Kaipaan aikaa, kun naiset saivat olla naisellisia, käyttää arkenakin kellohelmaisia mekkoja ja hameita ja korkokenkiä

OT

Feminismin tarkoitus on alunperinkin ollut, että nainen saa päättää itse käykö töissä, vai haluaako olla kotiäiti. Käyttääkö mekkoa vai housuja vai molempia silloin kuin huvittaa. 

Nykyään vaan moni uuvatti kuvittelee, että kun nainen _päättää_ jäädä kotiäidiksi tai _päättää_ pukeutua hameisiin päivittäin, hän näinollen polkee omia oikeuksiaan naisena. EI! Naisen oikeus on ihan itse valita, mitä tehdä elämällään, kehollaan jne! Feminismin tarkoitus on antaa naiselle valta valita itse mitä tehdä, ei niin, että täytyy valita ura tai farkut tms. Älkää hyvät naiset siis polkeko omia oikeuksiamme, vain siksi, että toinen halusi pukeutua kellohameeseen tai jäädä kotiäidiksi eikä pukeutunut jakkupukuun tai luonut uraa kodin ulkopuolella niinkuin sinä teit. Se oli hänen oma valintansa ja sitä feminismi oikeasti on.

Tiedätkö kuinka VALTAVAN työn edellisten sukupolviemme siskot tekivät, jos naisten äänioikeuden ja naisten työllistymisen, sosiaaliturvan yms. eteen, myös sen eteen, että naisina saamme tänä päivänä pukeutua kuten haluamme tässä maassa, eikä nyt vaikka tehdas-/pajatöihin pyörivien rattaiden sun muiden äärelle ei tarvitse liehuvissa hengenvaarallisissa helmoissa purjehtia (koitui monen naisen kohtaloksi ammoin)? Tajuatko että hamepakko on yhä voimassa monissa paikoin maailmaa? Että sut voidaan ruoskia jos nilkka vilahtaa tai esiinnyt oman mukavuutesi vuoksi housuissa julkisesti? Mikään ei estä SUA kulkemasta hameissa vaikka 30 asteen pakkasilla, vain sukkikset sinertävien sääriesi verhoina, niin kuin mummomme joutuivat tekemään ollakseen siveitä ja saadakseen yhteisöjensä hyväksynnän, mutta älä rupea ääneen vinkumaan menneiden aikojen perään tässä kohdin, pliiz.

Vierailija kirjoitti:

Ihan kolmekymppinen nainen olen. Juurikin sitä 50-lukua kaipaan. Eikös silloinkin ollut ihan samanlaisia talvia kuin nyttenkin? Eikös silloinkin talvellakin pukeuduttu hameeseen eikä toppapukuihin niinkuin nykyaikana?

Jotenkin olisi vaan niin ihana pukeutua sellaisiin 50-luvun tyyliin nykyäänkin niin, ettei erottuisi joukosta vaan että se olisi ihan normaalia jokapäiväistä elämää, eikä erikseen mitään "fiftaria" tms.

Ap

Minun äiti oli nuori nainen 50-luvulla ja kulki hame päällä kesät talvet. Hän on kertonut jäätyneistä reisistä ja kylmänkyhmyistä. Kuinka monelle naiselle ne nykyään ovat tuttuja? Äiti on ollut sen jälkeen hyvin arka kylmälle, paleltumia tulee herkästi ja reumatismi vaivaa. Itse en tunne yhtään viisikymppistä, jolla on reumatismi, äidin sukupolvelle se on yleistä.

80-luvulla naisopettajilla oli hameita, myös omilla opettajilla. Ainakin omassa koulussa rehtori määräsi, että naisilla ei saa olla housuja työpaikalla. Yksi päivä lähes kaikki naisopettajat olivat pitkissä housuissa ja eräs opettaja kertoi syynkin: rehtori oli jäänyt eläkkeelle ja hamepakko poistui.

Itse en ole hameihmisiä ja korkokengät sattuvat jalkoihin. Toki sellaisiin pukeutuisin joka päivä, jos mies maksaisi kaikki menot, antaisi minulle riittävästi rahaa omiin menoihin ja kerryttäisi minulle eläkettä. Pukeutumiseni ei ilmeisesti ole miehelle niin tärkeää, etteikö minunkin tienestejä tarvittaisi. Kun maksan itse omat vaatteeni omalla palkallani, niin päätän myös niistä.

Miksiköhän nykynainen välttelee huomiota? Vaikkei pukeutuisikaan hameeseen (mikä on epäkätevää talvella),

voisi silti pukeutua naisellisesti. Tasa-arvo on muuttunut miehisten ominaisuuksien arvostamiseksi niin pukeutumisessa kuin käyttäytymisessäkin. Tasa-arvon vuoksi myös miehillä pitää olla oikeus naisellisuuteen, mutta tähän ei nähdä tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kolmekymppinen nainen olen. Juurikin sitä 50-lukua kaipaan. Eikös silloinkin ollut ihan samanlaisia talvia kuin nyttenkin? Eikös silloinkin talvellakin pukeuduttu hameeseen eikä toppapukuihin niinkuin nykyaikana?

Jotenkin olisi vaan niin ihana pukeutua sellaisiin 50-luvun tyyliin nykyäänkin niin, ettei erottuisi joukosta vaan että se olisi ihan normaalia jokapäiväistä elämää, eikä erikseen mitään "fiftaria" tms.

Ap

Minun äiti oli nuori nainen 50-luvulla ja kulki hame päällä kesät talvet. Hän on kertonut jäätyneistä reisistä ja kylmänkyhmyistä. Kuinka monelle naiselle ne nykyään ovat tuttuja? Äiti on ollut sen jälkeen hyvin arka kylmälle, paleltumia tulee herkästi ja reumatismi vaivaa. Itse en tunne yhtään viisikymppistä, jolla on reumatismi, äidin sukupolvelle se on yleistä.

80-luvulla naisopettajilla oli hameita, myös omilla opettajilla. Ainakin omassa koulussa rehtori määräsi, että naisilla ei saa olla housuja työpaikalla. Yksi päivä lähes kaikki naisopettajat olivat pitkissä housuissa ja eräs opettaja kertoi syynkin: rehtori oli jäänyt eläkkeelle ja hamepakko poistui.

Itse en ole hameihmisiä ja korkokengät sattuvat jalkoihin. Toki sellaisiin pukeutuisin joka päivä, jos mies maksaisi kaikki menot, antaisi minulle riittävästi rahaa omiin menoihin ja kerryttäisi minulle eläkettä. Pukeutumiseni ei ilmeisesti ole miehelle niin tärkeää, etteikö minunkin tienestejä tarvittaisi. Kun maksan itse omat vaatteeni omalla palkallani, niin päätän myös niistä.

Miten saan sellaisen kuvan, että koitat niputtaa korkkarit+hameet tyttömyyteen ja jos miehesi maksaisi menosi, olisit lusmu. Näin karkeasti.

Avarra mieltäsi hieman..

Saahan vieläkin olla.

Harva tuntemani nainen itseasiassa on miesmäinen. No, ei kukaan. Pari käyttää tennareita kyllä toisinaan, mutta ei kai aina tarvitse korkokenkiä pitää.

Mä oon kattonu nyt italialaisia sarjoja, esim "Milanon Naisten paratiisi". Ihan järkyttävän ihanan tyylisiä vaatteita ja asusteita sekä naisilla että miehillä. Just tuollaista fiftarityyliä. Tuon ajan pukeutumisessa on jotain ihanaa omaa tunnelmaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kolmekymppinen nainen olen. Juurikin sitä 50-lukua kaipaan. Eikös silloinkin ollut ihan samanlaisia talvia kuin nyttenkin? Eikös silloinkin talvellakin pukeuduttu hameeseen eikä toppapukuihin niinkuin nykyaikana?

Jotenkin olisi vaan niin ihana pukeutua sellaisiin 50-luvun tyyliin nykyäänkin niin, ettei erottuisi joukosta vaan että se olisi ihan normaalia jokapäiväistä elämää, eikä erikseen mitään "fiftaria" tms.

Ap

Minun äiti oli nuori nainen 50-luvulla ja kulki hame päällä kesät talvet. Hän on kertonut jäätyneistä reisistä ja kylmänkyhmyistä. Kuinka monelle naiselle ne nykyään ovat tuttuja? Äiti on ollut sen jälkeen hyvin arka kylmälle, paleltumia tulee herkästi ja reumatismi vaivaa. Itse en tunne yhtään viisikymppistä, jolla on reumatismi, äidin sukupolvelle se on yleistä.

80-luvulla naisopettajilla oli hameita, myös omilla opettajilla. Ainakin omassa koulussa rehtori määräsi, että naisilla ei saa olla housuja työpaikalla. Yksi päivä lähes kaikki naisopettajat olivat pitkissä housuissa ja eräs opettaja kertoi syynkin: rehtori oli jäänyt eläkkeelle ja hamepakko poistui.

Itse en ole hameihmisiä ja korkokengät sattuvat jalkoihin. Toki sellaisiin pukeutuisin joka päivä, jos mies maksaisi kaikki menot, antaisi minulle riittävästi rahaa omiin menoihin ja kerryttäisi minulle eläkettä. Pukeutumiseni ei ilmeisesti ole miehelle niin tärkeää, etteikö minunkin tienestejä tarvittaisi. Kun maksan itse omat vaatteeni omalla palkallani, niin päätän myös niistä.

Miten saan sellaisen kuvan, että koitat niputtaa korkkarit+hameet tyttömyyteen ja jos miehesi maksaisi menosi, olisit lusmu. Näin karkeasti.

Avarra mieltäsi hieman..

Talvella, liukkailla ja vesisateella saisin olla kotona eikä tarvitsisi värjötellä bussipysäkillä tai raahata kauppakasseja loskassa. Pidän käytännöllisistä vaatteista, joten käytän niitä. Korkkarit jalassa voin istua sohvalla jalat sievästi vierekkäin, mutta en voi olla ne jalassa töissä tai siivota kotona.

Mitä tarkoittaa "tyttömyyteen"? Tyttömäisyyttä vai työttömyyttä? En halua olla työtön enkä ole kovin tyttömäinenkään.

Olisihan se hienoa jos löytäisi naisen joka pukeutuisi aina kuin prinsessa. Ja hiukset myös niin.

Vierailija kirjoitti:

Kaikille kommentoijille, jotka väittävät että nainen saa olla sellainen nykyäänkin, niin ei saa. Jos nykynainen pukeutuu naisellisesti, saa muilta naisilta osakseen vähättelyä ja halveksintaa, katsellaan nenänvartta pitkin, leimataan huoraksi. Hyvä esimerkki tästä ovat virolaiset ja venäläiset naiset. Suominaiset eivät halua että muut naiset näkevät vaivaa ulkonäkönsä eteen. Suominaisen silmissä tällöin nainen alentaa itseään.

Anu Saagim sanoikin hyvin osuvasti: Syy miksi suomalainen nainen ei pidä virolaisista on se että suomalaiset tietävät etteivät pärjää naisina virolaisille.

Tämä kommentti on typerin klisee mitä tämän tapaisissa keskusteluissa aina kuulee ja veikkaampa että perustuu ainoastaan henkilön omiin kuvitelmiin, oikeasti ketään ei täälä kiinnosta miten olet pukeutunu tai laittautunu, saat pukeutua ja laittautua niin kuin haluat, mutta ketään ei oikeasti kiinnosta. Kerran luin jonkun muoti-tyyli asiantuntijan haastattelun(en muista henkilön nimeä nyt) mutta nainen oli ja hän sanoi että täälä suomessa on niin turha laittautua ja pukeutua "viimesen päälle"  ja oon juuri samaa mieltä, kaikki sujuu ilmanki vaikka toppapuvussa, varmasti asiaan vaikuttaa tasa-arvokin, naiset on yhtä tasa vertaisia miesten kanssa ja käyvät yhtä lailla töissä, opiskelevat pitkään , ei täälä "tälläytyminen" ole edellytys millekään. Siksikin se tuntuu niin turhalta.

Ehkä ne kyseiset vaatteet on ihan vitun epäkäytännöllisiä, onkos tuollainen syy ikinä käynyt mielessä? Ei naiset koe mitään eläimellistä vetoa korkkareihin, mekkoihin ja pitkään tukkaan. Ne on tehty epäkäytännöllisiksi ihan syystä.

kyllä minäkin katselin mielummin  tyylikkäitä, gansterimaisia miehiä hattuineen  kuin jotain huonosti istuviin farkkuihin ja huppariin änkeytyneitä kaljupäitä ! aina ei vain saa sitä mitä haluaa.

Siis mitä ihmeen aikaa? What never was? 

Suomessa saat ihan rauhassa pukeutua korkkareihin ja kellomekkoihin milloin haluat. Se, onko se kovin järkevää mukulakivikaduilla ja loskassa ja viimassa, on ihan eri juttu. Mutta siitä vaan :)

Yhyy, naiset ei pistä pystyyn teatteriesitystä miehille ja ne ei tuhlaa rahojaan riepuihin ja maaleihin, yöunet menee :(

äitini  on  hameissa kevät talvet kulkenutta sukupolvea ja on kertonut "kylmyysköhmyistä" sekä jalkoihin kiinni jäätyneistä nailonsukista! kun sai ensimmäisen kerran housut jalkaan, suostui käyttämään hameita  enää vain  juhlissa....

olen voimakkaasti  fiftarityyliä edustava nainen ja  kyllä täytyy sanoa, että tämä on rankkaa!  meikki, hiukset, vaatteet...  rakastan tyyliäni, mutta joskus tahtoisi vain lähteä kauppaan pieruverkkareissa.

mites jos on lyhyt tukka, kellomekko ja tennarit? ;) saako synninpäästön?

Pidän itseäni kauniimpana ja haluttavampana aina hame tai mekko päällä. Housut jalassa minusta tulee sellainen rento hipsterityttö, vaikka olenkin yrittänyt opetella käyttämään ns. asiallisempia vaatteita.

Tilasin juuri uuden pitsi-kellohamemekon. <3

Milloin on säädetty laki, että naiset eivät enää saa pukeutua arkisin naisellisesti? Omasta mielestäni seuraan aikaani ja yhteiskunnallisia asioita varsin tarkasti, mutta tuollaisesta laista tai asetuksesta en ole kuullutkaan.

Missä kaupungissa kaikki kadut on muka mukulakivikatuja?