Annan lapseni valita ruokansa ravintolassa

Kuva: Satu Kemppainen

Olen varmistelijaäiti. Kyselen lapsiltani ravintolassa, mitä he haluavat syödä ja lopuksi palkitsen heidät jäätelöllä, vaikka lautaselta ei olisi hävinnyt mitään. Saanhan minä itsekin valita listalta, miksei lapsi saisi?Lue koko juttu

Sivut

Kommentit (28)

Suomalainen maailmalla

Niin kauan kuin ravintolassa käynti ei ole osa tavallista arkea, kuten muualla maailmassa, lapset käyttäytyvät huonosti. Ravintolaruokailu ei pitäisi olla juhlaa vaan täysin normaali yhteinen ruokailuhetki, helpompi sellainen, kun ruoka kannetaan eteen eikä sitä tarvitse valmistaa itse.

Vierailija

"Kyselin ja suostuttelin lasta vaihtamaan annosta lihapulliin. Ei suostunut. Lahjoin jäätelöllä. Otti jäätelön, muttei vaihtanut". Nyt en ihan ymmärrä... otti jäätelön, muttei vaihtanut? Miksi yritti lahjoa jäätelöllä vaihtoa jos lapsi kuitenkin sai sen jäätelön ilman vaihtamistakin.. Tästä niitä ristiriitaisia lapsia taas leivotaan.

Lastentarhanopettaja

"Valitsen tasteluni" on hyvin sanottu ja käytän tätä sääntöä itsekin. Mieluummin pidetään hyvä fiilis harvinaisen ravintolavisiitin ajan. Jos perhe joskus uskaltautuu lähtemään vähän villimpien lasten kanssa ulos, niin silloin on turha kenenkään tulla julkisesti arvostelemaan, mitä päätöksiä lapsi on ravintolassa itse saanut tehdä. Kun ei ole parempaa tietoa perheen tilanteesta tai varsinkaan lapsen taustasta, niin voi keskittyä ihan omaan ruokailuunsa.

Vierailija

Ei ole koskaan ollut mitään ongelmia lasten kanssa ravintolassa. Todellakin saavat valita mitä syövät itse eikä ole edes pakko tilata lasten listalta koska osaavat syödä kaikkea.

Ja kerran poika syö ensin jälkiruuan ja sitten vasta lämpimän ruuan mutta hyvin maistui kaikki vaikka järjestys oli "väärä" ;) 

Vierailija

Miten musta tuntuu ettei tämä kirjoittaja ymmärtänyt Sumarin tekstiä?

Siis sitä ettei lapselle pidä antaa liian vaikeita valintoja tehtäväksi, vaan että aikuisen pitää pystyä päättämään. Koska aikuinen on aikuinen ja lapsi on lapsi.

Vierailija

Ei meillä kotona tarvitse lautasen tyhjäksi tulla, joten ei ravintolassakaan. Maistaa täytyy kuitenkin kaikkea lautasella olevaa niin kotona kuin muuallakin. Jos toteaa, ettei ole hyvää, sen voi jättää syömättä. Tällä periaatteella olen saanut lapsen syömään vaikka mitä - kun tietää, että saa jättää pahanmakuiset lautaselle, uskaltaa maistaakin uusia juttuja. Mistä sitä voi löytää herkkuja, jos ei koskaan maistele mitään? En ylipäänsä ymmärrä sitä, että pakotetaan lapsi syömään lautanen tyhjäksi. Lapsi tietää kyllä itse, koska maha on täynnä. Ja jos on nälkä, menee se vähän pahempikin ruoka.

Vierailija

Mä olen aina antanut jokusen vaihtoehdon, ellei ole osannut suoraan sanoa mitä syö.

Syötkö lihapullia, pihviä vai nakkeja? Otatko kebabbia vai pizzaa? jne

Vierailija

Samaa mieltä. Musta ois outoa jos en olis lapsena saanut RAVINTOLASSA päättää, mitä syön. Jos mulla on pitkä lista ruokavaihtoehtoja ois vitun typerää jos joku muu luulis tietävänsä paremmin, mitä mä haluan syödä. Miksi en saisi päättää itse, mitä tilaan? Tottakai saan. Miten sen lapsen halu päättää itse on vähemmän tärkeää kuin mun halu? Joo voihan se olla, että joku ruoka, minkä kersana erehty tilaamaan, ei ollutkaan hyvää, mutta virheistä oppii.

Vierailija

Vaikka muuten olen jämäkkä äiti, asetan tiukat rajat, mutta ruoka on asia, jossa annan valinnanvapauden. Enhän minä itsekään syö muiden valitsemaa ruokaa, ravintolassa varsinkaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mä olen aina antanut jokusen vaihtoehdon, ellei ole osannut suoraan sanoa mitä syö.

Syötkö lihapullia, pihviä vai nakkeja? Otatko kebabbia vai pizzaa? jne


Mietin samaa että mistä se lapsi tiesi että listalla edes on possunniskaa? Ei varmaankaan osannut lukea.

Vierailija

Ei ole tullut mieleenikään, että joku ei antaisi lapsen itse valita ravintolassa. Eikö se nyt ole oleellinen osa ravintolassa käymistä, ettäsaa valita mitä syö?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vaikka muuten olen jämäkkä äiti, asetan tiukat rajat, mutta ruoka on asia, jossa annan valinnanvapauden. Enhän minä itsekään syö muiden valitsemaa ruokaa, ravintolassa varsinkaan.

Onhan se ravintola jo valinnut, mitä listalla ylipäätään on ja sinä päätät valitsemalla ensin ravintolan ja sitten ruokalajin listalta.
Samalla lailla vanhempi voi ehdottaa listalta lapselle muutamaa vaihtoehtoa, mistä lapsi sitten valitsee.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka muuten olen jämäkkä äiti, asetan tiukat rajat, mutta ruoka on asia, jossa annan valinnanvapauden. Enhän minä itsekään syö muiden valitsemaa ruokaa, ravintolassa varsinkaan.

Onhan se ravintola jo valinnut, mitä listalla ylipäätään on ja sinä päätät valitsemalla ensin ravintolan ja sitten ruokalajin listalta.
Samalla lailla vanhempi voi ehdottaa listalta lapselle muutamaa vaihtoehtoa, mistä lapsi sitten valitsee.

Typerää saivartelua

Vierailija

Buffet: on otettava ja syötävä salaattipöydästä jotain; mielellään joku leivän tapainen ja jotain lämmintä ruokaa. Jälkiruokaa saa, mutta kohtuudella ja sitten kun koko pöytä on jälkiruokavaiheessa. Menulta valittuna kerron lapsille, mitä on tyyliin muussi plus nakit vai lihapullat - tai pasta ja kastikkeet/pizza täytevaihtoehdot. Näillä kaavoilla meillä. Eli rajatut vaihtoehdot (vähän niin kuin pukeutumisessa lapsi voi päättää onko villasukat siniset vai keltaiset, ei sitä että puetaanko talvella villasukat).

Muu käyttäytyminen: Ei juoksemista, ei toisten pöytien ääressä notkumista, ei huutoa. Jos on lasten leikkipaikka, sinne voi mennä ruokaa odotettaessa ja ehkä pää- ja jälkiruoan välissä.  Mua ärsyttää suunnattomasti esim. meillä kotona kun lasten kaverit tulevat hengailemaan pöydän luo kun syömme. Passitan heidät nätisti lasten huoneisiin tai olkkariin. Ja ei, meillä ei ole tapana ruokkia kolmesta kymmeneen vierasta poikaa omiemme lisäksi.

Nyt alkaa ikäjakauma olla sellainen, että keskusteluja käydään ruokapöydässä lukemisesta ja puhelimen räpläämisestä (ei). Itse en edes vastaa puhelimeen, kun olen syömässä kotona tai ravintolassa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vaikka muuten olen jämäkkä äiti, asetan tiukat rajat, mutta ruoka on asia, jossa annan valinnanvapauden. Enhän minä itsekään syö muiden valitsemaa ruokaa, ravintolassa varsinkaan.

Sumarin esimerkissähän lapselta kysyttiin, saako äiti ottaa keittoa.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat