Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Itse olen lukenut niitä ahkerasti muun muassa mökillä

  • ylös 14
  • alas 0

Kommentit (16)

Vierailija

Olen kyllä. Pitkään tilasinkin. Mutta lehti meni pelkiksi mainoksiksi ja artikkelit amerikkalaisen alleviivaaviksi selviytymistarinoiksi, niin lopetin tilauksen. Nykyään muut mediat ovat ajaneet Valittujen Palojen ohi.

  • ylös 12
  • alas 0
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vanhojen Valittujen Palojen selviytymistarinat ovat parhaita! Ei mitään syöpäjuttuja, vaan hai syö toisen jalan tai mies päätyy roska-auton myllyyn.

  • ylös 30
  • alas 0
Vierailija

Luin niitä lapsena 90-luvulla, silloin olivat hyviä. Nykyään sen tasoisia tekstejä ei varmaan jaksaisi enää lukea.

  • ylös 15
  • alas 0
Vierailija

Historian dosentti sanoi minulle, että ne olivat CIA:n käsialaa, osa kommunismin vastaista taistelua. Mutta jos oli niin hyvin tehtyjä joka tapauksessa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Historian dosentti sanoi minulle, että ne olivat CIA:n käsialaa, osa kommunismin vastaista taistelua. Mutta jos oli niin hyvin tehtyjä joka tapauksessa.

Voin kuvitella sitä pöyristymistä, minkä lehti on aiheuttanut YYA-ajan Suomessa kommunismijutuillaan. Ihme ettei sitä kielletty. Yritettiinköhän edes?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historian dosentti sanoi minulle, että ne olivat CIA:n käsialaa, osa kommunismin vastaista taistelua. Mutta jos oli niin hyvin tehtyjä joka tapauksessa.

Voin kuvitella sitä pöyristymistä, minkä lehti on aiheuttanut YYA-ajan Suomessa kommunismijutuillaan. Ihme ettei sitä kielletty. Yritettiinköhän edes?


Ei sitä kieltää yritetty, mutta paremmin ajattelevat yrittivät leimata sen maailman huonoimmaksi lehdeksi, jota lukivat vain idiootit. Neuvostoliitto kustansi vastaavan formaatin lehteä nimeltä Maailma ja me, mutta sitä tilasivat vain kirjastot ja komukat.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historian dosentti sanoi minulle, että ne olivat CIA:n käsialaa, osa kommunismin vastaista taistelua. Mutta jos oli niin hyvin tehtyjä joka tapauksessa.

Voin kuvitella sitä pöyristymistä, minkä lehti on aiheuttanut YYA-ajan Suomessa kommunismijutuillaan. Ihme ettei sitä kielletty. Yritettiinköhän edes?


Ei sitä kieltää yritetty, mutta paremmin ajattelevat yrittivät leimata sen maailman huonoimmaksi lehdeksi, jota lukivat vain idiootit. Neuvostoliitto kustansi vastaavan formaatin lehteä nimeltä Maailma ja me, mutta sitä tilasivat vain kirjastot ja komukat.

Olen joskus törmännyt opukseen. Ei se tosiaan vaikuttanut yhtä vetävälle kuin VP. Jostain suomalaisista, jotka oli menneet opiskelemaan Leningradiin siellä jaariteltiin. Ei ne edes siitä saaneet hyvää tarinaa aikaiseksi vaikka varmasti olisi voinut kertoa vaikka mistä mehevistä jutuista.

Vierailija

Valituissa Paloissa oli myös ainut tietämäni haastattelu miehestä, joka putosi lentokoneesta kolme kilometriä ilman laskuvarjoa ja jäi henkiin. Hän tipahti onnellisella tavalla puihin, pensaisiin ja lopulta lumeen.

Vierailija

Juuri toin mökiltä nipun vuosilta 1959 - 1962. Hauskoja tieteisspekulointeja ja tupakkamainoksia.

Vierailija

Mulle tulee ihan lapsuuden mökkikesät mieleen Valituista paloista! Niitä luettiin ahkerasti.

Todella! Homeisia Valittuja Paloja kaiveltiin vintiltä ja huusin hyllyltä.

Parhaita oli just ne selviytymistarinat, ja tunnetut sanonnat ja anekdootit. Tyyliin kuka sanoi "arpa on heitetty" jne. Ihan yleissivistäväähän se oli noita arvuutella.

Sen sijaan ne tunnettujen romaanien lyhennökset (wtf?) oli ihan kamalia. Muistan jo lapsena ajatelleeni, että onko amerikkalaiset niin laiskoja, ettei ne osaa lukea niitä alkuperäisiä? Hemingwayn "Kenelle Kellot Soivat" on tiivistetty 20 sivuun... ehe ehheeeeehheee....

Vierailija

Kaffepulla kirjoitti:
Todella! Homeisia Valittuja Paloja kaiveltiin vintiltä ja huusin hyllyltä.

Parhaita oli just ne selviytymistarinat, ja tunnetut sanonnat ja anekdootit. Tyyliin kuka sanoi "arpa on heitetty" jne. Ihan yleissivistäväähän se oli noita arvuutella.

Sen sijaan ne tunnettujen romaanien lyhennökset (wtf?) oli ihan kamalia. Muistan jo lapsena ajatelleeni, että onko amerikkalaiset niin laiskoja, ettei ne osaa lukea niitä alkuperäisiä? Hemingwayn "Kenelle Kellot Soivat" on tiivistetty 20 sivuun... ehe ehheeeeehheee....

Joo, ja noita romaanitiivistyksiä pidettiin vielä kirjahyllyssä arvokkaasti esillä. Pitkällä rivillä sai sivistysvaikutelmaa muiden tollojen silmissä.

Vierailija

Pentuina oltiin kaverin vanhempien mökillä ja oli oikein sateinen viikko. Ainoa huvi oli Valitut Palat, joita siellä oli vinot pinot. Se oli jotain hienoa, kun en ollut ennemmin ko julkaisua nähnytkään. Elettiin muistaakseni vuotta 1986.

Sisältö jatkuu mainoksen alla