Lue keskustelun säännöt.
Voiko parisuhdeväkivalta olla oma vika?
10.07.2017 |
Avomieheni räjähtää ajoittain melko helposti.
Aluksi oli "vain" tukistamista ja ranteista riuhtomista niin että oli kädet mustelmilla.
Nyt viimeiset kerrat on kuristanut. Kunnolla. Tälläkin hetkellä on kaula aivan musta.
Myös edellinen poikaystäväni löi minua ja nykyinen avomieheni sanoo ettei ihmettele sitä lainkaan ja ihan omaa syytäni. Olenkin alkanut uskoa niin, jokaisen kerran jälkeen minä pyydän anteeksi.
Kysymys siis on, voiko parisuhdeväkivalta olla kohteen syytä? Jos olen tarpeeksi ärsyttävä ja provosoiva, onko se oikeutettua?
Tiedän, että minun pitäisi lähteä suhteesta, etenkin kun ei ollut ensimmäinen kerta eikä mies pyydä anteeksi tai edes yritä luvata ettei toistu.
Niin minä itsekin sanoisin kenelle tahansa joka on samassa tilanteessa. Se vain on hankalaa, kun järki ja sydän ei ole samoilla linjoilla.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Tätä olen itsekin miettinyt.
Varsinkin, koska olen aina ollut ns. kiltti, hiljainen tyttö. Koulussa käytös oli 10, enkä ikinä teininäkään juuri riidellyt vanhempien tai kavereiden kanssa. Kuvailisin itseäni rauhalliseksi.
Sitten parisuhteessa. Kokemusta vain yhdestä, mutta pitkästä. Huomaan vittuilevani ja uhittelevani miehelleni, koska tiedän että hän lyö. Kun tiedän niin siks mun on tehtävä se.
Jotenki siihen tyyliin, et tiiän et lyöt kuitenki ni anna tulla nyt samantien ni ei tarvi koko päivää pelätä. Kerran jopa tyrkkäsin häntä itse kevyesti leukaan ja avarihan siitä läsähti naamalle.
En tunnista enää itseäni enkä omaa käytöstä.
Mieheni on kun liitoksistaan repeilevä kuumakalle ja mä häntä rentoutan ottamalla iskuja vastaan, usein itse tietoisesti ärsyttäen.
Ihan uskomaton kuvio, mitä en olis ikinä kuvitellu elämääni tulevan. Asiat ei o niin yksinkertasia.Miestä pahoinpidelty lapsena........
Miksi olette vielä yhdessä, kun olette kumpikin huomanneet, että vahingoitatte toisianne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En siis kaipaa kirjoituksella sääliä eikä tarkoitus ole todellakaan uhriutua.
Olen itsekin miettinyt, miten on mahdollista löytää kaksi väkivaltaista miestä peräkkäin? Eivät he sitä ole tavattuamme osoittaneet tai edes ensimmäisien vuosien aikana.
Jos tästä suhteesta joskus pääsen pois, mistä voin koskaan tietää että onko seuraavakin samanlainen?Ja voin myöntää että osaan olla erittäin provosoiva kun suutun. En lyö tms mutta olen todella paha suustani, enkä todellakaan tiedä miksi. Siksi haluankin mielipiteitä, että onko se silloin omaa syytäni.
Näin minulle on pitkään toitotettu joten tottakai siihen alkaa uskoa itsekin.
Nyt vain tuntuu ensimmäistä kertaa että alkaa joku raja ylittyä.- ap
Miten voikaan tälläisten tapausten kaikki kliseet löytyä? Tavattoman moni jää huonoon suhteeseen, kun seuraavakin voi olla samalainen. Vaikka tavattoman monelle tekisi hyvää olla yksin ja opetella itsekunnioittamisen ja yksinolon taito.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä jotkut naiset tulevat joka parisuhteessa hakatuksi. Kumma juttu. En kuitenkaan sanoisi heihin kohdistunutta väkivaltaa suoranaisesti heidän viakseen, mutta kumppanin valikointikykyä kannattaisi kehittää.
Jep ja yleensä nämä samat naiset riidan tulla seuraavat miestä huoneesta toiseen, tönivät ja huutavat. Mies sanoo monesti että anna nyt olla, mutta ei, niin kauan seurataan että miehellä menee lopulta hermo.
Mä olen ollu tasan yhdessä viisi vuotta kestäneessä parisuhteessa parikymppisenä, jossa oli väkivaltainen mies. Ja kuule ei yhtään menny väkivaltatilanteet noin. En provosoinu yhtään eikä väkivaltaa edeltäny riitely. Mies tuli kännissä himaan, alkoi syyttää pettämisestä ja sitten alkoi läimintä. Päinvastoin olin rauhallinen ja alistuva, pelkäsin iskuja. En kaivanu verta nenästä. Joskus saattoi lyödä yhtäkkiä nyrkillä ohimoon, ilman että sanoi edes mitään. Että näin.
Erotkaa ennen kuin teillä on lapsia tuossa sopassa.
En haluaisi syyttää uhria, mutta kieltämättä en jaksa enää tuntea sympatiaa, kun kaverini ottaa jatkuvasti väkivaltaiseksi tunnetun miehen ja provosoi sitten tätä todella aroilla asioilla, kunnes mies lyö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä jotkut naiset tulevat joka parisuhteessa hakatuksi. Kumma juttu. En kuitenkaan sanoisi heihin kohdistunutta väkivaltaa suoranaisesti heidän viakseen, mutta kumppanin valikointikykyä kannattaisi kehittää.
Jep ja yleensä nämä samat naiset riidan tulla seuraavat miestä huoneesta toiseen, tönivät ja huutavat. Mies sanoo monesti että anna nyt olla, mutta ei, niin kauan seurataan että miehellä menee lopulta hermo.
Mä olen ollu tasan yhdessä viisi vuotta kestäneessä parisuhteessa parikymppisenä, jossa oli väkivaltainen mies. Ja kuule ei yhtään menny väkivaltatilanteet noin. En provosoinu yhtään eikä väkivaltaa edeltäny riitely. Mies tuli kännissä himaan, alkoi syyttää pettämisestä ja sitten alkoi läimintä. Päinvastoin olin rauhallinen ja alistuva, pelkäsin iskuja. En kaivanu verta nenästä. Joskus saattoi lyödä yhtäkkiä nyrkillä ohimoon, ilman että sanoi edes mitään. Että näin.
Niin, sanoin yleensä, en että kaikki.
Pahoittelen noita edellisiä vastauksia, ne jotka eivät ole eläneet parisuhdehelvetissä, eivät tiedä mitä se tarkoittaa.
Usein nainen joka ottaa väkivaltaisen miehen, on lapsena kokenut väkivaltaa, vanhemmilta, muilta lapsilta tai sisaruksilta. Kokemus on se, että jos olet ollut tuhmä tai tyhmä, sinua kuritetaan ja lyödään, tukistetaan.
Tämä sama assosiaatio tulee parisuhteessa jossa mies alistaa ja lyö. Automaattisesti kokee olevansa väärässä jos tulee pahoipidellyksi.
Luultavimmin et omin voimin tuosta pääse pakoon, voimat eivät riitä muuttoon vaan tarvitset apua. Aloita käymällä terveyskeskuksessa sen kaulan kanssa ja keskustele lääkärin kanssa siitä, millaista tukea kunnassa on tarjolla. Itsekin kävin psykologin luona pitkän aikaa suunnittelemassa eroa ja muuttoprosessia ennekuin minulla oli sisua lähteä, salaa, kun mies oli töissä muuttoporukan kanssa.
Jos tilanne on sinulla noin paha, että mies ilkkuu sitä että sinua on ennenkin lyöty, tiedät, että tilanne tulee vain pahenemaan. Psykologin kanssa sinun olisi hyvä työstää sitä, minkä takia ajaudut haitallisiin suhteisiin. On selvää, että jos sinua pahoinpidellään, et varmaankaan yllytä miestä siihen ärsyttämällä, vaan psykopaattimiehesi voi keksiä syyn hakkaamiseen mistä vain. Minua lyötiin jos nojasin pöytään niin että pöytäliina meni ruttuun. Olihan se hyvä syy. Nykyään en niin toden totta olisi päivääkään tuollaisen alistajan kanssa missään tekemisissä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap pieni, koitapa nyt järkiintyä. Jos sinä menisit kadulla lyömään jotain ohikulkijaa, niin poliisi tulisi ja veisi sut pois, koska lain mukaan ketään ei saa lyödä.
Joten kun miehesi lyö sinua, sinun pitäisi lainkuuliaisena kansalaisena soittaa paikalle poliisit että rikollinen saa rangaistuksensa.
Miksi et tee sitä? Miksi sinusta on oikein että mies saa aikuisena olla "kuumakalle" joka räjähtää joka asiasta ja purkaa sen väkivaltaisesti itseään pienempään ja heikompaan? Olisiko sinusta oikein jos mies vaikka hakkaisi teidän lapsenne -- lapsihan voi provosoida miestä vaikkapa itkemällä, joten lapsen syy, niinkö? Ja perusteleminen jollain liibalaaba rakkaudella ja sydämellä on pelkkää roskaa: lapsikin tietää että väkivalta on rakkauden vastakohta.
Sun pitää nyt mennä kouluun takaisn ja kertoa että sait turhaan kymppejä, koska et ole oppinut edes perusasioita kuten sitä, että väkivalta on rikos. Jos et osaa puolustaa itseäsi ja huolehtia itsestäsi, kannattaa myös palata vanhempien luo lapsuuden kotiin opetteleman näitä taitoja.
Kenelläkään ei ole oikeutta lyödä sinua mistään syystä. Ansaitset parempaa. Jätä kyseinen mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos valtavasti kaikille.
Olin taas säälittävä ja yritin mennä sovittelemaan.
Mies kuitenkin totesi, että ei jaksa minua enään ja että suhde on ohi.
Tuntuu oudolta, kamalalta ja epärealistiselta mutta ei oikeastaan edes itketä. Taitaa olla parempi näin. Nyt vain pakkaan kamat ja lähden, en enään alennu anteeksipyyntöihin.
Ja edellisen viestin siis lähetti ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen tekoa ei voi mitenkään puolustaa, mutta asioilla on aina se mutta. Teet omia arvioita päätöksiä, valintoja ja arvioita omassa elämässäsi. Jos jäät tuollaiseen suhteeseen olet vastuussa itse miten sinun kohdellaan ja olet myös osa syyllinen väkivaltaan. Rakkaus on pirun huono tekosyy ottaa turpaansa.
Väkivaltaan tai muuhun rikokseen ei ole koskaan syyllinen kuin tekijä (tai tekijät). Jos et ole väkivaltainen (fyysisesti tai henkisesti) se ei ole sinun syytäsi.
Omista tekemistäsi toki olet vastuussa. Eli olet vastuussa siitä että olet ehkä valinnut puolison väärin tai jäät väkivaltaiseen suhteeseen. Olet myös vastuussa siitä miten kohtelet muita ihmisiä, ärsytätkö vai oletko ärsyttämättä, väkivaltaan et sen sijaaan ole syyllinen ellei se ärsyttäminen on sitten sen laatuista että sitä voidaan pitää henkisenä väkivaltana. Ja vaikka syyllistyisit (henkiseen) väkivaltaan ei ole sinun syysi se että toinen vastaa siihen väkivallalla.
Terapeutin mukaan osa väkivallan uhreista tekee noin, koska on henkisesti raskaampaa odottaa, että pahoimpitely tulee yllätyksenä eikä edes ajankohtaan voi vaikuttaa. Eli olet nyt yksinkertaisesti pahasti väkivaltaisessa suhteessa ja se ei ole sun vika. Mutta vastuu lähtemisestä pois on sun. Sun pitää mennä jonnekin hakemaan apua ja ensiaskel on soittaa Naisten linjalle. Tee se jo tänään.