Päiväkodissa eräs 2v poika lyö ja puree, mitä hemmettiä teen?!

Omasi on varmasti oikea kullannuppu.

mutta ei ole kiva viedä lasta tarhaan, jossa yksi lapsi tervehtii iskemällä hampaat tulokkaan lihaan. Olisi huippua jos joku päiväkotitäti voisi vastata - miten te toimitte tällaisten lasten kanssa?



ap

Periaatteessa jonkun pitäisi sitten tälläistä lasta pitää koko ajan silmällä, muttei kenties ole mahdollista. Sun kannattaa ehdottomasti sanoa asiasta, että lapsesi pelkää toista lasta tms. Jos menee kuuroille korville, ota yhteys johtajaan.



Lapset purevat eri syistä. Koska lapsi on noin pieni vielä, veikkaan, ettei kielellinen kehitys ole ihan ajan tasalla, lapsi ei kykene ilmaisemaan itseään sanallisesti ja vaikkapa kovasti innostuessaan näykkäisee kaveriaan. Sitä ei silti tule sietää, eikä kenenkään tarvi kestää pahoinpitelyä tarhassa.



Ota puheeksi.

Pienten ryhmässä työskennelleenä voin kertoa, että tuo on todella kurja ja vaikeasti hoidettava ongelma. Pureminen tapahtuu niin nopeasti, että ellei aikuinen seiso taukoamatta purevan lapsen vieressä, mitään ei aina ehdi tehdä. Ja kuten arvata saattaa, kaksivuotiaan vieressä ei voi seistä koko aikaa.



Pienet lapset ovat usein vielä vailla verbaalisia keinoja selvittää erimielisyyksiä, joten se lapsi, joka puremisen on keinokseen ottanut, käyttää sitä ikävä kyllä usein ja tehokkaasti. Ja niin kuin kaikki tiedämme, pureminen sattuu todella paljon.



Jos olisin sinä, puhuisin asiasta päiväkodissa aina, kun huomaat lastasi purrun. Uskon, että puremista ei siellä hyväksytä, mutta kuten mainitsin, niin siihen puuttuminen, hyvästä tahdosta huolimatta, voi olla hankalaa. Lohdullista on kuitenkin se, että tuo on yleensä suht nopeasti ohimenevä vaihe pienen lapsen elämässä.

että ko. poika on kovin huomionkipeä ja mustasukkainen hoitajien huomiosta, koska lyömiset ym. tapahtuu aina silloin, kun esim. lapseni on hoitotädin sylissä tms. Syy ei tietenkään ole siinä lapsessa, mutta jossakin kyllä mättää.



Meillä ainakin on todella tiukasti terotettu alusta asti, ettei purra eikä lyödä saa ja jos niin tekee niin siitä seuraa huomiotta jättäminen vähäksi aikaa ja toruminen. On tepsinyt hyvin lapseemme. Nyt joka kerta kun tämä " häirikköpoika" käy puraisemassa jotakin, hän saa heti kaikkien hoitajien huomion. Tavallaan juuri sitä mitä hän hakeekin.



ap

Omat lapseni eivät ole mitään " kullannuppuja" , mutta ei niitä kukaan saa purra. Ei nekään saa purra toisia.

jotenkin on helpompi sulattaa sitä, kun ymmärtää paremmin mistä se johtuu. Toivottavasti on ohimenevä vaihe. Kurjaa se on itse sille pojallekin, kun muut välttelevät hänen seuraansa.



Ja oma vahva reaktioni on myös hämmästyttänyt itseäni. Oikee leijonaemo heräsi täällä, kun taas tänään näin puremistilanteen.



ap

vauvat puree siinä 6-10 kk ikäisenä. Sitten se menee ohi.

18-24kk saattavat purra - se vaihe menee myos ohi.



Sen ikäinen ei pure sen takia että haluaisi toista vahingoittaa. Ilkeydestä ei ole kyse.



Tuossa vaiheessa hankalin asia on muiden ihmisten ymmärrättomyys.



Pienemmät purevat koska se on osa tunto aistia ja sillä tavalla tutustuvat ympäristoon.



2 vuotiaiden kohdalla usein on myohään puhuja joka turhautuu kun suu ei toimi ja ei saa sanottua mitä haluaa.

ja tottakai hoitopaikassa ja usein kotonakin kielletään moinen mutta ei se siihen välttämättä heti lopu. ei se nyt niin hirmu vaarallista ole jos minun lapseni puree sun kullannuppuasi, siinäpähän karaistuu sekin lellipenska!!!

antamaan samalla mitalla takaisin. Ei kun hampaan vaan takaisin purijan lihaan. Kakara selviää joka kerta sormen heristämisellä, luuletko että silloin tajuaa. Silmä silmästä... Mun lapset eivät joudu maksamaan joidenkin epäkelpojen vapaiden kasvattajien tuotoksia, purkoon vanhempiaan, mun muksuja ei!!!

Vierailija:

Ei kun hampaan vaan takaisin purijan lihaan.

Silmä silmästä...

Ei 2v välttämättä ymmärrä että kostoksi saa nyt purra. Oppii itse puremaan.

Miten opetat häntä että enää ei purra mutta nyt sait.

Kyse ei ole vapaasta kasvatuksesta kun kerran sen ikäinen ei ilkeydestä niin tee.

käväisi kyllä mielessä itse purra poikaa takaisin, mutten nyt sentään kuitenkaan. Minusta silti hoitajat voisivat reagoida asiaan lujasti ja napakasti ja niin että asia menee perille. Nyt asia vaan hyssytellään ja sanotaan kiltisti soo soo ja siinä ne seuraukset olivatkin.



ap