8v lapsi kiroilee,haukkuu ja määräilee. Paska äiti fiilis :(
En tiedä mitä olen tehnyt väärin. Meillä on rajoja ja rakkautta. Lapsi saa asioita ja myös häntä kuullaan. Hän kiroilee kokoajan (vittu menkää pois,mee helvettiin,turpa kiinni äiti) Tuossa esimerkkejä. Hän huutaa,karjuu,heittää tavaroita ja nyt kun tuli isältään viikonloppu lomalta viimeksi tuli taas uusi muutos. Hän ei halua minua lähelleen,työntää pois ja yritän halata ja antaa poskelle suukkoa. Tulee todella kamala olo että mitä olen tehnyt väärin. Miksi lapsi on minulle tälläinen? Itkettää tämä tilanne ja olen lapselle puhunut kuinka paha olo tulee hänen puheistaan. Olen kertonut ettei saa kiroilla ja olla ilkeä. Ollaan yhdessä rauhoituttu ja olen pitänyt sylissä,lapsi itkenyt kainalossa. Nyt hän on taas enemmän sisäänpäin kääntynyt minua kohtaan kun isältään tuli. Hän voi huutaa minulle kun kävelen hänen ohi että "äiti" ja katsoi todella ylimielisesti ja vihaisesti minua ja nosti kätensä ylös sekä näytti keskisormea pitkään.... En ymmärrä miksi pienestä pojastani tuli tälläinen ja mitä minun täytyy tehdä. Annan rangaistuksiksi pelikieltoja,legokieltoja,kännykkäkieltoja aina päiväksi kerrallaan. Alan olla loppu tilanteeseen,yksikään asia lapsen kanssa ei onnistu ilman tappelua. Ei hammaspesu,ei syöminen,ei pukeminen. Jokaisesta saan vastauksen "turpa kii"!! Jos puhun lapselle niin hän vaan hokee ja hokee että pidä turpa kiinni,mä en sua kuuntele!
Kommentit (18)
Vaadi lapseltasi hyvää käytöstä tarvittaessa huutamalla. Älä alistu.
Onko köytöksellä yhteyttä isän luona kätnteihin? Mitä siellä isän luona tapahtuu? Milloin erositte?
Sun lapsi purkaa sulle pahaa oloaan eronneet vuoksi. Miten isän kanssa menee? Puhu puhu puhu ja kysy mistä on kyse...
Ekana tuli mieleen vaikuttaako nuo isän luona olemiset poikaan?
Perheneuvola on hyvä paikka jos tilanne on se, ettei omat keinot riitä.
sellasta se lapsen elämä on kun vanhemmat eroavat. omat vanhemmat erosivat ennen kuin ehdin syntyä tähän maailmaan, lapsuuden kuuntelin molemmilla äidin ja isän luona sitä toisten haukkumista.
toivottavasti ei oo vaan oppinut seuraamalla aikuisia ihmisiä tunteiden hallintaansa... :DD
Erosta aikaa jo 5vuotta ja hän ei muista aikaa jolloin olin isän kanssa yhdessä. Aina puhuu että nukkuiko vauvana minun ja miesystäväni keskellä.
Isän luona on aika erilainen meno kuin meillä. Meillä neljä ihmistä ja isän luona vähän enemmän. Olen alkanut miettimään mustamaalaako joku minua lapselle... Isän luona on myös ns vapaa kasvatus ja meillä koitetaan kasvattaa rajoilla.
ap
Isän luona on tapahtunut jotain, mitä lapsi nyt purkaa suhun. Tai sitten kipuilee eroa.
Meidän poika teki samaa kun mieli on paha. Silloin auttoi omaan huoneeseen käskeminen ja juttelu kun oli rauhoittunut.
Sun pitää nyt puhua isän kanssa ja lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
sellasta se lapsen elämä on kun vanhemmat eroavat. omat vanhemmat erosivat ennen kuin ehdin syntyä tähän maailmaan, lapsuuden kuuntelin molemmilla äidin ja isän luona sitä toisten haukkumista.
Erostamme on 5v aikaa ja olemme kaikki neljä aikuista väleissä keskenämme sekä he ovat (isä ja hänen puoliso) vierailleet meillä. Silti isän puoliso selittää lapselle ettei pidä autostani! Miksi ihmeessä sepustaa tuollaista lapselle. Autoni on kuulemma sen näköinen josta hän ei pidä,nyt ei pidä lapsenikaan vaan isän autosta. Hassuinta että autoni on aika paljon kalliimpi kuin isän. Itse en ole koskaan puhunut mitään heidän autoista lapselle..
ap
Vierailija kirjoitti:
Isän luona on tapahtunut jotain, mitä lapsi nyt purkaa suhun. Tai sitten kipuilee eroa.
Meidän poika teki samaa kun mieli on paha. Silloin auttoi omaan huoneeseen käskeminen ja juttelu kun oli rauhoittunut.
Sun pitää nyt puhua isän kanssa ja lapsen kanssa.
Olen yrittänyt puhua mutta isä vain sanoo että kyllä se vielä muuttuu ja kuuluu ikään. Eikä hän halua asiasta keskustella enempää.
ap
Lapsi on todella vihainen. Hän on aggressiivinen ja aivan kuin joku toinen kun suuttuu. Ovet paukkuu,tavarat lentää, hän on niin sisäänpäin kääntynyt ja negatiivinen joka asiaan. Aina pahalla päällä. En tiedä miten aloitan enää keskustelun lapsen kanssa kun olen niin monet kerrat yrittänyt ja yrittänyt mutta pahemmaksi vain menee kokoajan. :(
ap
Hae apua perheneuvolasta.
Älä jätä lasta yksin pahan olonsa kanssa, hän tarvitsee äitiään suuresti.
Kasvaminen on rankkaa! Kovan kuoren alla pieni poika.
Lätärillä naamaan, loppuu tuollainen egoilu. Annat sen pennun hyppiä silmille, saa luvan loppua.
Lapsen isä/hänen puoliso varmaan mustamaalaa sua lapselle :( Tai sit siellä tapahtuu jotain, joka ahdistaa lastasi :/ Voimia!❤️
Hei ap, kirjoitit kuin minun pojastani 9v. Juuri samanlaista käytöstä. Hakeudu perheneuvolaan ja sen kautta lastenpsykiatrille. Pojallamme todettiin neuropsykiatrinen sairaus (tourette). Nyt on aloitettu lääkitys ja kuntoutus. Tilanne on jo parempi, vaikka rankkaa on todellakin ollut. Tsemppiä!
Pahoittelen kaikkia kirjoitusvirheitä..
ap