Saitko kunnon puudutuksen ennen tikkausta synnytyksen jälkeen?
Kommentit (23)
En. Sain ihan hermostua kätilölle etteikö se voinut puuduttaa ensin. Ihme touhua kerran puudus olisi niin helposti saatavilla.
Tikkaus ei tuntunut missään, oli synnytyksen (30 h) lyhin ja mukavin vaihe. Imukuppisynnytys, ponnistusvaihe 2,5 h, gradus II vaginarepeämä, häntäluun murtuma jne.
En. Sattui 10 kertaa enemmän kuin synnytys. Olin varma että tulen hulluksi siitä kivusta. Vieläkin puistattaa.
En saanut. Ilman epiduraalia synnyin, pelkkä ilokaasu käytössä. Tuntui kuin olisi ilman puudutetta ommellut.
Sain hyvän puudutuksen, en tuntenut mitään ja paljon oli ommeltavaa.
Sain synnytyksessä 4.asteen repeämän. Salissa lääkäri ompeli alapäätä vähän kasaan, mutta epiduraalipuudutuksen jämillä mentiin. Ei kyllä juuri sattunut.
Repeämät ommeltiin kunnolla seuraavana päivänä leikkaussalissa spinaalipuudutuksessa.
Vierailija kirjoitti:
En saanut. Ilman epiduraalia synnyin, pelkkä ilokaasu käytössä. Tuntui kuin olisi ilman puudutetta ommellut.
Entäs lapsesi?
En saanut puudutusta. En tajua miksi. Kamalalta tuntui
Siis miten ihmeessä voidaan ommella alapään repeämät ilman kunnon puudutusta? se kipuhan on varmasti aivan järkyttävää.
En saanut. Sattui ihan sikana.
En kyllä saanut ilokaasua lukuunottamatta mitään muutakaan kivunlievitystä synnytyksessä. Mutta toi tiukkaus sattui eniten.
Ekassa synnytyksessä kätilö alkoi vain ronskisti neulalla tuikkia vaikkei mitään selkään menevää puudutetta oltu ehditty missään vaiheessa laittaa. Kaipa se mietti ettei siinä konkurssissa enää tunnu parit tikkaukset. Nostin äläkän kun koski niin pirusti, ja vaadin puudutusta. Syvään huokaillen kätilö sitten suihkautti pari kertaa alapään suuntaan jotain puudutussuihketta ja jatkoi tyynesti hommiaan. Karjaisin siinä sitten kivuissani ihan kunnolla, johon kätilö vaan lakonisesti totesi, että rouva voi ottaa sitä ilokaasua jos ei kestä pientä kipua. Pientä? Voi jeesus sit. Itkeskelin sit maski naamalla sen tikkauksen ajan, kymmenen se sinne niitä kuulemma laittoi.
Toisessa synnytyksessä menikin sitten toosa aivan jauhelihaksi ulkoa ja sisältä. Kätilö sitä aikansa naama norsunveellä vatkasi ja tutki (ei jälleen puudutteista tietoakaan) ja kutsui lopulta lääkärin paikalle. Muistan ikuisesti miten kiitollinen olin,kun nuori naislääkäri tuli hämärässä salissa viereen, otti kädestä kiinni ja sanoi että on tosi pahoillaan, ja tietää että varmasti sattuu, mutta hän joutuu katsomaan mikä on meininki. Kurkattuaan (koskematta) alapäähän hän pyysi heti puudutusaineen, se laitettiin varovasti ja sitten odotettiin tarpeeksi kauan ennen tikkaamista. Aloitettuaan ompeleiden laiton hän pyysi vielää moneen kertaan sanomaam HETI jos tuntuu pahalta niin laittaa sitten puudutetta lisää.
Kolmas olikin sitten sektiolla, ei olis enää paikat kestäneet alatiesynnytystä.
Sitä mä en vaan edelleenkään tajua, että miksi sen puudutteen kanssa kitsastellaan,eihän sitä nyt hitto soikoon kättäkään aleta kursimaan kasaan ilman puudutteita sillä periaatteella että kipu nyt vaan on kestettävä koska käden loukkaaminen sattui vielä enemmän!
Sain, kolminkertaisena. Ensimmäinen annos ei tehnyt mitään vaikutusta, toinen puudutti vähäsen ja kolmannesta lähti viimein tunto. Oli paljon ommeltavaa.
Ongelma on eniten se että kyseinen paikka ei oikein puudu.
Tänäpäivänä laittavat ruiskutettavaa puudutusta sekö piikin. Itse täysin luomusynnytyäneenä tunsin kyllä ompelun hyvin voimakkaasti ja se oli kivuliasta, mutta sen selviää ajatuksella että tämän jälkeen pääsen suihkuun ja rauhaan.
Miten voidaan tikata ilman puudutusta? Järkyttävää! Missä keskiajalla me oikein eletään?
Kolme synnytystä, joka kerran tarvittiin muutama tikki, ja joka kerta ompelu oli synnytyksen eniten sattuvin vaihe. On se jumaliste ihmeellistä, jos naisen alapäätä ei saa puutumaan sen vertaa, ettei ompelu sattuisi. Laitettiin suihketta, laitettiin piikkiä, ei auta. Vetelin sitten ilokaasua ja kiroilin. Ihan älytöntä!!! Vieläkin suututtaa.
Ei koskenut, samalla paikallispuudutteella mentiin, kun synnytyskin.
Mun mielestä ne suikutti jotain puudutussuihketta. Vähän taisi nippasta, mutta ei se siinä kohti tuntunut missään.
Vierailija kirjoitti:
Tikkaus ei tuntunut missään, oli synnytyksen (30 h) lyhin ja mukavin vaihe. Imukuppisynnytys, ponnistusvaihe 2,5 h, gradus II vaginarepeämä, häntäluun murtuma jne.
Onneksi synnytin kaikki lapseni sektiolla, mulle uumoiltiin lantio mittauksissa tuon kaltaista kohtaloa ja suositeltiin sektiota, onneksi suostuin. Joskus voi olla näinkin päin.
En saanut. Epiduraalin jämillä mentiin ja vähän nipisteli tikkien ompelu. Ei kuitenkaan niin paljoa tuntunut, että olisi pitänyt puudutusta pyytää tai huutaa naama punaisena kivusta.
Ja alatiesynnytyksistä siis kyse.