Sivut

Kommentit (28)

Vierailija

Tunnen sympatiaa sinua kohtaan. Olin 20 kun sain ensimmäisen lapseni. Kieroon katseltiin. 22 kun sain toisen ja synnärillä kätilö lauloi; nyt sullon nukke jolla leikkii...tuumasin että kotona on jo yks😄. 32-vuotiaana kolmas kerta ilman kommentteja ja tän viimeisen kohdalla, olin silloin 43 sain kans kuulla että olet ajatellut käyttää koko elinikäsi pikkulapsia hoitaen 😉. Maailmaan mahtuu kaikenlaista kulkijaa ❤

Äeti

Outoja kommentteja.
Olen saanut lapseni 24-vuotiaana, 28-vuotiaana, 30-vuotiaana ja 41-vuotiaana. En muista, että kukaan olisi kommentoinut mitään ilkeäksi kokemaani. Viimeisestä eräs lapseton kysyi, onko kyseessä vahinko.
Ei ollut :).

mamma❤

Sain lapseni 20v., 25v., 28v. ja 36v. Ei ole jäänyt mieleen mitään negatiivisiä kommentteja ihmisiltä. Ehkä neuvolatädin kommentti, kolmannen lapsen odotusaikana, "onko isä sama?". Ei kukaan muu neuvolassa kysellyt!😊

Vierailija

Minulle ei ole pahemmin kommentoitu ikää, mutta vakaumusta senkin edestä. Olin 21, kun esikoinen syntyi, seuraava siitä 11 kuukauden kuluttua. Lapsia on kaikkiaan 7, ikäeroa vanhimman ja nuorimman välillä 16 vuotta, eli sellainen ura minulla. Mutta sitä vakaumusta on sitten selitellyt niin minä kuin lapsetkin, aika monen on vaikeaa kuvitella, että normaali työssäkäyvä äiti oikeasti haluaa tuollaisen lapsilauman. En minäkään ehkä olisi ilman puolison painostusta halunnut, mutta ovatpa nuo tulleet hoidettua ja nyt olen ensimmäisen mummokin, joten ei ihan turha nakki ollenkaan.

Vierailija

Olen saanut neljä lasta aloittaen 18-vuotiaana ja lopettaen 31-vuotiaana. Minua ei ole juurikaan onniteltu raskauksista. Ensimmäisten lasten aikaan olin liian nuori, sittemmin yleinen mielipide on ollut se, että lapsia on liikaa. Minusta on harmillista, että elämäni onnellisimmat asiat näyttäytyvät ulkopuolisille niin häiritsevinä, ihan vaan sen takia, että emme elä niiden yleisimpien odotusten mukaisesti.

Olemme kohdanneet alusta asti vähättelyä ja lannistavaa kommentointia (ei niistä opiskeluista mitään tule, ette pääse koskaan matkustelemaan tai lapset estävät uran), mutta ehkä juuri niiden takia olemme puolisoni kanssa ponnistelleet elämässä aika pitkälle.

Vierailija

Mulla ihan samanlainen tarina. Olin 22, 31, 33 ja 39. Oikeastaan vain 31 olin oikean ikäinen. 33 vielä meni. Ekan ja tokan aikaan liian nuori ja vanha.

Anu67

Kun odotin esikoistani olin 40v, ja sanoin Naistenklinikalla lääkärille jossain yhteydessä että ”kun olen jo näin vanhakin...” niin lääkäri sanoi että et todellakaan ole vanhimmasta päästä mitä meillä on. Se oli siinä hienosti sanottu. Olin hyväkuntoinen ja nuorekas eikä kukaan muu koskaan kysellyt tai ihmetellyt, minä itse jostain syystä tein itsestäni ”vanhan” kun sosiaalinen paine jotenkin tekee vanhemmista synnyttäjistä outolintuja. Todellisuus osoittautui kuitenkin toiseksi. Teinpä vielä toisenkin lapsen 44 vuotiaana. Kaikki meni todella hyvin ja nautin molemmista raskauksistani ja lapsetkin olivat ns. helppoja ja terveitä vauvoja. Ikä onkin paljon kiinni kuinka itsestään on pitänyt huolta, onko hyväkuntoinen ja nuorekas sekä psyykkisesti että fyysisesti. Itsensä voi myös vanhentaa ennen aikojaan monella tapaa elintavoillaan.

Vierailija

Olin esikoisen syntyessä 19v ja toisen eli kuopuksen 32v. En muista yhtään negatiivistä kommenttia kummankaan odotus ja vauva-ajalta.

Vierailija

Olin 27-vuotias lastamme odottaessa, eli varmaan juuri sopivan ikäinen yhteiskunnan mielestä. Mitään kummallisuuksia ei kuulunut, meillä oli kaveripiirissä liuta vauvoja tulossa samoihin aikoihin. Neuvolasta ensimmäistä aikaa varattaessakin hoitaja kysyi mielestäni ihan tahdikkaasti, "saako onnitella?".

Vierailija

Esikoinen 22 ja toinen 24. Nyt opiskellessani työssäoppimispaikassa ihmettelivät, että minulla on jo 2 lasta ja sen jälkeen varovasti kysyivät kuinkas vanha nyt olet. Kerroin ikäni ja sain helpottuneet huokaukset päälle, että olet ihan aikuisena tehnyt lapset...olen liian nuoren näköinen.

Vierailija

Sama tunne. Olin 20 kun esikoinen syntyi, sitten 27 ja 29 ja vielä kerran 35. Sama tunne, että ekan kerran olin liian nuori ja sitten jo lapsia oli liian paljon.
Kaikilla lapsillani on sama isä... 😊

Vierailija

Mä sain ainokaiseni juuri 22 täytettyäni, kohta 17 vuotta sitten. Laitoksella päivittelivät "nuorta rouvaa"ja puoli vuotta sen jälkeen autokoulussa "vanhaa rouvaa". Ei ole kohden koskaan, jos ei ole keskiverto :D

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olin 27-vuotias lastamme odottaessa, eli varmaan juuri sopivan ikäinen yhteiskunnan mielestä. Mitään kummallisuuksia ei kuulunut, meillä oli kaveripiirissä liuta vauvoja tulossa samoihin aikoihin. Neuvolasta ensimmäistä aikaa varattaessakin hoitaja kysyi mielestäni ihan tahdikkaasti, "saako onnitella?".

Tuota kysytään ymmärtääkseni siksi, että tiedetään, lähdetäänkö hankkimaan neuvolapalveluita vai raskaudenkeskeytystä. Multa kysyttiin "onko lapsi toivottu" ja onniteltin vasta sen jälkeen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olin ensikoista odottaessani 24 vuotias, ainoa mitä kysyttiin oli "onko isä vielä kuvioissa".

Minulta kysyttiin neuvolassa tuota samaa, kun odotin 26-vuotiaana 👌

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Latest

Suosituimmat