”Lasten kanssa ravintolassa oli välillä kauheaa, mutta se opetti heille käytöstavat”

Maailma on tehty meitä varten. ”Kun lapsia vie alusta asti joka paikkaan, he oppivat käytöskoodin luontaisesti”, Attilan ja Andin äiti sanoo. Kuva: Juha Salminen

Ruokakirjailija Anikó Lehtinen tietää, että lähteminen ulos pienten kanssa voi vaatia vanhemmalta paljon. Lasten vuoksi se kuitenkin kannattaa.Lue koko juttu

Kommentit (3)

ktp

Ihan hienoa, mutta kyllä ne käytöstavat ehtii tarvittaessa myöhemminkin oppia. Meidän perheemme kävi 80-luvulla vain kerran vuodessa ulkona syömässä, ja yllätys: opin käytöstavat! En riehu, huuda, itke tai mökää ravintoloissa, enkä tehnyt sellaista lapsenakaan. Taaperoiden kärrääminen kaikkialle on minusta ok, ovathan lapsetkin osa yhteiskuntaa. Tavat kuitenkin ehtii kyllä oppia pahimman juoksuvaiheen jãlkeenkin.

Vierailija

Itse ajattelen, että ensin opetellaan käytöstavat, sitten vasta ihmisten ilmoille. Ja ensin käytöstavat opittua aloitetaan perheravintoloista, sitten vasta voidaan siirtyä hienompiin paikkoihin. Jos lapsi kotona venkoilee ruokapöydässä, mölöttää, leikkii ruualla, eikä jaksa istua aloillaan seitsemää minuuttia pidempään, niin miksi se ravintolassa sujuisi sen paremmin? Minulla on tuttavia, joiden lapset käyttäytyvät edellä mainitulla tavalla kotonaan ruokapöydässä, ja silti he vaikuttavat olevan yllättyneitä lastensa huonosta käytöksestä viedessään näitä kahviloihin ja ravintoloihin. Ja asenne on juurikin tuo, että "ei ravintolassa oloa opi, jos ei sinne viedä". Miksi ei voi edes kotona opetella pöytätapoja ensin?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Latest

Suosituimmat