toistaa soiton sen.

Kellot soi
Meidät maailma nyt yhteen toi
Iltaa kauniimpaa ei olla voi
Meidät luoja toisillemme loi

Lyötiin hynttyyt kerran yhteen
mukavalta tuntui niin
Vaan on vuodet nuo menneet
saaneet meidät aatoksiin
Nyt lähden stadiin
mä vaihdan maisemaa

Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka
Perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa
...
Meistä ei ollutkaan siihen hommaan

Nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
Ja se juhla on nimeltään - ero

Sinä lähdit pois
Minä katselin parvekkeelta
Loittonevaa selkääsi
Kiersit vesilammikot
Ja arvaan ettet murehdi tätä eroa

Kun kuljin kovempaa hän huusi lisää
silloin seisomaan mä portin pieleen jäin
hän kaipaa vielä isää
en voi lähteä mä näin
hän ihmetellen seisoi vierelläin
kuulin: "isä kulje hitaammin"

Aja hiljaa isi nyt vain
niin sitten illalla leikitään
Aja hiljaa isi nyt vain,
niin mä kiltisti myös odottamaan jään

Joka päivä töitä isä paiski paljonkin,

me ruokaa tarvittiin ja kengät paljas varpaisiin.

Joka ilta peitti hän mun kun laittoi nukkumaan,

rukoilimme vain sitten suukon poskeen sain

Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
En aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan.
Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri,
Evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol' maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa

Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Silloin miehet oli viljaa, jota halla vei
Kuvat menneisyyden kulkee lastinaan
Etulinjaan palaa öisin uudestaan

Herra, kädelläsi asua mä saan,

turvallisin käsi päällä maan.

Siellä kaikki saavat uuden sydämen,

rauhan annat haavat sitoen.

Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton

Lennä, lennä, lintuseni,

lennä ylös pilvihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Mistä saapuikaan taas lintunen tuo

Ken lähettää sen ihmisten luo

Se uinahtaa tuulen kehtoon vain saa

Ja jokainen on kohdannut sen

Aurinko saa taas elämän kukkaan
Kasvoista nään sen ystävien
Aurinko saa ei painua hukkaan
Kehto kun on se rakkauden

 Aurinko on kauniimpi ja kauniimpi on hän joka löysi tarkoituksen elämän

Kauniimpaa  aikaa en enää elää saa 

päivät nuo jääneet on taa

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja!

Ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden,

ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Ei aika mennyt koskaan palaa
ei takaisin nuo päivät tulla voi
pois kuihtuneet on ruusut kauniit
ne kerran tielle elon lohdun toi

Aina uudelleen teen matkaa eiliseen
Muistojani selaten elän hetken kerrallaan
Ja kaipaan

Käyn uudelleen eiliseen

sen minkä tein taas teen

mies muistoineen eilisen käy uudelleeen

Eilen kun mä tiennyt en
Niin kaunis oli maa
Mä kuljin laulaen
Ja polultani kun
Sain löytää rakkauden
Mä onneen antauduin
Mut tiennyt sitä en

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä

Sininen on taivas,
siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
valkoiset on yöt kesien,
valkoiset on pilvet,
lampaat nuo taivaan sinisen.

Ne kesäyöt

hongat nummella soi 

 värin maahan oksa loi

ne kesäyöt

Oli yö, suviyö,
oli sellainen yö,
jolloin sorsien kohtalon hetki jo lyö,
kun me rannalle hiivittiin,
kun me rannalle hiivittiin

Muistan kuinka hiivimme
ylös vuokrahuoneeseen
Älä herätä mummoa, sä sanoit
jätä kengät eteiseen

Vanha pelargonia on mummon akkunalla

ja akkunan alla

laulaa katulaulaja.

Hän mummolleni laulaa

ja punoo lemmenpaulaa,

mutta turhaa on se vaiva,

mummo vaarin muistaa vain.

Vaari turvallinen on kuin vanha tuttu
Vaarin kanssa maailma on helppo juttu
Vaari kuuluu taivaanrannan maalareihin
Vaan jos sataa, pukee neidin haalareihin

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Ai ai vaaria, kaikilla ei ole saaria,

mutta meidän vaarilla oma saari on.

Jos saaren minä saisin, vaikka pienenkin

Jos saaren omistaisin lailla sulttaanin

Mä sinne rakentaisin pienen palatsin

Sen langoin hopeaisin koristelisin

Mutt' sulttaani hän hummailee ja haaremissaan elelee 
keskellä naisten viehkeäin - sulttaani oisin mielelläin!
Mutt' ei, hän ompi polo mies, hänt' painaa Koraaninsa ies,
ei maista viinin tippaakaan - en sulttaaniksi tahtoiskaan!

Hassan tuumaili itsekseen:
voi mua onnetonta
Kun kännissä päin otin kymmenen muijaa
vaikka entistä on niin monta

Isä oli kännissä, kuinkas muutenkaan

Sen voi huomata että sua jännittää
Kun lahjaliiveissä näkyviin nännit jää
Kai sä odotat taas sydän syrjällään
Olenko mä jouluaattona kännissä

Jouluaatto on nyt herttainen
 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuljin kylältä kotiinpäin
Niin talonpojan mä tiellä näin
Löydät tytön niin tumman nätin kuin humma
sanoi tuo ystäväin
Hän on luona joen rannan missä tuoksuu havupuu
neuvon yhden sulle annan heitä mielestäs jo muu

Käymme yhdessä ain

käymme aina rinnakkain

Käyt rinnallain ja vaskikellot soi
kuin siunaten nyt rakkauden
hääsunnuntain kun vaskikellot soi
niin kaiku toistaa soiton sen.

Kellot soi
Meidät maailma nyt yhteen toi
Iltaa kauniimpaa ei olla voi
Meidät luoja toisillemme loi

Lyötiin hynttyyt kerran yhteen
mukavalta tuntui niin
Vaan on vuodet nuo menneet
saaneet meidät aatoksiin
Nyt lähden stadiin
mä vaihdan maisemaa

Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka
Perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa
...
Meistä ei ollutkaan siihen hommaan

Nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
Ja se juhla on nimeltään - ero

Sinä lähdit pois
Minä katselin parvekkeelta
Loittonevaa selkääsi
Kiersit vesilammikot
Ja arvaan ettet murehdi tätä eroa

Kun kuljin kovempaa hän huusi lisää
silloin seisomaan mä portin pieleen jäin
hän kaipaa vielä isää
en voi lähteä mä näin
hän ihmetellen seisoi vierelläin
kuulin: "isä kulje hitaammin"

Aja hiljaa isi nyt vain
niin sitten illalla leikitään
Aja hiljaa isi nyt vain,
niin mä kiltisti myös odottamaan jään

Joka päivä töitä isä paiski paljonkin,

me ruokaa tarvittiin ja kengät paljas varpaisiin.

Joka ilta peitti hän mun kun laittoi nukkumaan,

rukoilimme vain sitten suukon poskeen sain

Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
En aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan.
Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri,
Evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol' maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa

Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Silloin miehet oli viljaa, jota halla vei
Kuvat menneisyyden kulkee lastinaan
Etulinjaan palaa öisin uudestaan

Herra, kädelläsi asua mä saan,

turvallisin käsi päällä maan.

Siellä kaikki saavat uuden sydämen,

rauhan annat haavat sitoen.

Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton

Lennä, lennä, lintuseni,

lennä ylös pilvihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Mistä saapuikaan taas lintunen tuo

Ken lähettää sen ihmisten luo

Se uinahtaa tuulen kehtoon vain saa

Ja jokainen on kohdannut sen

Aurinko saa taas elämän kukkaan
Kasvoista nään sen ystävien
Aurinko saa ei painua hukkaan
Kehto kun on se rakkauden

 Aurinko on kauniimpi ja kauniimpi on hän joka löysi tarkoituksen elämän

Kauniimpaa  aikaa en enää elää saa 

päivät nuo jääneet on taa

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja!

Ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden,

ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Ei aika mennyt koskaan palaa
ei takaisin nuo päivät tulla voi
pois kuihtuneet on ruusut kauniit
ne kerran tielle elon lohdun toi

Aina uudelleen teen matkaa eiliseen
Muistojani selaten elän hetken kerrallaan
Ja kaipaan

Käyn uudelleen eiliseen

sen minkä tein taas teen

mies muistoineen eilisen käy uudelleeen

Eilen kun mä tiennyt en
Niin kaunis oli maa
Mä kuljin laulaen
Ja polultani kun
Sain löytää rakkauden
Mä onneen antauduin
Mut tiennyt sitä en

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä

Sininen on taivas,
siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
valkoiset on yöt kesien,
valkoiset on pilvet,
lampaat nuo taivaan sinisen.

Ne kesäyöt

hongat nummella soi 

 värin maahan oksa loi

ne kesäyöt

Oli yö, suviyö,
oli sellainen yö,
jolloin sorsien kohtalon hetki jo lyö,
kun me rannalle hiivittiin,
kun me rannalle hiivittiin

Muistan kuinka hiivimme
ylös vuokrahuoneeseen
Älä herätä mummoa, sä sanoit
jätä kengät eteiseen

Vanha pelargonia on mummon akkunalla

ja akkunan alla

laulaa katulaulaja.

Hän mummolleni laulaa

ja punoo lemmenpaulaa,

mutta turhaa on se vaiva,

mummo vaarin muistaa vain.

Vaari turvallinen on kuin vanha tuttu
Vaarin kanssa maailma on helppo juttu
Vaari kuuluu taivaanrannan maalareihin
Vaan jos sataa, pukee neidin haalareihin

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Ai ai vaaria, kaikilla ei ole saaria,

mutta meidän vaarilla oma saari on.

Jos saaren minä saisin, vaikka pienenkin

Jos saaren omistaisin lailla sulttaanin

Mä sinne rakentaisin pienen palatsin

Sen langoin hopeaisin koristelisin

Mutt' sulttaani hän hummailee ja haaremissaan elelee 
keskellä naisten viehkeäin - sulttaani oisin mielelläin!
Mutt' ei, hän ompi polo mies, hänt' painaa Koraaninsa ies,
ei maista viinin tippaakaan - en sulttaaniksi tahtoiskaan!

Hassan tuumaili itsekseen:
voi mua onnetonta
Kun kännissä päin otin kymmenen muijaa
vaikka entistä on niin monta

Isä oli kännissä, kuinkas muutenkaan

Sen voi huomata että sua jännittää
Kun lahjaliiveissä näkyviin nännit jää
Kai sä odotat taas sydän syrjällään
Olenko mä jouluaattona kännissä

Jouluaatto on nyt herttainen
 

Oot herttainen; kun huomaa en, voit kieltä näyttää!
Tän laulun tahtoisin vain rakkaudella täyttää

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuljin kylältä kotiinpäin
Niin talonpojan mä tiellä näin
Löydät tytön niin tumman nätin kuin humma
sanoi tuo ystäväin
Hän on luona joen rannan missä tuoksuu havupuu
neuvon yhden sulle annan heitä mielestäs jo muu

Käymme yhdessä ain

käymme aina rinnakkain

Käyt rinnallain ja vaskikellot soi
kuin siunaten nyt rakkauden
hääsunnuntain kun vaskikellot soi
niin kaiku toistaa soiton sen.

Kellot soi
Meidät maailma nyt yhteen toi
Iltaa kauniimpaa ei olla voi
Meidät luoja toisillemme loi

Lyötiin hynttyyt kerran yhteen
mukavalta tuntui niin
Vaan on vuodet nuo menneet
saaneet meidät aatoksiin
Nyt lähden stadiin
mä vaihdan maisemaa

Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka
Perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa
...
Meistä ei ollutkaan siihen hommaan

Nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
Ja se juhla on nimeltään - ero

Sinä lähdit pois
Minä katselin parvekkeelta
Loittonevaa selkääsi
Kiersit vesilammikot
Ja arvaan ettet murehdi tätä eroa

Kun kuljin kovempaa hän huusi lisää
silloin seisomaan mä portin pieleen jäin
hän kaipaa vielä isää
en voi lähteä mä näin
hän ihmetellen seisoi vierelläin
kuulin: "isä kulje hitaammin"

Aja hiljaa isi nyt vain
niin sitten illalla leikitään
Aja hiljaa isi nyt vain,
niin mä kiltisti myös odottamaan jään

Joka päivä töitä isä paiski paljonkin,

me ruokaa tarvittiin ja kengät paljas varpaisiin.

Joka ilta peitti hän mun kun laittoi nukkumaan,

rukoilimme vain sitten suukon poskeen sain

Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
En aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan.
Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri,
Evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol' maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa

Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Silloin miehet oli viljaa, jota halla vei
Kuvat menneisyyden kulkee lastinaan
Etulinjaan palaa öisin uudestaan

Herra, kädelläsi asua mä saan,

turvallisin käsi päällä maan.

Siellä kaikki saavat uuden sydämen,

rauhan annat haavat sitoen.

Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton

Lennä, lennä, lintuseni,

lennä ylös pilvihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Mistä saapuikaan taas lintunen tuo

Ken lähettää sen ihmisten luo

Se uinahtaa tuulen kehtoon vain saa

Ja jokainen on kohdannut sen

Aurinko saa taas elämän kukkaan
Kasvoista nään sen ystävien
Aurinko saa ei painua hukkaan
Kehto kun on se rakkauden

 Aurinko on kauniimpi ja kauniimpi on hän joka löysi tarkoituksen elämän

Kauniimpaa  aikaa en enää elää saa 

päivät nuo jääneet on taa

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja!

Ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden,

ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Ei aika mennyt koskaan palaa
ei takaisin nuo päivät tulla voi
pois kuihtuneet on ruusut kauniit
ne kerran tielle elon lohdun toi

Aina uudelleen teen matkaa eiliseen
Muistojani selaten elän hetken kerrallaan
Ja kaipaan

Käyn uudelleen eiliseen

sen minkä tein taas teen

mies muistoineen eilisen käy uudelleeen

Eilen kun mä tiennyt en
Niin kaunis oli maa
Mä kuljin laulaen
Ja polultani kun
Sain löytää rakkauden
Mä onneen antauduin
Mut tiennyt sitä en

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä

Sininen on taivas,
siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
valkoiset on yöt kesien,
valkoiset on pilvet,
lampaat nuo taivaan sinisen.

Ne kesäyöt

hongat nummella soi 

 värin maahan oksa loi

ne kesäyöt

Oli yö, suviyö,
oli sellainen yö,
jolloin sorsien kohtalon hetki jo lyö,
kun me rannalle hiivittiin,
kun me rannalle hiivittiin

Muistan kuinka hiivimme
ylös vuokrahuoneeseen
Älä herätä mummoa, sä sanoit
jätä kengät eteiseen

Vanha pelargonia on mummon akkunalla

ja akkunan alla

laulaa katulaulaja.

Hän mummolleni laulaa

ja punoo lemmenpaulaa,

mutta turhaa on se vaiva,

mummo vaarin muistaa vain.

Vaari turvallinen on kuin vanha tuttu
Vaarin kanssa maailma on helppo juttu
Vaari kuuluu taivaanrannan maalareihin
Vaan jos sataa, pukee neidin haalareihin

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Ai ai vaaria, kaikilla ei ole saaria,

mutta meidän vaarilla oma saari on.

Jos saaren minä saisin, vaikka pienenkin

Jos saaren omistaisin lailla sulttaanin

Mä sinne rakentaisin pienen palatsin

Sen langoin hopeaisin koristelisin

Mutt' sulttaani hän hummailee ja haaremissaan elelee 
keskellä naisten viehkeäin - sulttaani oisin mielelläin!
Mutt' ei, hän ompi polo mies, hänt' painaa Koraaninsa ies,
ei maista viinin tippaakaan - en sulttaaniksi tahtoiskaan!

Hassan tuumaili itsekseen:
voi mua onnetonta
Kun kännissä päin otin kymmenen muijaa
vaikka entistä on niin monta

Isä oli kännissä, kuinkas muutenkaan

Sen voi huomata että sua jännittää
Kun lahjaliiveissä näkyviin nännit jää
Kai sä odotat taas sydän syrjällään
Olenko mä jouluaattona kännissä

Jouluaatto on nyt herttainen
 

Oot herttainen; kun huomaa en, voit kieltä näyttää!
Tän laulun tahtoisin vain rakkaudella täyttää

Mä mistä löytäisin sen laulun?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuljin kylältä kotiinpäin
Niin talonpojan mä tiellä näin
Löydät tytön niin tumman nätin kuin humma
sanoi tuo ystäväin
Hän on luona joen rannan missä tuoksuu havupuu
neuvon yhden sulle annan heitä mielestäs jo muu

Käymme yhdessä ain

käymme aina rinnakkain

Käyt rinnallain ja vaskikellot soi
kuin siunaten nyt rakkauden
hääsunnuntain kun vaskikellot soi
niin kaiku toistaa soiton sen.

Kellot soi
Meidät maailma nyt yhteen toi
Iltaa kauniimpaa ei olla voi
Meidät luoja toisillemme loi

Lyötiin hynttyyt kerran yhteen
mukavalta tuntui niin
Vaan on vuodet nuo menneet
saaneet meidät aatoksiin
Nyt lähden stadiin
mä vaihdan maisemaa

Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka
Perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa
...
Meistä ei ollutkaan siihen hommaan

Nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
Ja se juhla on nimeltään - ero

Sinä lähdit pois
Minä katselin parvekkeelta
Loittonevaa selkääsi
Kiersit vesilammikot
Ja arvaan ettet murehdi tätä eroa

Kun kuljin kovempaa hän huusi lisää
silloin seisomaan mä portin pieleen jäin
hän kaipaa vielä isää
en voi lähteä mä näin
hän ihmetellen seisoi vierelläin
kuulin: "isä kulje hitaammin"

Aja hiljaa isi nyt vain
niin sitten illalla leikitään
Aja hiljaa isi nyt vain,
niin mä kiltisti myös odottamaan jään

Joka päivä töitä isä paiski paljonkin,

me ruokaa tarvittiin ja kengät paljas varpaisiin.

Joka ilta peitti hän mun kun laittoi nukkumaan,

rukoilimme vain sitten suukon poskeen sain

Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
En aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan.
Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri,
Evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol' maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa

Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Silloin miehet oli viljaa, jota halla vei
Kuvat menneisyyden kulkee lastinaan
Etulinjaan palaa öisin uudestaan

Herra, kädelläsi asua mä saan,

turvallisin käsi päällä maan.

Siellä kaikki saavat uuden sydämen,

rauhan annat haavat sitoen.

Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton

Lennä, lennä, lintuseni,

lennä ylös pilvihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Mistä saapuikaan taas lintunen tuo

Ken lähettää sen ihmisten luo

Se uinahtaa tuulen kehtoon vain saa

Ja jokainen on kohdannut sen

Aurinko saa taas elämän kukkaan
Kasvoista nään sen ystävien
Aurinko saa ei painua hukkaan
Kehto kun on se rakkauden

 Aurinko on kauniimpi ja kauniimpi on hän joka löysi tarkoituksen elämän

Kauniimpaa  aikaa en enää elää saa 

päivät nuo jääneet on taa

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja!

Ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden,

ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Ei aika mennyt koskaan palaa
ei takaisin nuo päivät tulla voi
pois kuihtuneet on ruusut kauniit
ne kerran tielle elon lohdun toi

Aina uudelleen teen matkaa eiliseen
Muistojani selaten elän hetken kerrallaan
Ja kaipaan

Käyn uudelleen eiliseen

sen minkä tein taas teen

mies muistoineen eilisen käy uudelleeen

Eilen kun mä tiennyt en
Niin kaunis oli maa
Mä kuljin laulaen
Ja polultani kun
Sain löytää rakkauden
Mä onneen antauduin
Mut tiennyt sitä en

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä

Sininen on taivas,
siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
valkoiset on yöt kesien,
valkoiset on pilvet,
lampaat nuo taivaan sinisen.

Ne kesäyöt

hongat nummella soi 

 värin maahan oksa loi

ne kesäyöt

Oli yö, suviyö,
oli sellainen yö,
jolloin sorsien kohtalon hetki jo lyö,
kun me rannalle hiivittiin,
kun me rannalle hiivittiin

Muistan kuinka hiivimme
ylös vuokrahuoneeseen
Älä herätä mummoa, sä sanoit
jätä kengät eteiseen

Vanha pelargonia on mummon akkunalla

ja akkunan alla

laulaa katulaulaja.

Hän mummolleni laulaa

ja punoo lemmenpaulaa,

mutta turhaa on se vaiva,

mummo vaarin muistaa vain.

Vaari turvallinen on kuin vanha tuttu
Vaarin kanssa maailma on helppo juttu
Vaari kuuluu taivaanrannan maalareihin
Vaan jos sataa, pukee neidin haalareihin

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Ai ai vaaria, kaikilla ei ole saaria,

mutta meidän vaarilla oma saari on.

Jos saaren minä saisin, vaikka pienenkin

Jos saaren omistaisin lailla sulttaanin

Mä sinne rakentaisin pienen palatsin

Sen langoin hopeaisin koristelisin

Mutt' sulttaani hän hummailee ja haaremissaan elelee 
keskellä naisten viehkeäin - sulttaani oisin mielelläin!
Mutt' ei, hän ompi polo mies, hänt' painaa Koraaninsa ies,
ei maista viinin tippaakaan - en sulttaaniksi tahtoiskaan!

Hassan tuumaili itsekseen:
voi mua onnetonta
Kun kännissä päin otin kymmenen muijaa
vaikka entistä on niin monta

Isä oli kännissä, kuinkas muutenkaan

Sen voi huomata että sua jännittää
Kun lahjaliiveissä näkyviin nännit jää
Kai sä odotat taas sydän syrjällään
Olenko mä jouluaattona kännissä

Jouluaatto on nyt herttainen
 

Oot herttainen; kun huomaa en, voit kieltä näyttää!
Tän laulun tahtoisin vain rakkaudella täyttää

Mä mistä löytäisin sen laulun?

Tää laulu on sulle
mä tein sen sua varten
mä tein sen sua varten

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuljin kylältä kotiinpäin
Niin talonpojan mä tiellä näin
Löydät tytön niin tumman nätin kuin humma
sanoi tuo ystäväin
Hän on luona joen rannan missä tuoksuu havupuu
neuvon yhden sulle annan heitä mielestäs jo muu

Käymme yhdessä ain

käymme aina rinnakkain

Käyt rinnallain ja vaskikellot soi
kuin siunaten nyt rakkauden
hääsunnuntain kun vaskikellot soi
niin kaiku toistaa soiton sen.

Kellot soi
Meidät maailma nyt yhteen toi
Iltaa kauniimpaa ei olla voi
Meidät luoja toisillemme loi

Lyötiin hynttyyt kerran yhteen
mukavalta tuntui niin
Vaan on vuodet nuo menneet
saaneet meidät aatoksiin
Nyt lähden stadiin
mä vaihdan maisemaa

Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka
Perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa
...
Meistä ei ollutkaan siihen hommaan

Nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
Ja se juhla on nimeltään - ero

Sinä lähdit pois
Minä katselin parvekkeelta
Loittonevaa selkääsi
Kiersit vesilammikot
Ja arvaan ettet murehdi tätä eroa

Kun kuljin kovempaa hän huusi lisää
silloin seisomaan mä portin pieleen jäin
hän kaipaa vielä isää
en voi lähteä mä näin
hän ihmetellen seisoi vierelläin
kuulin: "isä kulje hitaammin"

Aja hiljaa isi nyt vain
niin sitten illalla leikitään
Aja hiljaa isi nyt vain,
niin mä kiltisti myös odottamaan jään

Joka päivä töitä isä paiski paljonkin,

me ruokaa tarvittiin ja kengät paljas varpaisiin.

Joka ilta peitti hän mun kun laittoi nukkumaan,

rukoilimme vain sitten suukon poskeen sain

Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
En aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan.
Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri,
Evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol' maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa

Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Silloin miehet oli viljaa, jota halla vei
Kuvat menneisyyden kulkee lastinaan
Etulinjaan palaa öisin uudestaan

Herra, kädelläsi asua mä saan,

turvallisin käsi päällä maan.

Siellä kaikki saavat uuden sydämen,

rauhan annat haavat sitoen.

Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton

Lennä, lennä, lintuseni,

lennä ylös pilvihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Mistä saapuikaan taas lintunen tuo

Ken lähettää sen ihmisten luo

Se uinahtaa tuulen kehtoon vain saa

Ja jokainen on kohdannut sen

Aurinko saa taas elämän kukkaan
Kasvoista nään sen ystävien
Aurinko saa ei painua hukkaan
Kehto kun on se rakkauden

 Aurinko on kauniimpi ja kauniimpi on hän joka löysi tarkoituksen elämän

Kauniimpaa  aikaa en enää elää saa 

päivät nuo jääneet on taa

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja!

Ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden,

ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Ei aika mennyt koskaan palaa
ei takaisin nuo päivät tulla voi
pois kuihtuneet on ruusut kauniit
ne kerran tielle elon lohdun toi

Aina uudelleen teen matkaa eiliseen
Muistojani selaten elän hetken kerrallaan
Ja kaipaan

Käyn uudelleen eiliseen

sen minkä tein taas teen

mies muistoineen eilisen käy uudelleeen

Eilen kun mä tiennyt en
Niin kaunis oli maa
Mä kuljin laulaen
Ja polultani kun
Sain löytää rakkauden
Mä onneen antauduin
Mut tiennyt sitä en

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä

Sininen on taivas,
siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
valkoiset on yöt kesien,
valkoiset on pilvet,
lampaat nuo taivaan sinisen.

Ne kesäyöt

hongat nummella soi 

 värin maahan oksa loi

ne kesäyöt

Oli yö, suviyö,
oli sellainen yö,
jolloin sorsien kohtalon hetki jo lyö,
kun me rannalle hiivittiin,
kun me rannalle hiivittiin

Muistan kuinka hiivimme
ylös vuokrahuoneeseen
Älä herätä mummoa, sä sanoit
jätä kengät eteiseen

Vanha pelargonia on mummon akkunalla

ja akkunan alla

laulaa katulaulaja.

Hän mummolleni laulaa

ja punoo lemmenpaulaa,

mutta turhaa on se vaiva,

mummo vaarin muistaa vain.

Vaari turvallinen on kuin vanha tuttu
Vaarin kanssa maailma on helppo juttu
Vaari kuuluu taivaanrannan maalareihin
Vaan jos sataa, pukee neidin haalareihin

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Ai ai vaaria, kaikilla ei ole saaria,

mutta meidän vaarilla oma saari on.

Jos saaren minä saisin, vaikka pienenkin

Jos saaren omistaisin lailla sulttaanin

Mä sinne rakentaisin pienen palatsin

Sen langoin hopeaisin koristelisin

Mutt' sulttaani hän hummailee ja haaremissaan elelee 
keskellä naisten viehkeäin - sulttaani oisin mielelläin!
Mutt' ei, hän ompi polo mies, hänt' painaa Koraaninsa ies,
ei maista viinin tippaakaan - en sulttaaniksi tahtoiskaan!

Hassan tuumaili itsekseen:
voi mua onnetonta
Kun kännissä päin otin kymmenen muijaa
vaikka entistä on niin monta

Isä oli kännissä, kuinkas muutenkaan

Sen voi huomata että sua jännittää
Kun lahjaliiveissä näkyviin nännit jää
Kai sä odotat taas sydän syrjällään
Olenko mä jouluaattona kännissä

Jouluaatto on nyt herttainen
 

Oot herttainen; kun huomaa en, voit kieltä näyttää!
Tän laulun tahtoisin vain rakkaudella täyttää

Mä mistä löytäisin sen laulun?

Tää laulu on sulle
mä tein sen sua varten
mä tein sen sua varten

Tää on lauluni sulle

tahdon sua muistuttaa

kuinka tärkeää on rakkautesi sun

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuljin kylältä kotiinpäin
Niin talonpojan mä tiellä näin
Löydät tytön niin tumman nätin kuin humma
sanoi tuo ystäväin
Hän on luona joen rannan missä tuoksuu havupuu
neuvon yhden sulle annan heitä mielestäs jo muu

Käymme yhdessä ain

käymme aina rinnakkain

Käyt rinnallain ja vaskikellot soi
kuin siunaten nyt rakkauden
hääsunnuntain kun vaskikellot soi
niin kaiku toistaa soiton sen.

Kellot soi
Meidät maailma nyt yhteen toi
Iltaa kauniimpaa ei olla voi
Meidät luoja toisillemme loi

Lyötiin hynttyyt kerran yhteen
mukavalta tuntui niin
Vaan on vuodet nuo menneet
saaneet meidät aatoksiin
Nyt lähden stadiin
mä vaihdan maisemaa

Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka
Perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa
...
Meistä ei ollutkaan siihen hommaan

Nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
Ja se juhla on nimeltään - ero

Sinä lähdit pois
Minä katselin parvekkeelta
Loittonevaa selkääsi
Kiersit vesilammikot
Ja arvaan ettet murehdi tätä eroa

Kun kuljin kovempaa hän huusi lisää
silloin seisomaan mä portin pieleen jäin
hän kaipaa vielä isää
en voi lähteä mä näin
hän ihmetellen seisoi vierelläin
kuulin: "isä kulje hitaammin"

Aja hiljaa isi nyt vain
niin sitten illalla leikitään
Aja hiljaa isi nyt vain,
niin mä kiltisti myös odottamaan jään

Joka päivä töitä isä paiski paljonkin,

me ruokaa tarvittiin ja kengät paljas varpaisiin.

Joka ilta peitti hän mun kun laittoi nukkumaan,

rukoilimme vain sitten suukon poskeen sain

Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
En aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan.
Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri,
Evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol' maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa

Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Silloin miehet oli viljaa, jota halla vei
Kuvat menneisyyden kulkee lastinaan
Etulinjaan palaa öisin uudestaan

Herra, kädelläsi asua mä saan,

turvallisin käsi päällä maan.

Siellä kaikki saavat uuden sydämen,

rauhan annat haavat sitoen.

Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton

Lennä, lennä, lintuseni,

lennä ylös pilvihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Mistä saapuikaan taas lintunen tuo

Ken lähettää sen ihmisten luo

Se uinahtaa tuulen kehtoon vain saa

Ja jokainen on kohdannut sen

Aurinko saa taas elämän kukkaan
Kasvoista nään sen ystävien
Aurinko saa ei painua hukkaan
Kehto kun on se rakkauden

 Aurinko on kauniimpi ja kauniimpi on hän joka löysi tarkoituksen elämän

Kauniimpaa  aikaa en enää elää saa 

päivät nuo jääneet on taa

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja!

Ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden,

ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Ei aika mennyt koskaan palaa
ei takaisin nuo päivät tulla voi
pois kuihtuneet on ruusut kauniit
ne kerran tielle elon lohdun toi

Aina uudelleen teen matkaa eiliseen
Muistojani selaten elän hetken kerrallaan
Ja kaipaan

Käyn uudelleen eiliseen

sen minkä tein taas teen

mies muistoineen eilisen käy uudelleeen

Eilen kun mä tiennyt en
Niin kaunis oli maa
Mä kuljin laulaen
Ja polultani kun
Sain löytää rakkauden
Mä onneen antauduin
Mut tiennyt sitä en

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä

Sininen on taivas,
siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
valkoiset on yöt kesien,
valkoiset on pilvet,
lampaat nuo taivaan sinisen.

Ne kesäyöt

hongat nummella soi 

 värin maahan oksa loi

ne kesäyöt

Oli yö, suviyö,
oli sellainen yö,
jolloin sorsien kohtalon hetki jo lyö,
kun me rannalle hiivittiin,
kun me rannalle hiivittiin

Muistan kuinka hiivimme
ylös vuokrahuoneeseen
Älä herätä mummoa, sä sanoit
jätä kengät eteiseen

Vanha pelargonia on mummon akkunalla

ja akkunan alla

laulaa katulaulaja.

Hän mummolleni laulaa

ja punoo lemmenpaulaa,

mutta turhaa on se vaiva,

mummo vaarin muistaa vain.

Vaari turvallinen on kuin vanha tuttu
Vaarin kanssa maailma on helppo juttu
Vaari kuuluu taivaanrannan maalareihin
Vaan jos sataa, pukee neidin haalareihin

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Ai ai vaaria, kaikilla ei ole saaria,

mutta meidän vaarilla oma saari on.

Jos saaren minä saisin, vaikka pienenkin

Jos saaren omistaisin lailla sulttaanin

Mä sinne rakentaisin pienen palatsin

Sen langoin hopeaisin koristelisin

Mutt' sulttaani hän hummailee ja haaremissaan elelee 
keskellä naisten viehkeäin - sulttaani oisin mielelläin!
Mutt' ei, hän ompi polo mies, hänt' painaa Koraaninsa ies,
ei maista viinin tippaakaan - en sulttaaniksi tahtoiskaan!

Hassan tuumaili itsekseen:
voi mua onnetonta
Kun kännissä päin otin kymmenen muijaa
vaikka entistä on niin monta

Isä oli kännissä, kuinkas muutenkaan

Sen voi huomata että sua jännittää
Kun lahjaliiveissä näkyviin nännit jää
Kai sä odotat taas sydän syrjällään
Olenko mä jouluaattona kännissä

Jouluaatto on nyt herttainen
 

Oot herttainen; kun huomaa en, voit kieltä näyttää!
Tän laulun tahtoisin vain rakkaudella täyttää

Mä mistä löytäisin sen laulun?

Tää laulu on sulle
mä tein sen sua varten
mä tein sen sua varten

Tää on lauluni sulle

tahdon sua muistuttaa

kuinka tärkeää on rakkautesi sun

Jos puhuvan mun tahdotaan
Kai laulun laulaa saan
On laulussain mun maailmain
On sydän sielustain

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuljin kylältä kotiinpäin
Niin talonpojan mä tiellä näin
Löydät tytön niin tumman nätin kuin humma
sanoi tuo ystäväin
Hän on luona joen rannan missä tuoksuu havupuu
neuvon yhden sulle annan heitä mielestäs jo muu

Käymme yhdessä ain

käymme aina rinnakkain

Käyt rinnallain ja vaskikellot soi
kuin siunaten nyt rakkauden
hääsunnuntain kun vaskikellot soi
niin kaiku toistaa soiton sen.

Kellot soi
Meidät maailma nyt yhteen toi
Iltaa kauniimpaa ei olla voi
Meidät luoja toisillemme loi

Lyötiin hynttyyt kerran yhteen
mukavalta tuntui niin
Vaan on vuodet nuo menneet
saaneet meidät aatoksiin
Nyt lähden stadiin
mä vaihdan maisemaa

Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka
Perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa
...
Meistä ei ollutkaan siihen hommaan

Nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
Ja se juhla on nimeltään - ero

Sinä lähdit pois
Minä katselin parvekkeelta
Loittonevaa selkääsi
Kiersit vesilammikot
Ja arvaan ettet murehdi tätä eroa

Kun kuljin kovempaa hän huusi lisää
silloin seisomaan mä portin pieleen jäin
hän kaipaa vielä isää
en voi lähteä mä näin
hän ihmetellen seisoi vierelläin
kuulin: "isä kulje hitaammin"

Aja hiljaa isi nyt vain
niin sitten illalla leikitään
Aja hiljaa isi nyt vain,
niin mä kiltisti myös odottamaan jään

Joka päivä töitä isä paiski paljonkin,

me ruokaa tarvittiin ja kengät paljas varpaisiin.

Joka ilta peitti hän mun kun laittoi nukkumaan,

rukoilimme vain sitten suukon poskeen sain

Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
En aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan.
Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri,
Evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol' maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa

Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Silloin miehet oli viljaa, jota halla vei
Kuvat menneisyyden kulkee lastinaan
Etulinjaan palaa öisin uudestaan

Herra, kädelläsi asua mä saan,

turvallisin käsi päällä maan.

Siellä kaikki saavat uuden sydämen,

rauhan annat haavat sitoen.

Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton

Lennä, lennä, lintuseni,

lennä ylös pilvihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Mistä saapuikaan taas lintunen tuo

Ken lähettää sen ihmisten luo

Se uinahtaa tuulen kehtoon vain saa

Ja jokainen on kohdannut sen

Aurinko saa taas elämän kukkaan
Kasvoista nään sen ystävien
Aurinko saa ei painua hukkaan
Kehto kun on se rakkauden

 Aurinko on kauniimpi ja kauniimpi on hän joka löysi tarkoituksen elämän

Kauniimpaa  aikaa en enää elää saa 

päivät nuo jääneet on taa

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja!

Ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden,

ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Ei aika mennyt koskaan palaa
ei takaisin nuo päivät tulla voi
pois kuihtuneet on ruusut kauniit
ne kerran tielle elon lohdun toi

Aina uudelleen teen matkaa eiliseen
Muistojani selaten elän hetken kerrallaan
Ja kaipaan

Käyn uudelleen eiliseen

sen minkä tein taas teen

mies muistoineen eilisen käy uudelleeen

Eilen kun mä tiennyt en
Niin kaunis oli maa
Mä kuljin laulaen
Ja polultani kun
Sain löytää rakkauden
Mä onneen antauduin
Mut tiennyt sitä en

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä

Sininen on taivas,
siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
valkoiset on yöt kesien,
valkoiset on pilvet,
lampaat nuo taivaan sinisen.

Ne kesäyöt

hongat nummella soi 

 värin maahan oksa loi

ne kesäyöt

Oli yö, suviyö,
oli sellainen yö,
jolloin sorsien kohtalon hetki jo lyö,
kun me rannalle hiivittiin,
kun me rannalle hiivittiin

Muistan kuinka hiivimme
ylös vuokrahuoneeseen
Älä herätä mummoa, sä sanoit
jätä kengät eteiseen

Vanha pelargonia on mummon akkunalla

ja akkunan alla

laulaa katulaulaja.

Hän mummolleni laulaa

ja punoo lemmenpaulaa,

mutta turhaa on se vaiva,

mummo vaarin muistaa vain.

Vaari turvallinen on kuin vanha tuttu
Vaarin kanssa maailma on helppo juttu
Vaari kuuluu taivaanrannan maalareihin
Vaan jos sataa, pukee neidin haalareihin

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Ai ai vaaria, kaikilla ei ole saaria,

mutta meidän vaarilla oma saari on.

Jos saaren minä saisin, vaikka pienenkin

Jos saaren omistaisin lailla sulttaanin

Mä sinne rakentaisin pienen palatsin

Sen langoin hopeaisin koristelisin

Mutt' sulttaani hän hummailee ja haaremissaan elelee 
keskellä naisten viehkeäin - sulttaani oisin mielelläin!
Mutt' ei, hän ompi polo mies, hänt' painaa Koraaninsa ies,
ei maista viinin tippaakaan - en sulttaaniksi tahtoiskaan!

Hassan tuumaili itsekseen:
voi mua onnetonta
Kun kännissä päin otin kymmenen muijaa
vaikka entistä on niin monta

Isä oli kännissä, kuinkas muutenkaan

Sen voi huomata että sua jännittää
Kun lahjaliiveissä näkyviin nännit jää
Kai sä odotat taas sydän syrjällään
Olenko mä jouluaattona kännissä

Jouluaatto on nyt herttainen
 

Oot herttainen; kun huomaa en, voit kieltä näyttää!
Tän laulun tahtoisin vain rakkaudella täyttää

Mä mistä löytäisin sen laulun?

Tää laulu on sulle
mä tein sen sua varten
mä tein sen sua varten

Tää on lauluni sulle

tahdon sua muistuttaa

kuinka tärkeää on rakkautesi sun

Jos puhuvan mun tahdotaan
Kai laulun laulaa saan
On laulussain mun maailmain
On sydän sielustain

Laula kanssain, laula rakkain
Tunteet pienen sydämen
Laula kanssain, laula rakkain
Laulu kahden ihmisen

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuljin kylältä kotiinpäin
Niin talonpojan mä tiellä näin
Löydät tytön niin tumman nätin kuin humma
sanoi tuo ystäväin
Hän on luona joen rannan missä tuoksuu havupuu
neuvon yhden sulle annan heitä mielestäs jo muu

Käymme yhdessä ain

käymme aina rinnakkain

Käyt rinnallain ja vaskikellot soi
kuin siunaten nyt rakkauden
hääsunnuntain kun vaskikellot soi
niin kaiku toistaa soiton sen.

Kellot soi
Meidät maailma nyt yhteen toi
Iltaa kauniimpaa ei olla voi
Meidät luoja toisillemme loi

Lyötiin hynttyyt kerran yhteen
mukavalta tuntui niin
Vaan on vuodet nuo menneet
saaneet meidät aatoksiin
Nyt lähden stadiin
mä vaihdan maisemaa

Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka
Perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa
...
Meistä ei ollutkaan siihen hommaan

Nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
Ja se juhla on nimeltään - ero

Sinä lähdit pois
Minä katselin parvekkeelta
Loittonevaa selkääsi
Kiersit vesilammikot
Ja arvaan ettet murehdi tätä eroa

Kun kuljin kovempaa hän huusi lisää
silloin seisomaan mä portin pieleen jäin
hän kaipaa vielä isää
en voi lähteä mä näin
hän ihmetellen seisoi vierelläin
kuulin: "isä kulje hitaammin"

Aja hiljaa isi nyt vain
niin sitten illalla leikitään
Aja hiljaa isi nyt vain,
niin mä kiltisti myös odottamaan jään

Joka päivä töitä isä paiski paljonkin,

me ruokaa tarvittiin ja kengät paljas varpaisiin.

Joka ilta peitti hän mun kun laittoi nukkumaan,

rukoilimme vain sitten suukon poskeen sain

Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
En aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan.
Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri,
Evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol' maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa

Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Silloin miehet oli viljaa, jota halla vei
Kuvat menneisyyden kulkee lastinaan
Etulinjaan palaa öisin uudestaan

Herra, kädelläsi asua mä saan,

turvallisin käsi päällä maan.

Siellä kaikki saavat uuden sydämen,

rauhan annat haavat sitoen.

Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton

Lennä, lennä, lintuseni,

lennä ylös pilvihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Mistä saapuikaan taas lintunen tuo

Ken lähettää sen ihmisten luo

Se uinahtaa tuulen kehtoon vain saa

Ja jokainen on kohdannut sen

Aurinko saa taas elämän kukkaan
Kasvoista nään sen ystävien
Aurinko saa ei painua hukkaan
Kehto kun on se rakkauden

 Aurinko on kauniimpi ja kauniimpi on hän joka löysi tarkoituksen elämän

Kauniimpaa  aikaa en enää elää saa 

päivät nuo jääneet on taa

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja!

Ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden,

ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Ei aika mennyt koskaan palaa
ei takaisin nuo päivät tulla voi
pois kuihtuneet on ruusut kauniit
ne kerran tielle elon lohdun toi

Aina uudelleen teen matkaa eiliseen
Muistojani selaten elän hetken kerrallaan
Ja kaipaan

Käyn uudelleen eiliseen

sen minkä tein taas teen

mies muistoineen eilisen käy uudelleeen

Eilen kun mä tiennyt en
Niin kaunis oli maa
Mä kuljin laulaen
Ja polultani kun
Sain löytää rakkauden
Mä onneen antauduin
Mut tiennyt sitä en

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä

Sininen on taivas,
siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
valkoiset on yöt kesien,
valkoiset on pilvet,
lampaat nuo taivaan sinisen.

Ne kesäyöt

hongat nummella soi 

 värin maahan oksa loi

ne kesäyöt

Oli yö, suviyö,
oli sellainen yö,
jolloin sorsien kohtalon hetki jo lyö,
kun me rannalle hiivittiin,
kun me rannalle hiivittiin

Muistan kuinka hiivimme
ylös vuokrahuoneeseen
Älä herätä mummoa, sä sanoit
jätä kengät eteiseen

Vanha pelargonia on mummon akkunalla

ja akkunan alla

laulaa katulaulaja.

Hän mummolleni laulaa

ja punoo lemmenpaulaa,

mutta turhaa on se vaiva,

mummo vaarin muistaa vain.

Vaari turvallinen on kuin vanha tuttu
Vaarin kanssa maailma on helppo juttu
Vaari kuuluu taivaanrannan maalareihin
Vaan jos sataa, pukee neidin haalareihin

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Ai ai vaaria, kaikilla ei ole saaria,

mutta meidän vaarilla oma saari on.

Jos saaren minä saisin, vaikka pienenkin

Jos saaren omistaisin lailla sulttaanin

Mä sinne rakentaisin pienen palatsin

Sen langoin hopeaisin koristelisin

Mutt' sulttaani hän hummailee ja haaremissaan elelee 
keskellä naisten viehkeäin - sulttaani oisin mielelläin!
Mutt' ei, hän ompi polo mies, hänt' painaa Koraaninsa ies,
ei maista viinin tippaakaan - en sulttaaniksi tahtoiskaan!

Hassan tuumaili itsekseen:
voi mua onnetonta
Kun kännissä päin otin kymmenen muijaa
vaikka entistä on niin monta

Isä oli kännissä, kuinkas muutenkaan

Sen voi huomata että sua jännittää
Kun lahjaliiveissä näkyviin nännit jää
Kai sä odotat taas sydän syrjällään
Olenko mä jouluaattona kännissä

Jouluaatto on nyt herttainen
 

Oot herttainen; kun huomaa en, voit kieltä näyttää!
Tän laulun tahtoisin vain rakkaudella täyttää

Mä mistä löytäisin sen laulun?

Tää laulu on sulle
mä tein sen sua varten
mä tein sen sua varten

Tää on lauluni sulle

tahdon sua muistuttaa

kuinka tärkeää on rakkautesi sun

Jos puhuvan mun tahdotaan
Kai laulun laulaa saan
On laulussain mun maailmain
On sydän sielustain

Laula kanssain, laula rakkain
Tunteet pienen sydämen
Laula kanssain, laula rakkain
Laulu kahden ihmisen

Laula ihmisille ilosta
Laula surusta
Laula väreistä maailman
Laula ihmisille sanoista
Laula teoista,
yhden ainoan Jumalan

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuljin kylältä kotiinpäin
Niin talonpojan mä tiellä näin
Löydät tytön niin tumman nätin kuin humma
sanoi tuo ystäväin
Hän on luona joen rannan missä tuoksuu havupuu
neuvon yhden sulle annan heitä mielestäs jo muu

Käymme yhdessä ain

käymme aina rinnakkain

Käyt rinnallain ja vaskikellot soi
kuin siunaten nyt rakkauden
hääsunnuntain kun vaskikellot soi
niin kaiku toistaa soiton sen.

Kellot soi
Meidät maailma nyt yhteen toi
Iltaa kauniimpaa ei olla voi
Meidät luoja toisillemme loi

Lyötiin hynttyyt kerran yhteen
mukavalta tuntui niin
Vaan on vuodet nuo menneet
saaneet meidät aatoksiin
Nyt lähden stadiin
mä vaihdan maisemaa

Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka
Perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa
...
Meistä ei ollutkaan siihen hommaan

Nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
Ja se juhla on nimeltään - ero

Sinä lähdit pois
Minä katselin parvekkeelta
Loittonevaa selkääsi
Kiersit vesilammikot
Ja arvaan ettet murehdi tätä eroa

Kun kuljin kovempaa hän huusi lisää
silloin seisomaan mä portin pieleen jäin
hän kaipaa vielä isää
en voi lähteä mä näin
hän ihmetellen seisoi vierelläin
kuulin: "isä kulje hitaammin"

Aja hiljaa isi nyt vain
niin sitten illalla leikitään
Aja hiljaa isi nyt vain,
niin mä kiltisti myös odottamaan jään

Joka päivä töitä isä paiski paljonkin,

me ruokaa tarvittiin ja kengät paljas varpaisiin.

Joka ilta peitti hän mun kun laittoi nukkumaan,

rukoilimme vain sitten suukon poskeen sain

Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
En aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan.
Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri,
Evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol' maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa

Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Silloin miehet oli viljaa, jota halla vei
Kuvat menneisyyden kulkee lastinaan
Etulinjaan palaa öisin uudestaan

Herra, kädelläsi asua mä saan,

turvallisin käsi päällä maan.

Siellä kaikki saavat uuden sydämen,

rauhan annat haavat sitoen.

Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton

Lennä, lennä, lintuseni,

lennä ylös pilvihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Mistä saapuikaan taas lintunen tuo

Ken lähettää sen ihmisten luo

Se uinahtaa tuulen kehtoon vain saa

Ja jokainen on kohdannut sen

Aurinko saa taas elämän kukkaan
Kasvoista nään sen ystävien
Aurinko saa ei painua hukkaan
Kehto kun on se rakkauden

 Aurinko on kauniimpi ja kauniimpi on hän joka löysi tarkoituksen elämän

Kauniimpaa  aikaa en enää elää saa 

päivät nuo jääneet on taa

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja!

Ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden,

ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Ei aika mennyt koskaan palaa
ei takaisin nuo päivät tulla voi
pois kuihtuneet on ruusut kauniit
ne kerran tielle elon lohdun toi

Aina uudelleen teen matkaa eiliseen
Muistojani selaten elän hetken kerrallaan
Ja kaipaan

Käyn uudelleen eiliseen

sen minkä tein taas teen

mies muistoineen eilisen käy uudelleeen

Eilen kun mä tiennyt en
Niin kaunis oli maa
Mä kuljin laulaen
Ja polultani kun
Sain löytää rakkauden
Mä onneen antauduin
Mut tiennyt sitä en

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä

Sininen on taivas,
siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
valkoiset on yöt kesien,
valkoiset on pilvet,
lampaat nuo taivaan sinisen.

Ne kesäyöt

hongat nummella soi 

 värin maahan oksa loi

ne kesäyöt

Oli yö, suviyö,
oli sellainen yö,
jolloin sorsien kohtalon hetki jo lyö,
kun me rannalle hiivittiin,
kun me rannalle hiivittiin

Muistan kuinka hiivimme
ylös vuokrahuoneeseen
Älä herätä mummoa, sä sanoit
jätä kengät eteiseen

Vanha pelargonia on mummon akkunalla

ja akkunan alla

laulaa katulaulaja.

Hän mummolleni laulaa

ja punoo lemmenpaulaa,

mutta turhaa on se vaiva,

mummo vaarin muistaa vain.

Vaari turvallinen on kuin vanha tuttu
Vaarin kanssa maailma on helppo juttu
Vaari kuuluu taivaanrannan maalareihin
Vaan jos sataa, pukee neidin haalareihin

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Ai ai vaaria, kaikilla ei ole saaria,

mutta meidän vaarilla oma saari on.

Jos saaren minä saisin, vaikka pienenkin

Jos saaren omistaisin lailla sulttaanin

Mä sinne rakentaisin pienen palatsin

Sen langoin hopeaisin koristelisin

Mutt' sulttaani hän hummailee ja haaremissaan elelee 
keskellä naisten viehkeäin - sulttaani oisin mielelläin!
Mutt' ei, hän ompi polo mies, hänt' painaa Koraaninsa ies,
ei maista viinin tippaakaan - en sulttaaniksi tahtoiskaan!

Hassan tuumaili itsekseen:
voi mua onnetonta
Kun kännissä päin otin kymmenen muijaa
vaikka entistä on niin monta

Isä oli kännissä, kuinkas muutenkaan

Sen voi huomata että sua jännittää
Kun lahjaliiveissä näkyviin nännit jää
Kai sä odotat taas sydän syrjällään
Olenko mä jouluaattona kännissä

Jouluaatto on nyt herttainen
 

Oot herttainen; kun huomaa en, voit kieltä näyttää!
Tän laulun tahtoisin vain rakkaudella täyttää

Mä mistä löytäisin sen laulun?

Tää laulu on sulle
mä tein sen sua varten
mä tein sen sua varten

Tää on lauluni sulle

tahdon sua muistuttaa

kuinka tärkeää on rakkautesi sun

Jos puhuvan mun tahdotaan
Kai laulun laulaa saan
On laulussain mun maailmain
On sydän sielustain

Laula kanssain, laula rakkain
Tunteet pienen sydämen
Laula kanssain, laula rakkain
Laulu kahden ihmisen

Laula ihmisille ilosta
Laula surusta
Laula väreistä maailman
Laula ihmisille sanoista
Laula teoista,
yhden ainoan Jumalan

Oi katsohan lintua oksalla puun, se laulaa niin kauniisti aina.
Se Korkeimman kiitokseen aukaisee suun, sen mieltä ei huolet ne paina.
Se laulaen Luojaansa kiittää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuljin kylältä kotiinpäin
Niin talonpojan mä tiellä näin
Löydät tytön niin tumman nätin kuin humma
sanoi tuo ystäväin
Hän on luona joen rannan missä tuoksuu havupuu
neuvon yhden sulle annan heitä mielestäs jo muu

Käymme yhdessä ain

käymme aina rinnakkain

Käyt rinnallain ja vaskikellot soi
kuin siunaten nyt rakkauden
hääsunnuntain kun vaskikellot soi
niin kaiku toistaa soiton sen.

Kellot soi
Meidät maailma nyt yhteen toi
Iltaa kauniimpaa ei olla voi
Meidät luoja toisillemme loi

Lyötiin hynttyyt kerran yhteen
mukavalta tuntui niin
Vaan on vuodet nuo menneet
saaneet meidät aatoksiin
Nyt lähden stadiin
mä vaihdan maisemaa

Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka
Perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa
...
Meistä ei ollutkaan siihen hommaan

Nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
Ja se juhla on nimeltään - ero

Sinä lähdit pois
Minä katselin parvekkeelta
Loittonevaa selkääsi
Kiersit vesilammikot
Ja arvaan ettet murehdi tätä eroa

Kun kuljin kovempaa hän huusi lisää
silloin seisomaan mä portin pieleen jäin
hän kaipaa vielä isää
en voi lähteä mä näin
hän ihmetellen seisoi vierelläin
kuulin: "isä kulje hitaammin"

Aja hiljaa isi nyt vain
niin sitten illalla leikitään
Aja hiljaa isi nyt vain,
niin mä kiltisti myös odottamaan jään

Joka päivä töitä isä paiski paljonkin,

me ruokaa tarvittiin ja kengät paljas varpaisiin.

Joka ilta peitti hän mun kun laittoi nukkumaan,

rukoilimme vain sitten suukon poskeen sain

Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
En aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan.
Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri,
Evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol' maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa

Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Silloin miehet oli viljaa, jota halla vei
Kuvat menneisyyden kulkee lastinaan
Etulinjaan palaa öisin uudestaan

Herra, kädelläsi asua mä saan,

turvallisin käsi päällä maan.

Siellä kaikki saavat uuden sydämen,

rauhan annat haavat sitoen.

Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton

Lennä, lennä, lintuseni,

lennä ylös pilvihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Mistä saapuikaan taas lintunen tuo

Ken lähettää sen ihmisten luo

Se uinahtaa tuulen kehtoon vain saa

Ja jokainen on kohdannut sen

Aurinko saa taas elämän kukkaan
Kasvoista nään sen ystävien
Aurinko saa ei painua hukkaan
Kehto kun on se rakkauden

 Aurinko on kauniimpi ja kauniimpi on hän joka löysi tarkoituksen elämän

Kauniimpaa  aikaa en enää elää saa 

päivät nuo jääneet on taa

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja!

Ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden,

ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Ei aika mennyt koskaan palaa
ei takaisin nuo päivät tulla voi
pois kuihtuneet on ruusut kauniit
ne kerran tielle elon lohdun toi

Aina uudelleen teen matkaa eiliseen
Muistojani selaten elän hetken kerrallaan
Ja kaipaan

Käyn uudelleen eiliseen

sen minkä tein taas teen

mies muistoineen eilisen käy uudelleeen

Eilen kun mä tiennyt en
Niin kaunis oli maa
Mä kuljin laulaen
Ja polultani kun
Sain löytää rakkauden
Mä onneen antauduin
Mut tiennyt sitä en

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä

Sininen on taivas,
siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
valkoiset on yöt kesien,
valkoiset on pilvet,
lampaat nuo taivaan sinisen.

Ne kesäyöt

hongat nummella soi 

 värin maahan oksa loi

ne kesäyöt

Oli yö, suviyö,
oli sellainen yö,
jolloin sorsien kohtalon hetki jo lyö,
kun me rannalle hiivittiin,
kun me rannalle hiivittiin

Muistan kuinka hiivimme
ylös vuokrahuoneeseen
Älä herätä mummoa, sä sanoit
jätä kengät eteiseen

Vanha pelargonia on mummon akkunalla

ja akkunan alla

laulaa katulaulaja.

Hän mummolleni laulaa

ja punoo lemmenpaulaa,

mutta turhaa on se vaiva,

mummo vaarin muistaa vain.

Vaari turvallinen on kuin vanha tuttu
Vaarin kanssa maailma on helppo juttu
Vaari kuuluu taivaanrannan maalareihin
Vaan jos sataa, pukee neidin haalareihin

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Ai ai vaaria, kaikilla ei ole saaria,

mutta meidän vaarilla oma saari on.

Jos saaren minä saisin, vaikka pienenkin

Jos saaren omistaisin lailla sulttaanin

Mä sinne rakentaisin pienen palatsin

Sen langoin hopeaisin koristelisin

Mutt' sulttaani hän hummailee ja haaremissaan elelee 
keskellä naisten viehkeäin - sulttaani oisin mielelläin!
Mutt' ei, hän ompi polo mies, hänt' painaa Koraaninsa ies,
ei maista viinin tippaakaan - en sulttaaniksi tahtoiskaan!

Hassan tuumaili itsekseen:
voi mua onnetonta
Kun kännissä päin otin kymmenen muijaa
vaikka entistä on niin monta

Isä oli kännissä, kuinkas muutenkaan

Sen voi huomata että sua jännittää
Kun lahjaliiveissä näkyviin nännit jää
Kai sä odotat taas sydän syrjällään
Olenko mä jouluaattona kännissä

Jouluaatto on nyt herttainen
 

Oot herttainen; kun huomaa en, voit kieltä näyttää!
Tän laulun tahtoisin vain rakkaudella täyttää

Mä mistä löytäisin sen laulun?

Tää laulu on sulle
mä tein sen sua varten
mä tein sen sua varten

Tää on lauluni sulle

tahdon sua muistuttaa

kuinka tärkeää on rakkautesi sun

Jos puhuvan mun tahdotaan
Kai laulun laulaa saan
On laulussain mun maailmain
On sydän sielustain

Laula kanssain, laula rakkain
Tunteet pienen sydämen
Laula kanssain, laula rakkain
Laulu kahden ihmisen

Laula ihmisille ilosta
Laula surusta
Laula väreistä maailman
Laula ihmisille sanoista
Laula teoista,
yhden ainoan Jumalan

Oi katsohan lintua oksalla puun, se laulaa niin kauniisti aina.
Se Korkeimman kiitokseen aukaisee suun, sen mieltä ei huolet ne paina.
Se laulaen Luojaansa kiittää.

Oon köyhä laulaja ma vain,

olen koditon.

Synnyinseudut jäivät,

kauniit nuoruuspäivät menneet on

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuljin kylältä kotiinpäin
Niin talonpojan mä tiellä näin
Löydät tytön niin tumman nätin kuin humma
sanoi tuo ystäväin
Hän on luona joen rannan missä tuoksuu havupuu
neuvon yhden sulle annan heitä mielestäs jo muu

Käymme yhdessä ain

käymme aina rinnakkain

Käyt rinnallain ja vaskikellot soi
kuin siunaten nyt rakkauden
hääsunnuntain kun vaskikellot soi
niin kaiku toistaa soiton sen.

Kellot soi
Meidät maailma nyt yhteen toi
Iltaa kauniimpaa ei olla voi
Meidät luoja toisillemme loi

Lyötiin hynttyyt kerran yhteen
mukavalta tuntui niin
Vaan on vuodet nuo menneet
saaneet meidät aatoksiin
Nyt lähden stadiin
mä vaihdan maisemaa

Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka
Perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa
...
Meistä ei ollutkaan siihen hommaan

Nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
Ja se juhla on nimeltään - ero

Sinä lähdit pois
Minä katselin parvekkeelta
Loittonevaa selkääsi
Kiersit vesilammikot
Ja arvaan ettet murehdi tätä eroa

Kun kuljin kovempaa hän huusi lisää
silloin seisomaan mä portin pieleen jäin
hän kaipaa vielä isää
en voi lähteä mä näin
hän ihmetellen seisoi vierelläin
kuulin: "isä kulje hitaammin"

Aja hiljaa isi nyt vain
niin sitten illalla leikitään
Aja hiljaa isi nyt vain,
niin mä kiltisti myös odottamaan jään

Joka päivä töitä isä paiski paljonkin,

me ruokaa tarvittiin ja kengät paljas varpaisiin.

Joka ilta peitti hän mun kun laittoi nukkumaan,

rukoilimme vain sitten suukon poskeen sain

Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
En aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan.
Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri,
Evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol' maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa

Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Silloin miehet oli viljaa, jota halla vei
Kuvat menneisyyden kulkee lastinaan
Etulinjaan palaa öisin uudestaan

Herra, kädelläsi asua mä saan,

turvallisin käsi päällä maan.

Siellä kaikki saavat uuden sydämen,

rauhan annat haavat sitoen.

Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton

Lennä, lennä, lintuseni,

lennä ylös pilvihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Mistä saapuikaan taas lintunen tuo

Ken lähettää sen ihmisten luo

Se uinahtaa tuulen kehtoon vain saa

Ja jokainen on kohdannut sen

Aurinko saa taas elämän kukkaan
Kasvoista nään sen ystävien
Aurinko saa ei painua hukkaan
Kehto kun on se rakkauden

 Aurinko on kauniimpi ja kauniimpi on hän joka löysi tarkoituksen elämän

Kauniimpaa  aikaa en enää elää saa 

päivät nuo jääneet on taa

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja!

Ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden,

ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Ei aika mennyt koskaan palaa
ei takaisin nuo päivät tulla voi
pois kuihtuneet on ruusut kauniit
ne kerran tielle elon lohdun toi

Aina uudelleen teen matkaa eiliseen
Muistojani selaten elän hetken kerrallaan
Ja kaipaan

Käyn uudelleen eiliseen

sen minkä tein taas teen

mies muistoineen eilisen käy uudelleeen

Eilen kun mä tiennyt en
Niin kaunis oli maa
Mä kuljin laulaen
Ja polultani kun
Sain löytää rakkauden
Mä onneen antauduin
Mut tiennyt sitä en

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä

Sininen on taivas,
siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
valkoiset on yöt kesien,
valkoiset on pilvet,
lampaat nuo taivaan sinisen.

Ne kesäyöt

hongat nummella soi 

 värin maahan oksa loi

ne kesäyöt

Oli yö, suviyö,
oli sellainen yö,
jolloin sorsien kohtalon hetki jo lyö,
kun me rannalle hiivittiin,
kun me rannalle hiivittiin

Muistan kuinka hiivimme
ylös vuokrahuoneeseen
Älä herätä mummoa, sä sanoit
jätä kengät eteiseen

Vanha pelargonia on mummon akkunalla

ja akkunan alla

laulaa katulaulaja.

Hän mummolleni laulaa

ja punoo lemmenpaulaa,

mutta turhaa on se vaiva,

mummo vaarin muistaa vain.

Vaari turvallinen on kuin vanha tuttu
Vaarin kanssa maailma on helppo juttu
Vaari kuuluu taivaanrannan maalareihin
Vaan jos sataa, pukee neidin haalareihin

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Ai ai vaaria, kaikilla ei ole saaria,

mutta meidän vaarilla oma saari on.

Jos saaren minä saisin, vaikka pienenkin

Jos saaren omistaisin lailla sulttaanin

Mä sinne rakentaisin pienen palatsin

Sen langoin hopeaisin koristelisin

Mutt' sulttaani hän hummailee ja haaremissaan elelee 
keskellä naisten viehkeäin - sulttaani oisin mielelläin!
Mutt' ei, hän ompi polo mies, hänt' painaa Koraaninsa ies,
ei maista viinin tippaakaan - en sulttaaniksi tahtoiskaan!

Hassan tuumaili itsekseen:
voi mua onnetonta
Kun kännissä päin otin kymmenen muijaa
vaikka entistä on niin monta

Isä oli kännissä, kuinkas muutenkaan

Sen voi huomata että sua jännittää
Kun lahjaliiveissä näkyviin nännit jää
Kai sä odotat taas sydän syrjällään
Olenko mä jouluaattona kännissä

Jouluaatto on nyt herttainen
 

Oot herttainen; kun huomaa en, voit kieltä näyttää!
Tän laulun tahtoisin vain rakkaudella täyttää

Mä mistä löytäisin sen laulun?

Tää laulu on sulle
mä tein sen sua varten
mä tein sen sua varten

Tää on lauluni sulle

tahdon sua muistuttaa

kuinka tärkeää on rakkautesi sun

Jos puhuvan mun tahdotaan
Kai laulun laulaa saan
On laulussain mun maailmain
On sydän sielustain

Laula kanssain, laula rakkain
Tunteet pienen sydämen
Laula kanssain, laula rakkain
Laulu kahden ihmisen

Laula ihmisille ilosta
Laula surusta
Laula väreistä maailman
Laula ihmisille sanoista
Laula teoista,
yhden ainoan Jumalan

Oi katsohan lintua oksalla puun, se laulaa niin kauniisti aina.
Se Korkeimman kiitokseen aukaisee suun, sen mieltä ei huolet ne paina.
Se laulaen Luojaansa kiittää.

Oon köyhä laulaja ma vain,

olen koditon.

Synnyinseudut jäivät,

kauniit nuoruuspäivät menneet on

Matkustan ympäri maailmaa
laukussa leipää ja piimää vaan,
jos mua hiukkasen onnistaa
niin uuden ystävän saan

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuljin kylältä kotiinpäin
Niin talonpojan mä tiellä näin
Löydät tytön niin tumman nätin kuin humma
sanoi tuo ystäväin
Hän on luona joen rannan missä tuoksuu havupuu
neuvon yhden sulle annan heitä mielestäs jo muu

Käymme yhdessä ain

käymme aina rinnakkain

Käyt rinnallain ja vaskikellot soi
kuin siunaten nyt rakkauden
hääsunnuntain kun vaskikellot soi
niin kaiku toistaa soiton sen.

Kellot soi
Meidät maailma nyt yhteen toi
Iltaa kauniimpaa ei olla voi
Meidät luoja toisillemme loi

Lyötiin hynttyyt kerran yhteen
mukavalta tuntui niin
Vaan on vuodet nuo menneet
saaneet meidät aatoksiin
Nyt lähden stadiin
mä vaihdan maisemaa

Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka
Perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa
...
Meistä ei ollutkaan siihen hommaan

Nyt me juhlimme yhdessä ensi kertaa
Ja se juhla on nimeltään - ero

Sinä lähdit pois
Minä katselin parvekkeelta
Loittonevaa selkääsi
Kiersit vesilammikot
Ja arvaan ettet murehdi tätä eroa

Kun kuljin kovempaa hän huusi lisää
silloin seisomaan mä portin pieleen jäin
hän kaipaa vielä isää
en voi lähteä mä näin
hän ihmetellen seisoi vierelläin
kuulin: "isä kulje hitaammin"

Aja hiljaa isi nyt vain
niin sitten illalla leikitään
Aja hiljaa isi nyt vain,
niin mä kiltisti myös odottamaan jään

Joka päivä töitä isä paiski paljonkin,

me ruokaa tarvittiin ja kengät paljas varpaisiin.

Joka ilta peitti hän mun kun laittoi nukkumaan,

rukoilimme vain sitten suukon poskeen sain

Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
En aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan.
Yöllä oli metsään tullut julma tykkipatteri,
Evakoiden tumma rivi tiellä hiljaa vaelsi.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol' maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa

Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Silloin miehet oli viljaa, jota halla vei
Kuvat menneisyyden kulkee lastinaan
Etulinjaan palaa öisin uudestaan

Herra, kädelläsi asua mä saan,

turvallisin käsi päällä maan.

Siellä kaikki saavat uuden sydämen,

rauhan annat haavat sitoen.

Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton

Lennä, lennä, lintuseni,

lennä ylös pilvihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Vie hartaat huokaukseni

luo Luojan taivaihin!

Mistä saapuikaan taas lintunen tuo

Ken lähettää sen ihmisten luo

Se uinahtaa tuulen kehtoon vain saa

Ja jokainen on kohdannut sen

Aurinko saa taas elämän kukkaan
Kasvoista nään sen ystävien
Aurinko saa ei painua hukkaan
Kehto kun on se rakkauden

 Aurinko on kauniimpi ja kauniimpi on hän joka löysi tarkoituksen elämän

Kauniimpaa  aikaa en enää elää saa 

päivät nuo jääneet on taa

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja!

Ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden,

ne tahtoisin niin elää uudelleen.

Ei aika mennyt koskaan palaa
ei takaisin nuo päivät tulla voi
pois kuihtuneet on ruusut kauniit
ne kerran tielle elon lohdun toi

Aina uudelleen teen matkaa eiliseen
Muistojani selaten elän hetken kerrallaan
Ja kaipaan

Käyn uudelleen eiliseen

sen minkä tein taas teen

mies muistoineen eilisen käy uudelleeen

Eilen kun mä tiennyt en
Niin kaunis oli maa
Mä kuljin laulaen
Ja polultani kun
Sain löytää rakkauden
Mä onneen antauduin
Mut tiennyt sitä en

Niin kaunis on maa,
Niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet,
Niin varjoisat veet.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä

Sininen on taivas,
siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet,
sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki,
valkoiset on yöt kesien,
valkoiset on pilvet,
lampaat nuo taivaan sinisen.

Ne kesäyöt

hongat nummella soi 

 värin maahan oksa loi

ne kesäyöt

Oli yö, suviyö,
oli sellainen yö,
jolloin sorsien kohtalon hetki jo lyö,
kun me rannalle hiivittiin,
kun me rannalle hiivittiin

Muistan kuinka hiivimme
ylös vuokrahuoneeseen
Älä herätä mummoa, sä sanoit
jätä kengät eteiseen

Vanha pelargonia on mummon akkunalla

ja akkunan alla

laulaa katulaulaja.

Hän mummolleni laulaa

ja punoo lemmenpaulaa,

mutta turhaa on se vaiva,

mummo vaarin muistaa vain.

Vaari turvallinen on kuin vanha tuttu
Vaarin kanssa maailma on helppo juttu
Vaari kuuluu taivaanrannan maalareihin
Vaan jos sataa, pukee neidin haalareihin

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Vaarilla on saari, se oma saari on.

Ai ai vaaria, kaikilla ei ole saaria,

mutta meidän vaarilla oma saari on.

Jos saaren minä saisin, vaikka pienenkin

Jos saaren omistaisin lailla sulttaanin

Mä sinne rakentaisin pienen palatsin

Sen langoin hopeaisin koristelisin

Mutt' sulttaani hän hummailee ja haaremissaan elelee 
keskellä naisten viehkeäin - sulttaani oisin mielelläin!
Mutt' ei, hän ompi polo mies, hänt' painaa Koraaninsa ies,
ei maista viinin tippaakaan - en sulttaaniksi tahtoiskaan!

Hassan tuumaili itsekseen:
voi mua onnetonta
Kun kännissä päin otin kymmenen muijaa
vaikka entistä on niin monta

Isä oli kännissä, kuinkas muutenkaan

Sen voi huomata että sua jännittää
Kun lahjaliiveissä näkyviin nännit jää
Kai sä odotat taas sydän syrjällään
Olenko mä jouluaattona kännissä

Jouluaatto on nyt herttainen
 

Oot herttainen; kun huomaa en, voit kieltä näyttää!
Tän laulun tahtoisin vain rakkaudella täyttää

Mä mistä löytäisin sen laulun?

Tää laulu on sulle
mä tein sen sua varten
mä tein sen sua varten

Tää on lauluni sulle

tahdon sua muistuttaa

kuinka tärkeää on rakkautesi sun

Jos puhuvan mun tahdotaan
Kai laulun laulaa saan
On laulussain mun maailmain
On sydän sielustain

Laula kanssain, laula rakkain
Tunteet pienen sydämen
Laula kanssain, laula rakkain
Laulu kahden ihmisen

Laula ihmisille ilosta
Laula surusta
Laula väreistä maailman
Laula ihmisille sanoista
Laula teoista,
yhden ainoan Jumalan

Oi katsohan lintua oksalla puun, se laulaa niin kauniisti aina.
Se Korkeimman kiitokseen aukaisee suun, sen mieltä ei huolet ne paina.
Se laulaen Luojaansa kiittää.

Oon köyhä laulaja ma vain,

olen koditon.

Synnyinseudut jäivät,

kauniit nuoruuspäivät menneet on

Matkustan ympäri maailmaa
laukussa leipää ja piimää vaan,
jos mua hiukkasen onnistaa
niin uuden ystävän saan

Mistä tunnet sä ystävän?

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat