Kommentit (4)

Vierailija

Toihan nyt on selvää minusta. Yhteisissä tiloissa voi katsoa vain ohjelmia jotka sopivat kaikille ottaen huomioon ikärajat ja lapsen käsityskyky/ kuinka helposti esim jää pelkoja. Ja kun kovin hurjia ei iso matkaan sais mielellään katsoa jossain yksikseen, kun olis aina paras olla aikuinen lähettyvillä jos ei vieressä, niin ei se niin hyvä ratkaisu laittaa yksin jonnekin oven taakse katsomaan, vaikka sellainen mahdollisuus olisi. Isolle ei jää traumoja jos ne pahat näkee myöhemmin, mutta pienelle voi tulla jos ei yhtään mieti mitä voi katsoa. Kyllä me joskus on annettu isoveljen katsoa omaa tietokoneelta (kun on tilapäisesti joku palvelu, tai filmi on dvd:llä) ja nuoremman kanssa katsotaan sohvalla, tai toisinpäin. Mutta ei se vastaa käsitystä yhteisestä leffaillasta meillä ja useimmat perheet tarvii enemmän yhteistä aikaa ja vähemmän sitä yksin ruudulla-aikaa.

Vierailija

"Kesän paras hetki tuli yllättäen. Muu perhe oli jo lähtenyt saunasta, kun minä ja tyttäristäni keskimmäinen istuimme vielä hetken kahdestaan alalauteilla. Pesuhuoneen hyllyltä löytyi edelliskesältä jäänyt pullo kimaltavaa prinsessasuihku-saippuaa. Pesimme toistemme selät, kuuntelimme tulen rätinää kiukaassa. Tytär katseli saippuavaahtoa ihollaan ja kysyi: ”Äiti, kimallanko mä aina sun sydämesi katseessa?”
Täsmälleen, juuri niin sinä teet, minä vastasin. Niin hurjasti, että sydämeni tarvitsee aurinkolasit."

:D kunnon satu. Kuinka joku uskoo tuon todeksi?

Vierailija

Helposti. Itse kehystin sängyn viereen nuorimman tyttäreni minulle kirjoittaman rakkauden tunnustuksen, jossa myös mukana tähdet ja taivas. Kaikkine kuusivuotiaan kirjoitusvirhein se kertoo ison tarinan lapsen kyvystä sanoittaa tunteitaan, jos vanhempi vain on kuulolla. Vain luottamuksesta nauttiva lapsi uskaltaa avata sydämensä ja jo se on äitinä onnistumisen suurin palkinto.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Latest

Suosituimmat