Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu että koko elämä menee työnantajan kynsiin
21.04.2017 |
Siis ajallisesti. Aamulla ensimmäisenä mielessä lähtö töihin. Töissä ollaan iltaan.
Sama jatkuu vuosikaupalla ja koska vanhenen koko ajan, en jaksa enää tehdä asioita, mitä olisi jaksanut nuorempana.
Lisäksi mitään lomia ei voi suunnitella perheen kanssa kun kaikki ovat töissä.
Kukaan ei tajua, että aika kuluu ja käy niinkuik että joku vaate ei enäö mahdukaan päälle myöhemmin.
Ei voi mm. suunnitella enää pitkiä lentoja kun ei jaksa ja koko se aika kun olisi voinut, on oltu töissä.
Rahaa varmaan saatu mutta en ole päässyt koskaan käyttämään itseeni.
Töissä on käytävä esimerkinomaisesti että naapurit näkevät että lähtee töihin ja työnanta ja näkee minut töissä.
En pysty pitämään vuosilomaa kun kukaan ei halua olla samaan aikaan kanssani lomalla.
Tuntuu, että minulla on kadonnut itsenäinen päätöksenteko täysin.
Aina pitää miettiä työnantajaa, että eihän ne pärjää ilman että tulen joka päivä.
En jaksa enää pullikoida vastaan
. Annan ajan kulua ja katsoa mitä mies sanoo 70 kymppisenä, että no etkös mene töihin.
Siinä vaiheessa en lähde enää lentämään enkä etelään. kun olisin nuorena mennyt.
Menen sitten töistä suoraan hautaan.
Kommentit (12)
Saamaton nahjus olet eikä se oo duunin. Vika
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no olipa taas uhriutuminen. kasvata selkäranka
Varasin juuri viikon etelän rantaloman ja otin omaalomaa töistä. Nyt alle 30 "nuorena" on hyvä vielä matkustella. Vanhempana voi väsymys viedä voiton.
"En pysty pitämään vuosilomaa kun kukaan ei halua olla samaan aikaan kanssani lomalla." Siis mitä ihmettä?
Vierailija kirjoitti:
Siis ajallisesti. Aamulla ensimmäisenä mielessä lähtö töihin. Töissä ollaan iltaan.
Sama jatkuu vuosikaupalla ja koska vanhenen koko ajan, en jaksa enää tehdä asioita, mitä olisi jaksanut nuorempana.
Lisäksi mitään lomia ei voi suunnitella perheen kanssa kun kaikki ovat töissä.
Kukaan ei tajua, että aika kuluu ja käy niinkuik että joku vaate ei enäö mahdukaan päälle myöhemmin.
Ei voi mm. suunnitella enää pitkiä lentoja kun ei jaksa ja koko se aika kun olisi voinut, on oltu töissä.
Rahaa varmaan saatu mutta en ole päässyt koskaan käyttämään itseeni.
Töissä on käytävä esimerkinomaisesti että naapurit näkevät että lähtee töihin ja työnanta ja näkee minut töissä.
En pysty pitämään vuosilomaa kun kukaan ei halua olla samaan aikaan kanssani lomalla.
Tuntuu, että minulla on kadonnut itsenäinen päätöksenteko täysin.
Aina pitää miettiä työnantajaa, että eihän ne pärjää ilman että tulen joka päivä.
En jaksa enää pullikoida vastaan
. Annan ajan kulua ja katsoa mitä mies sanoo 70 kymppisenä, että no etkös mene töihin.Siinä vaiheessa en lähde enää lentämään enkä etelään. kun olisin nuorena mennyt.
Menen sitten töistä suoraan hautaan.
Miksi naapurien täytyy nähdä että mest töihin?
Enää oo tullu koskaan ottaneeksi paineita siitä, että naapurinlin tulee nähdä et meen töihin :D. Miten sä varmistat sen että ne näkee? Ajoitat lähtös samaanaikaan kun niillä ovi käy.
Periaatteessa oon itsekin työnkuluttama mutten oikein lämmennyt tuolle sun itkuvirrelle. Pidän lomat silloin kun tarvitsen jaksamista eikä siihen tarvita toisia lomailijoita. En ajattele töitä vapaana ollessa, otan spostit pois päältä. Kaikki joutaa odottaa aamuun kun oon toimistolla. Ainoa mikä on musta ongelma on 14h liukumatyöt ilman ylityökorvauksia. Se korpee. Mutta kiva että on työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina sanotaan, että työ on 1 osa elämää, mutta kun se ei ole vaan se on koko elämä.
Aina kun yritän ehdottaa miehelle jotain tekemistä niin ei voi kun aina on työpäivä.
Häitäkään ei voi juhlia kun on työpäivä. Viikonloppuna toivutaan työviikosta eli työ nielee tavallaan vapaa ajankin kun toivutaan työstä.
Se työ ei jää työpaikalle vaan meillä se tulee mukaan kaikkeen tekemiseen.Rästitöitä tehdään viikonloppuna. Koskaan ei ole oikeaa vapaa aikaa ja alan pitää oikeampana sitä, että ollaan aina töissä.
Siksi minusta tuntuu, että työ on niellyt koko elämäni.
Jos ei oma, niin miehen. En uskalla lähteä yksin mihinkään matkalle, joten siksi en voi pitää vuosilomaa.
Tuntuisi tyhmältä ottaa lomaa vain kotona olemiseen.
Olet taas muistutus, että miksi nautin niin kovasti vähän vaatimattomasta elämästäni työttömänä.
Elämä on ihanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähe pois sieltä työstä. Tässä maassa on paljon nuoria, jotka tarvitsevat työtä. Teet jollekin ison palveluksen.
Vierailija kirjoitti:
Aina sanotaan, että työ on 1 osa elämää, mutta kun se ei ole vaan se on koko elämä.
Aina kun yritän ehdottaa miehelle jotain tekemistä niin ei voi kun aina on työpäivä.
Häitäkään ei voi juhlia kun on työpäivä. Viikonloppuna toivutaan työviikosta eli työ nielee tavallaan vapaa ajankin kun toivutaan työstä.
Se työ ei jää työpaikalle vaan meillä se tulee mukaan kaikkeen tekemiseen.Rästitöitä tehdään viikonloppuna. Koskaan ei ole oikeaa vapaa aikaa ja alan pitää oikeampana sitä, että ollaan aina töissä.
Siksi minusta tuntuu, että työ on niellyt koko elämäni.
Jos ei oma, niin miehen. En uskalla lähteä yksin mihinkään matkalle, joten siksi en voi pitää vuosilomaa.
Tuntuisi tyhmältä ottaa lomaa vain kotona olemiseen.
No kysehän ei ole varsinaisesti työstä vaan sinun ja miehesi asenteesta työhön ja elämään. Miksi et uskalla lähteä yksin matkalle? Eikö sulla ole ketään sisarusta tai ystävää, jonka kanssa matkustella, jos miehesi ei halua? Millainen työ sulla on, kun se tulee sulle vapaa-ajallekin kaikkeen tekemiseen? Olen itse vaativissa asiantuntijatehtävissä, mutta olen opetellut jättämään työasiat työpaikalle. Joskus joutuu tekemään pidempää työpäivää, mutta kun laitan työpaikan oven takanani kiinni, en enää ajattele työasioita. Sähköpostia en vapaa-ajallani avaa enkä vastaa puhelimeenkaan, jos ei näytöstä näy, että joku tuttu soittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suositteleb vaihtamaan työpaikkaa aina kuin siltä tuntuu. Yksi työtön on vähempi paha kuin yksi mielenterveysongelmainen tai itsemurha
Asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen. Työssäkäynti/opiskelu on normaalia elämää ja joo siinä väsyy, mutta kautta aikojen ihmiset ovat tehneet työtä, hoitaneet lapset ja tehneet vapaalla mukavia asioita, matkustaneet ja harrastaneet. Sinun elämäsi ei voi olla monimutkaisempaa kuin meidän muiden, sinun on vain opittava priorisoimaan asioita yhdessä puolisosi kanssa. Kukaan ei saa kaikkea, ajankäyttö johonkin on aina jostain muusta pois. Valintoja.
Vittu irtisanoudu sitten. Elämänhallintasi taitaa olla perseestä?