Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?

Vierailija kirjoitti:

Heikki Silvennoisen Nousut ja laskut.

Viihdyttäväå kerrontaa.

Herättääkö nyt jotain erilaisia ajatuksia?

Mietin vaan että jännä yhteensattuma. Itse luin just aikoinaan jotain Koivisto-kirjaa kun tuli uutinen Maunon kuolemasta. 

Päivi Alasalmi, Meren ja veren liitto

Historiallinen tosipohjainen kirja vuodesta 1714, kun Oulaisista ja muualta Pohjanmaalta ihmiset pakenevat venäläisiä sotajoukkoja Hailuodon saarelle. Todella surullista tosihistoriaa. Venäläisvihalla on syynsä.

Anu Kolmonen, Taapelitaivas

Kirja köyhistä kemiläisistä naisista, jotka elävät tehtaan varjossa. Päähenkilö on sahalla töissä ja taaplaa lautoja viivasuoriin taapeleihin. Hän syntyy aviottomana lapsena 1931, äiti jää sotaleskeksi ja tyttö pääsee Ruotsiin sotalapseksi. Monta surua on tytön elämässä.

Kyllä nykyään valitetaan turhasta. Kannattaa lukea oikeista ongelmista, se antaa perspektiiviä ja kiitollisuutta.

James Hynes, Varpunen

Pieni orpopoika asuu ilotalossa. Elämä on karua. Mutta kuten varpunen, voi edes haaveilla lentävänsä pois.

Markku Ropposen Kuoleman uni.

Hänen ensimmäisiä kirjojaan ennen Kuhalaa.

Anna Soudakovan Mitä männyt näkevät.

Neuvostoliiton historiaan pohjautuva romaani, ihmiskohtaloita Stalinin ajalta nykypäivään.

Olen lukemassa Mary Shelleyn Frankensteinia. Joskus parikymppisenä luin romaanista englanninkielisen lyhennetyn version, mutta moni hieno asia meni silloin yli ymmärrykseni. Nyt oikein harmittaa etukäteen että kirja tulee loppumaan. Yritän pitkittää lukukokemusta pitämällä taukoja. 

Keskushenkilö, tiedemies Victor Frankenstein, kertoo hairahtuneensa nuorena salatieteisiin, mikä osaltaan sittemmin johti hirviön luomiseen, jota hän katui katkerasti:

"Äärimmäisen nuoruuteni aiheuttaman ideoiden sekaannuksen vallassa ja sopivaa opastajaa löytämättä olin laskeutunut tiedon portaita ajassa taaksepäin ja korvannut uusien tutkimusten tulokset unohdettujen alkemistien unelmilla."

Frankenstein eli 1700-luvulla, luonnontieteen edistyksen aikakaudella, mutta oli nuorena alkanut kiinnostua vanhoista salatieteistä ja luki mm. Paracelsuksen ja Cornelius Agrippan tekstejä.

Nämä 1800-luvun romaanien hahmot ovat jotenkin niin symppiksiä ja hellyttäviä traagisine erehdyksineen. Mielestäni sympaattisempia kuin nykyromaanien hahmot.

Miika Nousiaisen uusin Ratakierros. Alkuun nauratti, mutta jatkunut tasaisemmin, olen jo lähes lopussa. Saan aattona aloittaa Anne Tylerin uusimman.

Aloitan kohta Guillaume Musson Kirjailijoiden salattu elämä. Vaikuttaa hyvältä.

Onko Anne Tyleriltä ilmestynyt uusi kirja? Yksi minun lemppareistani.

Vierailija kirjoitti:

Anu Patrakka: Kuolet vain kahdesti.

Toinen osa sarjaa. Kehuttu "paikallistuntemusta". Minusta nuo portugalilaiset ruokien ja juomien luettelot on päälle liimattuja ja kuvaukset paikallisista täynnä stereotyyppejä. Ja Portugalin kielen käyttö turhaa. Eihän englantia puhuviin maihin sijoittuvissa kirjoissakaan sanota "thanks" ja muita itsestäänselvyyksiä myös englanniksi.

No joo, ihan viihdyttävä sairaslomalla luettava kirja kuitenkin.

Huvittaa kyllä tuo Portugalin kielen käyttö. Osoittaa myös kirjoittajan osaavan vain alkeet. Anu tainnut innostua kun on oppinut muutaman fraasin. Tulee mieleen eteläamerikkalaiset telenovelat.

Peter Hoeg, Hiljainen tyttö. En kyllä ymmärrä miksi jatkan lukemista, aika psykedeelinen kirjoitustyyli, kesti parisataa sivua tottua. Luen loppuun kun olen jo niin pitkällä, mutta tuntuu kuin kirjailija olisi ollut kirjoittaessaan psykoosissa tai aineissa.

Prokustreen vuode. Pieniä aforismeja sieltä täältä eri aihepiireistä. Nicholas Nassim Talebilta.

 Natalie Coxin Kahden kauppa.

Kevyttä hömppää tuntuu olevan mutta luenpa silti loppuun.

Satu Rämön Hildur-sarja, suosittelen. 

Marianne Cedervall: Hääjuhlan salaisuus. Gotlantiin sijoittuvan Mullvaldsin murhat -sarjan uusin osa. Tällasta cozy crimea. Jos joku on innostunut hevosista, niin niitäkin on tässä sarjassa.

Leikolan ex-pariskunnan Unelmaero-kirjaa. Hollywood elämää, parisuhteen eloa ja ongelmia. Ismo ja Angelika vuorotellen. Ihan koukuttava. Unet viivästyy kun aina sängyssä illalla luen. Suo, kuokka ja Hollywood seuraavaksi lainattava kirjastosta, saman parin eka kirja. 

Lars Kepler: Unissakävelijä 

Äänikirjana menossa Pajtim Statovci- Lehmä synnyttää yöllä, on tosi hyvä. Sitten luen Sarah J. Maasin Hopealiekkien valtakuntaa. 

Haruki Murakamin Kaupunki ja sen epävakaa muuri.

Mainosmiesmurhaaja