Oma koira tappoi miehen kesken BBC:n televisiohaastattelun

Tosiaan huomaa, että puhutaan av mammojen eikä koiraihmisten kanssa. Sama fiilis kun kohtaisi jonkun avaruusolion, niin pihalla ja eri maailmoissa sitä ollaan, että ihmetys on julmetun suuri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsokaa kuvahaulla koiran kuvia, eihän tuollainen pysty tekemään pahaa kellekään <3

On niin lutunen että... voi hellantuutelis sentään. Tykkää lapsista ja makkarasta.

Khyyyll khyyll, kumpikin maistuu makoisalle tollaselle leukapantterille.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan miten potentiaalinen riski, jos naapuritalossa on irrallaan hiippaileva staffi :( ? Itseäni on alkanut ko. asia mietityttämään. On paljon pieniä lapsia tällä kadulla, meillä myös kaksi (vauva ja  utelias 1,5v).[/quote

Mitäköhän pitäis kirjoittaa että sais näiltä pälleiltä yläpeukutuksia. Joo, hirveä peto. Pysy sisällä. Kauheita tappokoneita, voi tappaa jopa leijonan. Niillä on hirveä lukkopurenta.

Meidän Turre on kiltti ei se pure

Kuinkas moni rotukriittinen on tosielämässä tavannut bull-rotuisen koiran? Osaatteko tunnistaa sellaisen kun näette? Ja miten sellainen silloin käyttäytyi? Kävikö kimppuun?

Monissa lehtijutuissa on käytetty googlehakua ja täysin vääränrotuinen koira kuvissa. Jos ette rotukriitikot ole sattuneet huomaamaan.

Missäs näistä Suomen tapauksista on viime vuosina kirjoitettu? En ole törmännyt lehtien otsikoissa Suomen tapahtumissa muihin kuin koira kävi toisen koiran kimppuun-juttuihin. Tämäkin kuolemaan johtanut purenta tapahtui briteissä.

On aika pieni todennäköisyys joutua turren tappamaksi kuin jäädä auton alle. Taivsitten vain satun asumaan alueella jossa ihmiset ovat osanneet kouluttaa koiransa hyvin. Omani mukaan lukien.

Voisiko joku kriitikko vastata kysymyksiini?

Hieman olen kriittinen av-mammojen päällepäsmäröintiä kohtaan. Uskokaa tai älkää, kaikki isojen koirien omistajat eivät ole nistejä, juoppoja jne. Ihan tavantallaajia porukkaan mahtuu jotka töissä käyvät, maksavat veronsa ja elävät ihan normaalia elämää koiriensa kanssa.

Eikö se mahdu teidän pieniin päihinne mitenkään?

Aika lapsellista haukkua ihmisiä koiran perusteella. Kertoo paljon enemmän teidän älykkyydestä kuin koiranomistajan.

Kiitos. Ei mulla muuta.

Jos kammoksuttaa ulkona liikkuminen niin pysykää sisällä. Te ootte ihan pimeitä. Ihme porukkaa.

Mitä teille on tehty kun noin käyttäydytte muita kohtaan?

Lapsellisia te olette peloissanne. Enemmän minä noita mutaturpia pelkään ku yhtäkään koiraa joka vastaan tulee.

Hienoa että vahvistat kaikki negatiiviset stereotypiat mutaturvista puhumalla. Idiootti mikä idiootti ja kukaan muu kuin idiootti ei noita koiria otakaan.

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan että koulutaksitapaus toistuu ja joku kanariandoggi käy pienen lapsen kimppuun, tai aikuisen. Mitä siinä olisi viisainta tehdä? Jos koira on tarrannut kiinni niin onko sitä tyhmää yrittää irroittaa vai pitäisikö toivoa että poliisi tulee ampumaan koiran? Eikö se ole paras tilanne että koira tarraa "vain" käteen tai jalkaan? Entä jos koira riepottelee lasta kuin räsynukkea? Housuissa on mulla kyllä usein vyö että sillä voi yrittää kuristaa.

Voimakkaan koiran ollessa kyseessä tilanne on todella hankala, joku lähemäs satakiloinen raivokas/saalisvietissä oleva kouluttamaton lihaskimppu, niin ei siinä paljoa auta. Parasta olisi yrittää pitää koira edes paikallaan: Jos on iskenyt kiinni niin todennäköisesti pysyy myös kiinni, ei siis vaihda otetta, tärkeintä olis estää koiraa repimästä kohdettaan, koska kun se koira repii kudokset ihan kunnolla rikki tai jopa palan irti, niin sitten on jo ihan vakavia vammoja.

Jos koira iskee kurkkuun kiinni tai onnistuu osumaan valtimoon, niin tilanne on todella huolestuttava jos koiraa ei saada välittömästi irti. Jos mahdollista, niin hakee puukon ja vetää koiralta kurkun auki ja toivoo että se vuotaa kuiviin ennen uhriaan tai sitten jos joltain löytyy ase, niin voisi ampua koiran. Sitä 100kg on tilanteessa ihan turha lähteä kuristamaankaan, kestää niin kauan (jos voimat edes riittää siihen), että on uhri vainaa siinä vaiheessa.

Eikö ole kamalaa, että tämmöisiä pitää edes miettiä?

Vierailija kirjoitti:

Onkohan miten potentiaalinen riski, jos naapuritalossa on irrallaan hiippaileva staffi :( ? Itseäni on alkanut ko. asia mietityttämään. On paljon pieniä lapsia tällä kadulla, meillä myös kaksi (vauva ja  utelias 1,5v).

Realistisesti homma menee niin, että staffit ON yleensä ihmisystävällisiä koiria, valtaosa niistä ei koskaan pure ihmistä (mutta aiheuttaa kyllä muuten vammoja ihmisille energisyydellään ja rakkaudellaan mm. murtuneita neniä ja haljenneita huulia). On hyvin epätodennäköistä että staffi kävisi lapsesi kimppuun, mutta jos epätodennäköisyys kuitenkin tapahtuu on jälki erittäin rumaa. Toisen koiran kimppuun käyminen on huomattavasti todennäköisempää, on koiran omistajalta idioottimaista pitää tuollaista koiraa irti siellä missä liikkuu muitakin koiria ja muita lemmikkejä (saalisvietissään se saattaa tappaa vaikka narussa olevan kissankin).

Suurempi huoli staffiin ja lasten välillä on se, että staffi on voimakas ja energinen koira, joka rakastaa ihmisiä, se saattaa puskea ihmisten syliin niin voimalla, että ihminen loukkaantuu, varsinkin lapsi joka on vielä niin matala, että staffi voi luupäällään helposti kolauttaa suoraan naamaan tai tönäistä lapsen pahasti nurin. Staffi on kooltaan pieni, mutta voimaltaan verrattavissa niihin isoimpiin olemassaoleviin koiriin, eli voi miettiä mitä vahinkoa joku tanskandoggi voi aiheuttaa pienelle lapselle, vaikka koira olisikin ystävällinen.

Mumanjatkekoirien omistajat on niin miestä ja naista koiriensa kanssa, mutta sitten jos jotain sattuu muna kutistuu taas oikeaan kokoonsa. Useammassa noista raatelutapauksista koiran omistussuhteet ovatkin yhtäkkiä epäselviä eikä omistajaa löydy. Omasta toiminnasta ei munaton lähde vastuuta ottamaan. Ei ihme että munanjatke on ollut tarpeen.

Onko kukaan av-mamma tavannut ainuttakaan bull-rotuista koiraa ulkoillessaan?

Miten käyttäytyi kun näitte sellaisen?

Uhkasiko teitä jollain tavalla?

Kävikö peräti päälle vihaisena?

Miksette osaa vastata yksinkertaisiin kysymyksiin?

Muuta kun painamalla alapeukkua.

Eikö vastaus löytynytkään googlesta?

Niin. Kun kysymykset olivat liian vaikeita ku haettiin niitä heti.koht. kokemuksia, niitä mitä ei lehdissä kirjoiteta. Arkipäivän asioita. Kaikenlaisia koiria kulkee kaikkialla.

Vierailija kirjoitti:

Kuinkas moni rotukriittinen on tosielämässä tavannut bull-rotuisen koiran? Osaatteko tunnistaa sellaisen kun näette? Ja miten sellainen silloin käyttäytyi? Kävikö kimppuun?

Monissa lehtijutuissa on käytetty googlehakua ja täysin vääränrotuinen koira kuvissa. Jos ette rotukriitikot ole sattuneet huomaamaan.

Missäs näistä Suomen tapauksista on viime vuosina kirjoitettu? En ole törmännyt lehtien otsikoissa Suomen tapahtumissa muihin kuin koira kävi toisen koiran kimppuun-juttuihin. Tämäkin kuolemaan johtanut purenta tapahtui briteissä.

On aika pieni todennäköisyys joutua turren tappamaksi kuin jäädä auton alle. Taivsitten vain satun asumaan alueella jossa ihmiset ovat osanneet kouluttaa koiransa hyvin. Omani mukaan lukien.

Voisiko joku kriitikko vastata kysymyksiini?

Hieman olen kriittinen av-mammojen päällepäsmäröintiä kohtaan. Uskokaa tai älkää, kaikki isojen koirien omistajat eivät ole nistejä, juoppoja jne. Ihan tavantallaajia porukkaan mahtuu jotka töissä käyvät, maksavat veronsa ja elävät ihan normaalia elämää koiriensa kanssa.

Eikö se mahdu teidän pieniin päihinne mitenkään?

Aika lapsellista haukkua ihmisiä koiran perusteella. Kertoo paljon enemmän teidän älykkyydestä kuin koiranomistajan.

Kiitos. Ei mulla muuta.

Omistat ilmeisesti bull -tyyppisen koiran? Uskallatko päästää sen vapaaksi muiden koirien kanssa, vai tiedostatko kuitenkin rodun ominaispiirteen, eli sen että on jalostettu tappamaan? Tiesitkö, että amstaffi raateli juuri naisen kasvot helmikuussa, ihan täällä kotisuomessa?  

Ja kyllä, olen kohdannut monia bull-tyyppisiä koiria. Staffit ovat olleet aina ystävällisiä ihmisiä kohtaan, mutta olen nähnyt myös tilanteita kun staffia irrotetaan toisen koiran kaulasta, kysyisinkin oletko itse nähnyt miten tämä kiltti ja söpö sylikoira muuttuu täysin kun sen vietti menee päälle? Amstaffejakin olen tavannut useita ja suurin osa tutuista koirista on suhtautunut ihmisiin ystävällisesti, mutta tiedän, etteivät näiden omistajat päästä koiriaan lähellekään muita koiria. Ei siis mikään kovin vakuuttava puolustuspuhe rodun hyväluontoisuudelle. Lenkeillä kohdatessa useampi amstaffi on jähmettynyt tuijottamaan, omistaja on ilmeisesti ollut tilanteessa taivaallisen tietämätön, että koira haastaa (tiesithän, että nämä koirat eivät osoita näissäkään tilanteissa avointa aggressiota vaan toimivat jos kokevat sen tarpeelliseksi). 

Tässä ketjussa on ollut paljon asiallista keskustelua ihan koiraihmisiltä, jotka kyllä tuntevat ja tietävät nämä koirat, joissa on käyty läpi niitä seikkoja, mitkä tekevät näistä roduista ongelmallisia. Samoin on esitetty ihan konkreettisia faktoja siitä, että nämä rodut ovat vaarallisia. Et kuitenkaan viestissäsi ottanut kantaa mihinkään näihin argumentteihin, vaan päätit leimata koko viestiketjun rienausketjuksi, jossa ihmiset eivät sinun mukaasi edes tunnista rotuja. Tee kotiläksysi seuraavalla kerralla paremmin.

Uskon, että omistat bull -tyyppisen koiran, joka on sinusta maailman lempein ja kiltein. Toivon, että kuitenkin tiedostat, minkälainen riski koirasi on ympäristölleen ja teet koirasi kanssa kaiken mahdollisen välttääksesi nämä riskit. Toivon myös, että saatte koirasi kanssa elää rauhallisen elämän, ilman minkäänlaisia konflikteja, mutta se ei tarkoita, etteikö koirasi vääränlaisessa tilanteessa tai tahattomasti provosoituessaan olisi todella vaarallinen.

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan av-mamma tavannut ainuttakaan bull-rotuista koiraa ulkoillessaan?

Miten käyttäytyi kun näitte sellaisen?

Uhkasiko teitä jollain tavalla?

Kävikö peräti päälle vihaisena?

Miksette osaa vastata yksinkertaisiin kysymyksiin?

Muuta kun painamalla alapeukkua.

Eikö vastaus löytynytkään googlesta?

Niin. Kun kysymykset olivat liian vaikeita ku haettiin niitä heti.koht. kokemuksia, niitä mitä ei lehdissä kirjoiteta. Arkipäivän asioita. Kaikenlaisia koiria kulkee kaikkialla.

Kts. ylempi vastaus. Ja toivon, ettet ole tällaisen koiran omistaja, jos et edes tiennyt sitä, etteivät nämä koirat tietenkään käyttäydy yleensä vihaisesti, koska ne eivät näytä aggressiota ennenkuin käyvät kiinni. Ja tiedätkö mitä tällaisen koiran uhkaava käytös edes on? Se ei ole sitä, että koira vetäisi tai räksyttäisi, vaan koira jähmettyy, saattaa vain katsoa kohdetta, eikä luovuta omaa tilaansa esimerkiksi sellaisessa tilanteessa missä toinen koira väistäisi vastaantulijaa . Sellaista uhkaavaa käytöstä moni ei edes tunnista uhkaavana, eivät aina edes näiden koirien omistajat.

Omistan bull-tyyppisen koiran enkä pidä sitä irti koska taajamassa koirien irtipito on kiellettyä, jos ette ole tietoisia tästä. Ennen koiran hankintaa otin selvää rodusta ja tutustuin tähän ennen lopullista päätöstä ottaa se perheeseen. Lenkitin ja tarkkailin miten käyttäytyy hihnassa. Myös lapset tekivät tuttavuutta sen kanssa valvotuissa olosuhteissa.

Kun olin täysin vakuuttunut koirasta, päätettiin ottaa se. Bullit eivät ole koirapuistokoiria ja en koe tarpeelliseksi sellaiseen mennä omani kanssa.

Kuten tyypillistä on, ei pidä toisista nartuista lainkaan. Ja sen kimppuun oli käynyt pienempi koira sen ollessa pentu, se ei tykkää niistäkään tänä päivänä.

Luonteeltaan hyvinkin kuuliainen, ihmisystävällinen, tarkkaavainen, reipas ja iloinen. Koska on nuori vielä, niin on paljon vielä opittavaa sillä. Perhekoiraksi hankittu. Ei munanjatkeeksi eikä pillunkiristimiseksi.

Olemme työssä käyviä suomalaisia veronmaksajia ja elämme normaalia elämää ihan niin kuin kaikki muutkin.

Ihan vain siksi kysyn teiltä tiettyjä asioita koska haluan tietää onko perustelut ja kokemukset teidän omia vai jonkun muun minkä ootte kuulleet tai mediasta lukeneet?

Jännä kun ette vastata osaa näköjään

Tässäkin ketjussa on moni ihminen kertonut kokemuksia siitä että haastavista koirista on ollut ympäristölleen ongelmia, miksi ne ei kelpaa? Ihmisten täysin perustellun huone vähättely ei asiaa auta. Paljon paremmin toimisi se että sovinnollisesti ja asiallisesti vastaisitte ja antaisitte sellaisen kuvan että olette asiallisia ja luotettavia ja fiksuja koiranomistajia. Nyt käy juuri toisinpäin. Huone = huolen.

Vierailija kirjoitti:

Ihan vain siksi kysyn teiltä tiettyjä asioita koska haluan tietää onko perustelut ja kokemukset teidän omia vai jonkun muun minkä ootte kuulleet tai mediasta lukeneet?

Jännä kun ette vastata osaa näköjään

Luepa edellisiä viestejä. Jännä kun itse et osaa vastata, esimerkiksi kysmykseen tunnistatko milloin tämänrotuinen koira uhkaa? Tai siihen, oletko nähnyt, miten tämäntyyppinen koira muuttuu hetkessä siitä täysipäisestä ja kiltistä koirasta tappajaviettiseksi? Tiedätkö miten koira irrotetaan jos hätätilanne iskee? 

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan av-mamma tavannut ainuttakaan bull-rotuista koiraa ulkoillessaan?

Miten käyttäytyi kun näitte sellaisen?

Uhkasiko teitä jollain tavalla?

Kävikö peräti päälle vihaisena?

Miksette osaa vastata yksinkertaisiin kysymyksiin?

Muuta kun painamalla alapeukkua.

Eikö vastaus löytynytkään googlesta?

Niin. Kun kysymykset olivat liian vaikeita ku haettiin niitä heti.koht. kokemuksia, niitä mitä ei lehdissä kirjoiteta. Arkipäivän asioita. Kaikenlaisia koiria kulkee kaikkialla.

Omat kokemukset ovat arvokkaita. Täälläkin eräs kertoi oman kokemuksensa eräästä täälläkin keskustellusta rodusta: se oli käynyt päälle hänen noutajansa kimppuun, purrut korvasta päästämättä irti. Omistaja oli hakannut koiraansa kepillä päähän. Yksi tarina aggressiivisesta koirasta ja osaamattomasta omistajasta.

Mutta. Tämäkin oli vain yksi tarina. Mitä Sinä sanot kun kuulet/kuulit tällaisen tarinan? No sinä alat mussuttamaan, että no ihmisen vika, ihmisen vika, yksittäistapaus!!!!!1

Tässä rotukeississä tilastot kertovat enemmäin kuin yhden ihmisen kokemukset suuntaan tai toiseen, koska yhdellä ihmisellä on aina rajalliset yhden ihmisen kokemukset. Olisikin mielenkiintoista kuulla Sinulta, että mitä sanottavaa sinulla on tässäkin ketjussa esitetyistä tilastoista, joissa tietyt rodut (esim juuri pittbull) ovat hyvin edustettuina koirien aiheuttamissa kuolemantapauksissa. Juu ei, eivät ne puudelit ja chihut sitten olleetkaan siellä listan kärjessä.

Vierailija kirjoitti:

Mumanjatkekoirien omistajat on niin miestä ja naista koiriensa kanssa, mutta sitten jos jotain sattuu muna kutistuu taas oikeaan kokoonsa. Useammassa noista raatelutapauksista koiran omistussuhteet ovatkin yhtäkkiä epäselviä eikä omistajaa löydy. Omasta toiminnasta ei munaton lähde vastuuta ottamaan. Ei ihme että munanjatke on ollut tarpeen.

Ei omistussuhteella välttämättä ole mitään väliä. Jos omistaja on tiedottanut koiran haltijalle koiran ominaisuuksista, niin koiran haltija on tällöin vastuussa koiran tekemisistä. Eli jos vien aggressiivisen koirani hoitoon ja kerron, että se on sitten aggressiivinen ja annan ohjeet, miten ehkäistään tapaturmia ja koiran hoitajaa toimiikin vastuuttomasti eikä noudata ohjeita (tai osaa ajatella omilla aivoillaan vaikken olisi seikkaperäisiä ohjeita antanutkaan), niin hän on vastuussa jos koira puree jotakuta, en minä.

Vierailija kirjoitti:

Kieltäisittekö myös saksanpaimenkoirat Suomesta, jos haluatte kieltää kaikki rodut ketkä kykenevät tappamaan ihmisen? Erittäin tärkeä rotu mm. poliisilla käytössä.

Ilman muuta kieltäisin muuten kuin poliisikäytössä. Aina pelottaa kun wt tulee nortti huulessa crocseissa ja collareissa tuollaisen kanssa vastaan.

Tiedostan kyllä mihin rotu on jalostettu ja mihin se pystyy. Otin selvää asioista.

Tutustuin koiraankin ennen päätöstä ottaa sitä meille ja valvotusti tutustui lapsiinkin.

Mitä ette ymmärtäneet tässä? Sitäkö että olen tietoinen rodusta ja siitä mihin se pystyy?

Sitäkö että osaan käsitellä koiraani ja kouluttaa sitä?

Sitäkö että tutustuin koiraan henk.koht. ennen päätöstä ottaa sitä meille?

Kuinka moni on ensin viettänyt aikaa koiran kanssa ja tutustunut koiraan ennen päätöstä ottaa sitä saman katon alle?