2500 euroa kulutusluottoa lastenvaatteiden vuoksi - olin tyhmä ja haluan kertoa oman tarinani varoitukseksi muille

Vierailija

Kävi se tyypillinen elämänkulku. Seurusteltiin muutama vuosi, mentiin naimisiin, tulin raskaaksi, jäin pois töistä, saatiin ihana vauva. Vauva-aika oli toki rankkaa, mutta myös heittämällä elämäni ihaninta aikaa. Kun esikoinen täytti vuoden, jätettiin ehkäisy pois ja seuraavasta kierrosta tulinkin raskaaksi. Raskausaikana mies sai työtarjouksen josta ei voinut kieltäytyä, joten muutimme n. 150 kilometrin päähän molempien kotipaikkakunnalta ja ostimme asunnon. Toinen, ihana vauva syntyi.

Hakeuduin jo raskausaikana uudella paikkakunnalla avoimeen perhekerhotoimintaan, koska en tuntenut sieltä ketään. Porukka olikin kivaa ja sain uusia kavereita, osaa kutsun nykyään jopa ystäviksi. En vielä tässä vaiheessa kiinnittänyt siihen huomiota, mutta tuo porukka pyöri melko materialististen arvojen ympärillä. Se hiipi pikkuhiljaa, ensin hurahti yksi ja sitten toinen. Tähän asti olin pukenut lapset ihan tavallisesti, ostanut vaatteet ketjukaupoista ja kirppareilta, omaan makuun sopivia toki.

Noin kaksi vuotta sitten se alkoi kuitenkin iskeä tähänkin talouteen. Muistan vieläkin ensimmäisen askeleen. Ajattelin, että olisi tosi kiva ottaa lapsista joulukorttikuva, jossa molemmilla on Popin raitaa. Tilasin molemmille yläosa-alaosa-setit ja alennusosiosta löysin vauvalle pari kivaa bodya. Vähän nikottelin, kun ostoskorin loppusumma alkoi kakkosella ja oli kolminumeroinen, mutta tilasin kuitenkin.

Ensimmäisen kerran ostin lastenvaatteita osamaksulla n. 1,5 vuotta sitten, kun minun oli PAKKO saada lapsille Mini Rodinin toppahaalarit asusteineen. Tässä vaiheessa budjetti ei enää kestänyt 500 euron kertatilausta, etenkin kun rahaa meni lastenvaatteisiin muutenkin. Mini Rodinista tuli Gugguun ja Papun ohella se the juttu.

Varovaisen arvion mukaan olen kuluttanut lastenvaatteisiin ja trendikkäisiin lastentarvikkeisiin lähemmäs 10 000 euroa kahden viimeisen vuoden aikana. Kaiken suinkaan liikenevän rahan olen käyttänyt lastenvaatteisiin ja olen naimisissa monien osamaksuvälittäjien kanssa. Kun en osannut päättää, mitä väriä tilaisin, tilasin kaikkia. Joskus palautin ne mistä en niin tykännyt, usein en - kun tykkäsin niistä kaikista. Irtisanoin kuntosalikortin, vaikka tykkäsin jumpista kovasti, koska halusin käyttää säästyvät rahat lastenvaatteisiin. Saihan säästyneillä rahoilla yhden Mini Rodinin "onsien" kuukaudessa. Vaihdoin ihan hyvät ja toimivat käytettynä ostetut Brion tuplat Bugaboihin kaikilla herkuilla, koska sellaiset kuului olla.

Pari kuukautta sitten heräsin. En tiedä miksi, mutta jostain syystä katsoin Gugguu Porinoita ihan eri silmin. Mietin, että ei helvetti, ovatko nämä ihmiset tosissaan, jauhavat jostakin trikoorievuista satojen kommenttien mittaisissa ketjuissa. Sitten silmäni rävähtivät auki kunnolla, kun tajusin, että minä en ole mitenkään kesyimmästä päästä tässä hommassa, ehkä päinvastoin. Tunnustin miehelle, vaikka ollakseni rehellinen olenkin vähän katkera siitä, ettei hän muka huomannut mitään. Miten se on mahdollista, kun koti muuttuu postikonttoriksi ja kaksivuotiaalle on kahdeksan erilaista ihan samaa tarkoitusta palvelevaa villamyssyä?

Maksan tuota velkaa pois vielä pitkään, liian pitkään. Olen koko "harrastukseni" ajan maksanut osamaksuja myös pois, eikä luonto vielä anna periksi katsoa, millaisissa lukemissa on pahimmillaan liikuttu. Haluan anonyymisti jakaa tarinani, jotta muut äidit osaisivat tätä onkaloa välttää - lastenvaatteista tulee helposti elämää suurempi asia, jos elämässä ei (lasten lisäksi, tietysti) oikein ole muutakaan.

Sivut

Kommentit (187)

Vierailija

En nyt muuten osaa sanoa mitään, muuta kuin että hienoa että silmäsi avautuivat ennen kuin velkamäärä nousi sellaiseksi ettet siitä olisi selvinnyt.
Mutta siihen ettei miehesi huomannut mitään, niin ei kukaan joka ei harrasta noita lasten merkkivaatteita tiedä minkä hintaisia ne on. En minä ainakaan osaisi vauvan haalarien ja myssyjen määrän perusteella päätellä että jollakulla olisi kymmenien tuhansien velat. Minulle jonkun myssyn hinta on pari euroa, kun sellaisia olen ostanut vain halpisketjuista tai kirppiksiltäkin.

Vierailija

Myönnän välillä ihmetelleeni miten joillan nuorilla työssä käymättömillä mammoilla on varaa pukea lapsensa aina uusiin ja kalliisiin merkkivaatteisiin. Tässä siis selitys, vaatteet hankitaan velkarahalla. 😮

Vierailija

Mulle kävi vähän samalla tavalla, mutta omien vaatteideni kanssa. Ei ole lapsia siis. Osamaksut ovat aika petollisia, kun tuosta noin vain saa mitä vain tavaraa haluaa. Kun annat pikkurillin niin se voi viedä hiljalleen koko käden. Varsinkin jos on elämässä jotain ongelmaa, yksinäisyyttä tai masennusta esimerkiksi, jota paetakseen alkaa ostelemaan liikaa. Sitä kuvittelee maksavansa ne nopeasti pois, mutta oikeasti siihen meneekin yllättävän pitkä aika. Pari kolme vuotta, ja sitten olen vapaa tästä. Sitten en tasan ota enää ikinä yhtäkään osamaksua.

Vierailija

Turha sun on miehelle olla katkera omasta virheestäsi. Olet saattanut huomaamattasi myös selitellä asioita miehelle: "tämä oli alennuksessa" tms. Tuskin ainakaan räväytit koko vaatesaldoa kerralla lattialle ja kysyit, arvaa mitä nämä kaikki maksoivat?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Myönnän välillä ihmetelleeni miten joillan nuorilla työssä käymättömillä mammoilla on varaa pukea lapsensa aina uusiin ja kalliisiin merkkivaatteisiin. Tässä siis selitys, vaatteet hankitaan velkarahalla. 😮

Niin. Minä tosin en ole erityisen nuori ja kävin kyllä töissä ennen äitiyslomia ja hoitovapaita, mutta kuitenkin. En ikävä kyllä usko olevani ainoa, jolle nimenomaan liitto Klarnan kanssa mahdollisti tämän harrastuksen. 

Vierailija

Voi huh... ja mä luulin että mulla on huonosti asiat kun mulla on Me&I:lle noin 200€ lasku... 

Itsellä on neljä kouluikäistä lasta jotka tykkää kovasti Me&I-vaatteista ja niitä on helppo ostaa kun voi kotona sovittaa ja valikoida. Yleensä maksan laskun pois heti, summa on jotain luokkaa 200-300€ mutta en siis osta jos ei sitä ole varaa maksaa. Poikkeuksellisesti ennen joulua ostin myös kummilapsille joululahjoja ja maksoin laskusta vain puolet, toinen puoli sitten tämän kuun lopussa.

Mutta hienoa että olet ap havahtunut ongelmaasi. Rahallahan siitä selviää, mutta ymmärrän kyllä että ottaahan se aivoon kun tajuaa kuluttaneensa ison summan moneen turhuuteen. Noi merkkivaatteet taitaa kyllä käydä kaupaksi kirppiksilläkin että voithan koittaa myydä noita ylimääräisiä poiskin...

Vierailija

Pikkulapsiaikana hukuttaa helposti itsensä. Minun puolisolleni tuli hoitovapaalla peliriippuvuus. Vielä kalliimpi harrastus kuin lastenvaatteet. 

Puolisoni on kuivilla, ja sinunkin laskusi tästä vielä lyhenevät. Pidä huoli itsestäsi, ja yritä löytää elämään jotakin omaa. 

Vierailija

Mutta ajattelepa näin. Nyt kun joka kuukausi maksat tuota turhaan tekemääsi velkaa pois, joka kerta se kirpaisee niin syvältä, että tulee vannottua ettei ikinä enää. Itse kokenut melkein saman, en siis ostellut lastenvaatteita, mutta elin muuten turhan leveetä elämää. Kun sain vihdoin kaiken maksettua, se oli helpotus ja siitä jäi niin syvä muistijälki, ettei se häviä ikinä. Joka kuukausi sinnikkäästi maksoin velkaa pois ja ai miten vitutti joka kerta, mutta maksoin kuitenkin ja vannoin syvästi, että ikinä koskaan milloinkaan en tule olemaan näin tyhmä enää.

Siitä on jo kauan aikaa ja olen onnistunut säästämään rahaa pahan päivän varalle. Kun olin maksanut velan pois, aloin maksamaan samaa summaa joka kuukausi itselleni säästöön. Nyt on säästöinä ja sijoituksina kaksi kertaa niin paljon, mitä alunperin oli velkaa ja nyt alkaa jo hymyilyttää.

Vierailija

Mä olenkin välillä ihmetellyt kun itsepalvelukirpparilla jotkut äidit myyvät kasoittain lähes käyttämättömiä merkkivaatteita. Mulla oli pelastuksena varmaan töihinmeno lapsen ollessa 1v.

Tutustuin tähän lastevaateilmiöön vasta äskettäin kun jäin työttömäksi ja vein lastenvaatteita kirpparille. Käytetystä vauvan merkkipaidasta voidaan pyytää jopa 15 €! Mullakin on jotain merkkejä ja kun laitoin hinnaksi 8 €, niin heti oli ostettu.

Vierailija

Mä olenkin välillä ihmetellyt kun itsepalvelukirpparilla jotkut äidit myyvät kasoittain lähes käyttämättömiä merkkivaatteita. Mulla oli pelastuksena varmaan töihinmeno lapsen ollessa 1v.

Tutustuin tähän lastevaateilmiöön vasta äskettäin kun jäin työttömäksi ja vein lastenvaatteita kirpparille. Käytetystä vauvan merkkipaidasta voidaan pyytää jopa 15 €! Mullakin on jotain merkkejä ja kun laitoin hinnaksi 8 €, niin heti oli ostettu.

Vierailija

Olen huomannut saman joukkohysterian osassa äideistä. Shoppailu tyydyttää tekemisen tarvetta ja kilpailuviettiä. Lisäksi lapselle on helppo ostaa (koot selviä). Itse olen hurahtanut vain kunnon ulkovaatteisiin (joita on vain yksi setti per lapsi ja vaatteet kiertävät, jos se onnistuu). Tämä johtuu siitä, että olen saanut muutamalta eri taholta kiitosta säänmukaisista ja toimivista ulkovaatteista. Saatu palaute siis hivelee ja innostaa minuakin... Sisävaatteet ovat sitä mitä sattuu saamaan helpolla ja halvalla. Yritän pitää siitä kiinni, että turhaan en tuhlaa. Esikoisen ollessa vauva melkein innostuin vaatteista liikaa, mutta onneksi rahapula sai miettimään asiaa. Kulutusluottoa en ottaisi koskaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Mutta siihen ettei miehesi huomannut mitään, niin ei kukaan joka ei harrasta noita lasten merkkivaatteita tiedä minkä hintaisia ne on. En minä ainakaan osaisi vauvan haalarien ja myssyjen määrän perusteella päätellä että jollakulla olisi kymmenien tuhansien velat. Minulle jonkun myssyn hinta on pari euroa, kun sellaisia olen ostanut vain halpisketjuista tai kirppiksiltäkin.

Ei kyse ole veloista, en minä niistä oletakaan että mies tietäisi. Mutta kieltämättä jälkikäteen kyllä toivoisin, että hän olisi vähän kyseenalaistanut, miksi joka ainoalla kauppareissulla piti käydä joko noutamassa tai palauttamassa joku paketti ja miksi vaatehuoneessamme oli varattu kokonainen hyllyllinen tuollaiselle postipakettirumballe. Mutta tietysti olen itse syyllinen, en minä tätä miehelle yritä sen suuremmin vierittää. 

Vierailija

Ei tunnukaan enää yhtään niin pahalta, kun piti ostaa lapselle talvihaalari poikkeuksellisesti luottokortilla.

Oikeasti, en ymmärrä tuota lasten merkkivaatehypetystä. Pitäisi varmaan itse avata joku nettikauppa, jossa myydään lastenvaatteita sikakallilla, niin tie rikkauksiin ehkä alkaisi siitä.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat