Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Puoliso on mustasukkainen – olen joutunut luopumaan ystävistäni hänen takiaan

Kuva: Anna Huovinen

Hyvässä parisuhteessa ei kuulu joutua pelkäämään toisen reaktiota, perheneuvoja Helena Toppari sanoo.Lue koko juttu

Kommentit (6)

Vierailija

Vastaus olisi mielestäni ehdottomasti tarvinnut varoituksen fyysisestä väkivallasta ja vangitsemisesta. Kirjoittajan kuvaama tilanne tuskin tulee päättymään muuhun kuin yritykseen vangita puoliso fyysisesti ja kun tämä ei siihen alistu, tulee pahoinpitely ja tapon yritys. Puhun omasta kokemuksesta ja kirjoittajan tilanteessa juoksisin ja lujaa.

Vierailija

Mustasukkaisuuteen voi ajaa sekin, jos toinen osapuoli ei ole taas mistään mustasukkainen. Tai se, että tulee lapsia, äiti jää kotiin hoitamaan ja mies edelleen humputtaa jossain omia menojaan.

Vierailija

Nuorena olin hyvin mustasukkaisen miehen kanssa suhteessa, ja jostakin syystä siedin sitä pari vuotta. Minulla oli myös pari lyhyempää suhdetta mustasukkaisiin miehiin. Enää keski-ikäisenä en sitä siedä ollenkaan, mies saa välittömästi lähtöpassit ensimmäisten merkkien ilmaantuessa - minä en voi sietää sitä, että joku kuvittelee omistavansa minut eikä luota siihen, että olen uskollinen. Itse en ole oikeastaan ollenkaan mustasukkainen - olen sitä mieltä, että jos ei ihminen pysy vierelläni ilman vahtimistani, olkoon pysymättä. Tietysti, jos kumppani pettää minua, suhde on siinä. Mutta mielestäni se ei ole mustasukkaisuutta, oman itseni arvostamista ennemminkin.

Vierailija

No lähde, mitäpä siinä ihmettelemään. Toinen haluaa symbioottisen läheisyyssuhteen ja toiselle ystävät ja muu maailma on tärkeämpää. Äkkiä eroon.

Vierailija

Se puoliso on sinulle niin tärkeä.
Koko muun elämän voi heittää romukoppaan. Ei ystäviä kiinnosta roikkua sellaisissa enää kiinni. Ystävät joitain vuosia voi yrittää pyytää näkemään, mutta jos se on kovin hankalaa niin he tekevät päätelmän, että luopuvat sinusta.

Vierailija

Mieheni on mustasukkainen itse ja kuitenkin hirveä tarve tutustua uusiin ihmisiin, erityisesti naisiin.
Minun mustasukkaisuudelle nauraa, kun huomautan etten hyväksy näitä muita naisia. He tuskin haluavat pelkkiä kavereita olla, kun sen verran tiedän nämä kaksi tapausta, että jalat ovat liukuovet ja ruuhkaa kuin neljän aikaan iltapäivällä kauppaan mennessä.

Tilanne oli kerran se, että yritin etsiä itselleni äitinaveria koska olen yksin lapsen kanssa 24/7. Ja koko ajan kotona. Ei pitänyt ideasta ja siihen se sitten kaatui, kun en jaksanut sitä murjotusta kattella.

Mies se mennä huitelee ties missä ja hehkuu innostustaan jostain naistuttavasta nytkin, itse asiassa jo pari viikkoa.

Ero on alkanut pyöriä mielessä, lähinnä oman yksinäisyyteni vuoksi.

Yksin parisuhteessa.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat