Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Puoliso on väkivaltainen ja syyttää siitä minua, mitä teen?

Kuva: Anna Huovinen

Jos suhteessa on väkivaltaa ja lapsi, on siihen hankittava heti apua joko yhdessä tai yksin, perheneuvoja Helena Toppari sanoo.Lue koko juttu

Kommentit (15)

Vierailija

Minä olen sitä mieltä että kyllä yhdessä loppuun palamisen kanssa voi puolison käytös olla se viimeinen niitti sille että riidan aikana käy käsiksi. Jos olet tullut jollsin tavalla pitkään torjutuksi suhteessa se satuttaa enwmmän kuin yksi lyönti, paljon enemmän. Ajan kanssa torjunnan jatkuessa sisälle kertyy niin paljon vihan tunnetta koska toinen tuntuu tahallaan satuttavan. .

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minä olen sitä mieltä että kyllä yhdessä loppuun palamisen kanssa voi puolison käytös olla se viimeinen niitti sille että riidan aikana käy käsiksi. Jos olet tullut jollsin tavalla pitkään torjutuksi suhteessa se satuttaa enwmmän kuin yksi lyönti, paljon enemmän. Ajan kanssa torjunnan jatkuessa sisälle kertyy niin paljon vihan tunnetta koska toinen tuntuu tahallaan satuttavan. .

Ei kun:

Mikään ei oikeuta väkivaltaa.

Mikään ei oikeuta kohtelemaan ihmisiä huonostikaan, mutta jos joku kohtelee, niin ei se ole mikään vapaalippu tempaista sitä ihmistä kuonoon.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minä olen sitä mieltä että kyllä yhdessä loppuun palamisen kanssa voi puolison käytös olla se viimeinen niitti sille että riidan aikana käy käsiksi. Jos olet tullut jollsin tavalla pitkään torjutuksi suhteessa se satuttaa enwmmän kuin yksi lyönti, paljon enemmän. Ajan kanssa torjunnan jatkuessa sisälle kertyy niin paljon vihan tunnetta koska toinen tuntuu tahallaan satuttavan. .

No mitä helvattia varten pitää olla ihmisen kanssa joka tuntuu tahallaan satuttavan?

Vierailija

Parisuhdeterapeutit hoi, eikö parisuhdettaan voi muuttaa toisenlaiseksi jos molemmat sitä haluaa? Entä miten käyttäytyy loppuun palanut ihminen joka yhä vaan yrittää jaksaa

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sitä mieltä että kyllä yhdessä loppuun palamisen kanssa voi puolison käytös olla se viimeinen niitti sille että riidan aikana käy käsiksi. Jos olet tullut jollsin tavalla pitkään torjutuksi suhteessa se satuttaa enwmmän kuin yksi lyönti, paljon enemmän. Ajan kanssa torjunnan jatkuessa sisälle kertyy niin paljon vihan tunnetta koska toinen tuntuu tahallaan satuttavan. .

No mitä helvattia varten pitää olla ihmisen kanssa joka tuntuu tahallaan satuttavan?

Niin ja parisuhteessahan ei mikään asia voi muuttua, eihän?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minä olen sitä mieltä että kyllä yhdessä loppuun palamisen kanssa voi puolison käytös olla se viimeinen niitti sille että riidan aikana käy käsiksi. Jos olet tullut jollsin tavalla pitkään torjutuksi suhteessa se satuttaa enwmmän kuin yksi lyönti, paljon enemmän. Ajan kanssa torjunnan jatkuessa sisälle kertyy niin paljon vihan tunnetta koska toinen tuntuu tahallaan satuttavan. .

Toivottavasti et ole parisuhteessa tai jos olet, niin puolisosi tajuaa nostaa kytkintä!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Pitää jäädä suhteeseen ja tehdä lapsi, mielellään useita.

...tai vaihtoehtoisesti pakata ja lähteä maailmalle sieltä lintukodosta.

- Mies ei tule muuttumaan - itsesi voit pelastaa ja koettaa välttää vastaisuudessa hänen kloonejaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sitä mieltä että kyllä yhdessä loppuun palamisen kanssa voi puolison käytös olla se viimeinen niitti sille että riidan aikana käy käsiksi. Jos olet tullut jollsin tavalla pitkään torjutuksi suhteessa se satuttaa enwmmän kuin yksi lyönti, paljon enemmän. Ajan kanssa torjunnan jatkuessa sisälle kertyy niin paljon vihan tunnetta koska toinen tuntuu tahallaan satuttavan. .

Ei kun:

Mikään ei oikeuta väkivaltaa.

Mikään ei oikeuta kohtelemaan ihmisiä huonostikaan, mutta jos joku kohtelee, niin ei se ole mikään vapaalippu tempaista sitä ihmistä kuonoon.

No mutta etukäteen ei voi tietää mikä se sietoraja on. Mutta silti itse mieluummin ottaisin kerran nyrkistä kuin katsoisin miestä joka näyttää joka tilanteessa täysin tunteettomalta, kerrasta toiseen.

Mun mies torjui mua seksuaalisesti vuosia, ei hakenut siihen oma-alotteisesti apua, kun yritin puhua asiasta kerta toisensa jälkeen vastassa oli mies joka joko istui hiljaa tai sano kaikkeen en tiedä. Joka kerta tuntu uudelta iskulta. Pyysin, itkin, huusin, puhuin miltä musta tuntuu , mikään ei auttanut. Lopulta minä sulkeuduin ja työnsin miestä pois, yritin suojata itseni etten koe enää torjuntaa, mutta lopputuloksena oli entistä kurjempi olo, kun loppukin läheisyys ja hellyys hävisi. Mies perui myös pariterapia ajan ja odotin välillä muistuttaen asiasta että mies olisi varannut ajan. Meni vuosi, eipä varannut. Mulla oli kokonaisuudessaan olo että en merkitse mitään. Olin niin niin vihainen, pettynyt ja turhautunut. Että kyllä mun teki lopulta mieli lyödä miestä! Vaikka tuntuu kyllä kurjalta olla näin surkee, mutta tavallaan taas tuntuu että se olisi sen ansainnutkin. Sama kotitöiden kanssa, vaimo palaa loppuun, monen tekijän summana joista yksi on laiska mies joka tuntuu pitävän vaimoa äitinään. Lisäksi en nukkunut kuin muutaman tunnin. Niin en ollut kivaa seuraa. Niin sitte mies lähtee mitään sanomatta katkaisee kaiken yhteydenpidon ja levittää selän takana juttua kuinka minä olen narsisti.

Tämä olisi voinut päätyä toisin, koska jos mä olisin varannut pariterapia ajan niin tilanne ei olisi kärjistynyt

Mutta oman kokemukseni pohjalta voin kyllä sanoa että voi se puoliso joka ei lyö olla enemmän syypää perheen ongelmiin kuin se joka hajoaa liikaa , vaikka sekään ei ole oikein

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sitä mieltä että kyllä yhdessä loppuun palamisen kanssa voi puolison käytös olla se viimeinen niitti sille että riidan aikana käy käsiksi. Jos olet tullut jollsin tavalla pitkään torjutuksi suhteessa se satuttaa enwmmän kuin yksi lyönti, paljon enemmän. Ajan kanssa torjunnan jatkuessa sisälle kertyy niin paljon vihan tunnetta koska toinen tuntuu tahallaan satuttavan. .

Toivottavasti et ole parisuhteessa tai jos olet, niin puolisosi tajuaa nostaa kytkintä!

No joo sähän tunnet mut niin että voit sanoi noin! Puoliso vois siivota oman osuutensa ja alkaa pitää huolta parisuhteesta, eikä vaan makaa laiskana sohvalla., niin vois olla kivempaa molemmilla.

Miksi puolison pitäisi jättää mut jos sanon että ottaisin itse mieluummin kerran nyrkistä kuin kokisin vuosia kestävää torjuntaa?
Kyllä mä pystyn tästä kokemuksesta käsin sanoo että voin ymmärtää tietyissä tapauksissa sen jos lopulta kävisi käsiksi,se e

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sitä mieltä että kyllä yhdessä loppuun palamisen kanssa voi puolison käytös olla se viimeinen niitti sille että riidan aikana käy käsiksi. Jos olet tullut jollsin tavalla pitkään torjutuksi suhteessa se satuttaa enwmmän kuin yksi lyönti, paljon enemmän. Ajan kanssa torjunnan jatkuessa sisälle kertyy niin paljon vihan tunnetta koska toinen tuntuu tahallaan satuttavan. .

Toivottavasti et ole parisuhteessa tai jos olet, niin puolisosi tajuaa nostaa kytkintä!

No joo sähän tunnet mut niin että voit sanoi noin! Puoliso vois siivota oman osuutensa ja alkaa pitää huolta parisuhteesta, eikä vaan makaa laiskana sohvalla., niin vois olla kivempaa molemmilla.

Miksi puolison pitäisi jättää mut jos sanon että ottaisin itse mieluummin kerran nyrkistä kuin kokisin vuosia kestävää torjuntaa?
Kyllä mä pystyn tästä kokemuksesta käsin sanoo että voin ymmärtää tietyissä tapauksissa sen jos lopulta kävisi käsiksi,se e


Ei tarkoita että kannattaisin lyömistä tai että ajattelisin sen olevan oikein

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minä olen sitä mieltä että kyllä yhdessä loppuun palamisen kanssa voi puolison käytös olla se viimeinen niitti sille että riidan aikana käy käsiksi. Jos olet tullut jollsin tavalla pitkään torjutuksi suhteessa se satuttaa enwmmän kuin yksi lyönti, paljon enemmän. Ajan kanssa torjunnan jatkuessa sisälle kertyy niin paljon vihan tunnetta koska toinen tuntuu tahallaan satuttavan. .

Ei nyky-yhteiskunnassa ole kenenkään pakko jäädä aina torjutuksi/torjujaksi, ei vihaajaksi eikä vihatuksi.

Millainen ihminen jää vuosiksi vihantunnetta sisälleen keräämään eikä lähde etsimään onneaan jostakin muualta?

MollyMinerva
Seuraa 
Liittynyt4.4.2018

Vierailija kirjoitti:
Millainen ihminen jää vuosiksi vihantunnetta sisälleen keräämään eikä lähde etsimään onneaan jostakin muualta?

Esimerkiksi sellainen, jolla on vammainen tai kroonisesti sairas lapsi, ja sen takia oma työnteko ja tulot ovat jääneet sivurooliin ja omien voimavarojen kulutus on aina kutakuinkin tapissa. On aivan helvetin kivaa taistella sekä koulun että terveydenhuoltosysteemin kanssa, että lapsi saisi tarvitsemansa avun ja tuen, ja samalla kuulla (hyvätuloisen, ulkomaanuraakin tekevän) miehen toistuvaa valitusta. Hän kuulemma raatoi otsansa hiessä ja minä vain "olin kotona enkä tehnyt mitään" ja "annoin lapselle periksi liian helposti".

Hengitysvaikeuksissakin olisi pojan vaan pitänyt yrittää mennä kouluun, koska "tosielämässä ei voi aina lintsata". Lääkäriin vieminen oli "liikaa hössöttämistä" ja kotona opettaminen "etäännytti lasta tosielämästä". Tein niin tai näin, se oli aina väärinpäin. Jopa ostamani patalaput olivat väärän värisiä ja valitsemani pyyhkeet liian karkeita - ilmeisesti joka ikiseen asiaan olisi pitänyt kysyä erikseen häneltä lupa, koska hän oli se joka "oikeasti" ansaitsi rahaa.

Kun poika sai peruskoulun loppuun, minulla oli lopulta voimia lähteä. Oli muuten elämäni paras päätös. Ja yllätys, yllätys, poika lähti mukanani.

Vierailija

Artikkelista sai sellaisen käsityksen, että mies löi häntä vasta kun nainen oli ensin fyysisesti hyökännyt miehen kimppuun? Jos pitää paikkansa, niin silloinhan oli 100% naisen oma vika että tuli turpiin. Jos ei halua saada turpiinsa niin on paras olla alottamatta nyrkkitappeluita muiden ihmisten kanssa, oli se kuka tahansa. Tappelun aloittaja ansaitsee mitä sille tapahtuukaan, oli se mies tai nainen.

Karutotuus

Tää on vaan niin huvittavaa, että tässä tilanteessa naista vastuutetaan suojelemaan itseään ja lastaan. Eronneena sit ihan muuten vaan on kummajainen kun on erottanut lapsen isästään! Väkivaltaa ei pidä sallia ja kyllä siitä lapset pidemmän päälle kärsii, mut karu totuus on, et itse kärsit jokatapauksessa.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat