Vieras nainen tuli haukkumaan 3-vuotiasta Miikaa kaupassa
http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-2000001950690.html
Olen aina miettinyt, että mikä näitä ihmisiä vaivaa, kun kokevat oikeudekseen tulla valittavaan vieraille ihmisille milloin mistäkin julkisilla paikoilla. Tässäkin tapauksessa tuo ilkeä nainen aiheutti jo varmasti muutenkin tarpeeksi stressaantuneelle äidille lisää stressiä ja ahdistusta. Lapsen huuto oli varmasti kivuliasta muiden korville, mutta ei tuossa tilanteessa minkään vieraan tikku perseessä olevan viiskymppisen ämmän torumiset auta. Ihan riippumatta siitä, onko lapsi terve vai ei, ei ole vieraan asia mennä aiheuttamaan huonoa mieltä. Normaalinkin lapsen uhmaikäinen käyttäytyminen on jo muutenkin tarpeeksi hankala ja hävettävä asia aikuiselle julkisissa tiloissa, että eikö se itsessään riitä. Ei nyt tarvitse vielä pahentaa tilannetta.
Kommentit (168)
Tuhmaksi sanominen itkupotkuraivarien jälkeen, ei ole haukkumista. Turhaa numeroa äiti tässä tekee, oli lapsella sitten mikä sairaus tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en tajua miksi lapset pitää raahata kauppaan raivoamaan. Eikö jompikumpi vanhempi voi hoitaa kotona ja toinen käydä siellä kaupassa?
Täydellisessä maailmassa voisi, joo, mutta valitettavasti ei aina ole oikein mahdollista oikeassa elämässä.
Luulin, että siellä on haukuttu jo pataluhaksi. Jos oikeasti on sanonut vain tuhmaksi, niin eipä tuo nyt maata kaada. Siitä taas voi olla montaa mieltä, että kannattaako tuntemattoman tädin mennä välttämättä ripittämään.
Netistä voi tilata ruoan kotiin.
Ja mikä ihme on "adhd-epäily"?
Musta on kummallista kuinka erityislasten vanhemmat eivät (lähes koskaan) tule ajatelleeksi, että se poikkeavasti käyttäytyvä aikuinen voi olla aikuistunut erityislapsi. Ei ne sydroomat iän mukana katoa tai muutu jotenkin ulkonäöstä nähtäviksi.
Eli ymmärrys riittää siihen omaan tilanteeseen, ei toisen.
Ei ole vieraan asia mennä ojentamaan pientä lasta. Ja hitto soikoon, aina ei ole mahdollisuutta jättää lasta kotiin kauppareissun ajaksi.
Ei ne lapset rikki mene jos joku toruu. Itsellä oli pienenä jotkut "valjaat" jotten juoksennellut kaupassa.
Mä en kehtaisi, en ikinä kehtaisi mennä ripittämään pientä lasta ja sen äitiä, vaan sen takia että lapsi huutaa!
Vierailija kirjoitti:
Luin sen kirjoituksen, kunnon somejeesustelua ja nyyhkytarinaa. Otsasuonet rupeaa aina kiristämään näistä lässytyksistä.
Kasvattakaa ne kakaranne kunnolla.
Sä et taida tuntea yhtään lasta jolla on IHAN OIKEASTI ADHD EPÄILY/DIAGNOOSI,en nyt siis puhu mistään ylivilkkaasta jota vaan huvikseen sanotaan adhd-pennuksi. Jos tuntisit yhtäkään tapausta niin sävysi olis vähän toinen. Sen takia kuvittelet kaikkien riehuvien/kiljuvien lasten olevan vaan huonosti kasvatettuja. Ai että ku rupeaa aina otsasuonet turpoomaan sunkaltasista ihmisistä jotka ei tiedä mistä puhuu.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne lapset rikki mene jos joku toruu. Itsellä oli pienenä jotkut "valjaat" jotten juoksennellut kaupassa.
Ei se lapsi välttämättä tajua, mutta aikuisellehan tuo toruminen onkin salakavalasti kohdennettu. Arvaa mikä tunne sillä äidille on? Kyllä se raivoava lapsi jo itsessään riittää äidille, ei siihen tarvitse enää kenenkään tuntemattoman tulla valittamaan ja raivoamaan ja tekemään päivästä vieläkin surullisempaa.
Jos sanoo raivoavaa ja väkivaltaista lasta tuhmaksi niin se nyt ei varsinaisesti ole mikään kohtuuton väittämä.
Toisekseen, itse ainakin ajattelen niin, että mulla ei ole mitään yksinoikeutta torua omaa jälkikasvuani. Jos he ovat tuhmia niin todellakin muutkin saavat siihen asiallisesti puuttua ja sanoa lapselle. Jotkut lapset nolostuvat ja ottavat opikseen enemmän vieraiden toruista kuin oman äidin, koska ovat vieraskoreita. Lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylää.
Tuosta äidistä tulee mieleen vain, että mitenköhän hän mahtaa reagoida myöhemmin kun tuo tenava menee päiväkotiin ja myöhemmin kouluun? Siellä tuollaisesta käytöksestä tullaan varmasti huomauttelemaan henkilökunnan toimesta.
Jonkun olisi pitänyt ottaa myös se täti syliin ja halata, jotta rauhoittuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin sen kirjoituksen, kunnon somejeesustelua ja nyyhkytarinaa. Otsasuonet rupeaa aina kiristämään näistä lässytyksistä.
Kasvattakaa ne kakaranne kunnolla.
Sä et taida tuntea yhtään lasta jolla on IHAN OIKEASTI ADHD EPÄILY/DIAGNOOSI,en nyt siis puhu mistään ylivilkkaasta jota vaan huvikseen sanotaan adhd-pennuksi. Jos tuntisit yhtäkään tapausta niin sävysi olis vähän toinen. Sen takia kuvittelet kaikkien riehuvien/kiljuvien lasten olevan vaan huonosti kasvatettuja. Ai että ku rupeaa aina otsasuonet turpoomaan sunkaltasista ihmisistä jotka ei tiedä mistä puhuu.
Tilaa ruoka netistä, jätä riehuja isälle tai palkkaa hoitaja.
Ei se ole niiden muiden ihmisten syy, se epäily.
Näissä tapauksissa on hyvä keksiä että se on "erityislapsi", josko sillä saisi anteeksi huonon käytöksen ja kasvatuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en tajua miksi lapset pitää raahata kauppaan raivoamaan. Eikö jompikumpi vanhempi voi hoitaa kotona ja toinen käydä siellä kaupassa?
Täydellisessä maailmassa voisi, joo, mutta valitettavasti ei aina ole oikein mahdollista oikeassa elämässä.
Tämä on totta, mutta eikö tapauksen kaltainen poika saa liikaa ärsykkeitä kaupasta?
Kokeilkaapa muuttaa niiden adhd-lastenne ruokavalio, jättäkää pois kaikki viljat, sokeri ja maitotuotteet ja vähentäkää hiilareita. Tehkää itse puhdasta ruokaa, syökää koko perhe yhdessä ja rauhallisesti. Luokaa päiviinne lukujärjestys, jutelkaa lastenne kanssa, antakaa heille aikaa ja vaatikaa hyvää käytöstä. Takaan, että suurin osa saa apua. Ja ne koneet kiinni ja älyluurit takavarikkoon niin lapsilta kuin vanhemmiltakin. Säännöllinen elämänrytmi, paljon liikuntaa ja ulkoilua.
– Keskittymiseni meni kokonaan Miikaan enkä voinut sanoa mitään. Suututti, että pientä lasta tullaan haukkumaan. Miika otti asian illalla itse puheeksi ja sanoi, että naisen pitäisi pyytää anteeksi. Sanoin, että ehkä naisella itsellään oli myös paha mieli.
Siis tämä mamma nimittää tuossa fb-päivityksessään lasta monta kertaa tuhmaksi, mutta kokee asian haukkumisena vasta, kun joku muu niin tekee? Mitäpä jos mamma olisi sanonut illalla pojalleen, että nainen oli siinä oikeassa, että poika käyttäytyi hyvin tuhmasti, joten pojan pitäisi itsensäkin pyytää anteeksi? Jos ja kun poika äidinkin mielestä käyttäytyi tuhmasti, niin eikö silloin olisi aiheellista sanoa se sille pojallekin ja sanoa, että vieras nainen oli oikeassa. Vaikkei itse ko naisen puuttumista pitäisikään tarpeellisena, niin eikö noin kasvatuksellisessa mielessä olisi parempi muistuttaa lasta omasta käytöksestään, kun tämä ottaa asian esiin? Pojan kommentistahan selvästi huomaa, että poika ei itse tajunnut käyttäytyneensä tuhmasti, kun kerran vaati naiselta anteeksipyyntöä. Eikö tuossa olisi pitänyt sanoa lapselle, että tämä oikeasti käyttäytyi tuhmasti, eikä kyse ollut vain vieraan naisen omasta pahasta mielestä?
Ymmärrän kyllä, että ADHD-lapsilla on vaikeuksia kontrolloida käytöstään, mutta kyllä heillekin silti pitää opettaa käytöstapoja. Tässä casessa lapsi käyttäytyi todella tuhmasti, mutta äidin päivityksestä ei käy ilmi, että äiti olisi katsonut tarpeelliseksi lapselle itselleen tätä kertoa. Ainakaan hän ei selvästi katsonut sitä aiheelliseksi siinä vaiheessa, kun lapsi itse otti asian puheeksi ja piti sitä huomauttajaa pahiksena.
Ymmärrän kyllä sen hyvin että lapsen huuto ja raivoaminen voi olla monelle kaikessa äänekkyydessä hyvinkin ärsyttävää.
Mutta sitä en ymmärrä, että vieraan aikuisen ihmisen pitää mennä siihen viereen tollasessa tilanteessa vielä vituuilemaan. Kylhän sen järjenkin pitäs jo sanoa, ettei se auta tai muuta tilannetta mihinkään. Enemmn meteliä tosta vaan syntyy.
Nämä ovat hankalia tapauksia: kenen pitää ymmärtää ja ketä ja kuinka pitkälle..?
Kaupassa raivoava lapsi voi olla psykiatrisesti sairas tai pikkukeisari. Ulkopuolinen ei voi sitä tietää. Normaalin uhmaikämeuhkaamisen tunnistaa kyllä ja osaa erottaa noista. Pikkukeisarien kasvattajien onkin ihan aiheellista joutua toisten paheksunnan kohteeksi ja ymmärtää, ettei muu maailma humppaa pikkukeisarin ympärillä.
Mutta oikeiden erityislasten vanhemmat taas ansaitsevat sympatiat ja tuen sekä avun. Kun lapsi omaa neurobiologisen/ psykiatrisen kehityshäiriön kuten asperger, ADHD, ADD jne niin kamala tilanne se on vanhemmalle muutenkin. Enkä nyt tarkoita diagnoosi huntereita...
Tuttavani lapsi on vaikeasti kehitysvammainen, mutta näyttää normaalilta (ja vieläpä ikäistään vanhemmalta). Tuttavani saa kanssa paheksuntaa paljon. Vammaisen näköistä lasta ja hänen huoltajaansa ymmärrettäisiin paremmin.
Minä en tajua miksi lapset pitää raahata kauppaan raivoamaan. Eikö jompikumpi vanhempi voi hoitaa kotona ja toinen käydä siellä kaupassa?