Jos mies ei nää vaivaa suhteen eteen, rakastaakohan edes minua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näköjään joku jaksaa nyt jankata.. Taidatte itse olla niitä pahimpia jankkaajia, jotka ilmottaa miehelle mitä tulee tehdä, mitä vaatteita pukea jne. Hyvää päivänjatkoa kaikille!

Ap

Sähän täällä jankkaat takaisin ihan yhtälailla. Nimenomaan mun ei tarvitse pyytää osoituksia, koska mies tekee niitä ihan muutenkin ja on tehnyt aina. Sulla taas on mies, joka ei ole ehkä koskaan tehnyt mitään ja nyt päätit että sen pitää muuttua ja alkaa tekemään jotain. Itse siinä tilanteessa varmaan pyytäisin aika suoraan.  

Vai et jankkaa ja vai on hieno mues kotona... :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näköjään joku jaksaa nyt jankata.. Taidatte itse olla niitä pahimpia jankkaajia, jotka ilmottaa miehelle mitä tulee tehdä, mitä vaatteita pukea jne. Hyvää päivänjatkoa kaikille!

Ap

Sähän täällä jankkaat takaisin ihan yhtälailla. Nimenomaan mun ei tarvitse pyytää osoituksia, koska mies tekee niitä ihan muutenkin ja on tehnyt aina. Sulla taas on mies, joka ei ole ehkä koskaan tehnyt mitään ja nyt päätit että sen pitää muuttua ja alkaa tekemään jotain. Itse siinä tilanteessa varmaan pyytäisin aika suoraan.  

Vai et jankkaa ja vai on hieno mues kotona... :D

En väittäny, että en jankkais tai että mun mies olis jotenkin hieno.  Ihan tavallinen se on. Ei sekään mitään yltiöromanttista tee. 

Mä en vaan vieläkään tajua miten suoraan miehelle pitäis sanoa. Eikö se oo aika suoraan sanottu jos sanoo että "haluan lounaalle" . Kyllä mun mielestä tuo on tarpeeksi selvä vihje jopa putkiaivoisellle miehelle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei minunkaan mies erikseen järjestä mitään illallisia. Arjessa hän kuitenkin osoittaa monin tavoin ajattelevansa minua. Hän saattaa esimerkiksi ostella asioita, joita nimenomaan olen sanonut haluavani, siis esimerkiksi kerron että asia x on loppunut ja täytyy ostaa sitä lisää tai että näppäimistöni ei toimi kunnolla. Hetken päästä hän on ostanut, korjannut ne. Pyöräni renkaat hän saattaa käydä pumppaamassa ilman pyytämistä, jos huomaa ilman loppuneen tai jättää auton minun käyttöön, kun tietää, että minulla on myös meno.

Nää on pieniä tekoja, joista kyllä tiedän, että mies välittää minunkin asioista. Ei hän ole kuitenkaan koskaan yllättänyt minua kynttiläillallisella tai millään sen suuremmalla.

Enkä ehkä sellaista kaipaa. Ehkä kaipaisin, jos arjessakaan ei olisi mitään.

Ehkä siis suurempien tekojen sijaan voisitte arjessa tehdä enemmän mukavia, mutta pienempiä yllätyksiä.

ihan hyvä, mutta minun mieheni ei tuollaista tee. 

ap

Niin no sitten päästään siihen, että osoittaako hän välittämistään mitenkään? Ethän sinä taida oikeasti haluta juuri lounasta. Haluat, että hän osoittaa rakastavansa sinua. 

Minun pointtini oli, että ehkä miehesi osoittaa jo rakastavansa, mutta ei sillä tavalla kuin sinä osaisit osottaa. Jos hän ei taas osoita lainkaan, voisit suoraan sanoa siitä, että "hei, haluaisin, että osoitat välittämistäsi enemmän". Koska nyt sanot miehelle haluavasi lounaalle. Ei mies välttämättä tajua mistä siinä on oikeasti kyse. 

Paremmin (minun mielestäni) oli ilmaista asia näin: "hei, mielestäsi sinä et osoita välittämistä juuri lainkaan. Haluaisin, että välittämisen osoituksesi veisit minut lounaalle jonain päivänä NYT TULEVALLA VIIKOLLA, päivän saat valita itse, mutta sen pitää olla nyt maanantain ja perjantain välissä joku päivä. Lisäksi olisi kiva, jos jatkossa osoittaisit paremmin kuinka paljon minusta välität, niinkuin minäkin välitän sinusta, koska olet niin ihana ja komea jne. ". 

Tuosta mies voisi jopa ymmärtää jotain ja siinä on aikaraja. Ole myös iloinen tuon sanoessasi, eikä sillä tavalla jankuttaen ja mököttäen. Välittäminen on mukava asia. 

olen minä siitä sanonut AIKA MONTA KERTAA, että haluan häneltä enemmän yhteistä aikaa. Eikö se näissä teksteissä tule muka ilmi? Minusta on ihan rititävästi, että sanon miehelleni näin: Olisi kiva että veisit minut joskus lounaalle tai järjestäisit kahdenkeskistä aikaa esimerkiksi leffaillan. Minusta se, että minun pitää päättää suurin piirtein viikon päivä ja kellon aika on vähän sama, kuni kaitsisin jotain pikkulasta. Nyt puhutaan kuitenkin yli 30-vuotiaasta miehestä, ei keskenkasvuisesta kakarasta. Sitäpaitsi minusta on aika vähättelevää puhua mieistä tuohon sävyyn. Eikä miehet muka todellakaan osaa mitään järjestää itse? Pitääkö kaikki vääntää rautalangasta ja antaa tarkat kellonajat suurin piirtein. Varmaan minun pitää sitten se lounaspaikkakin järjestää. Juu. ehkä minä järjestän sen sitten! mutta luulen, ettei mieheni edes vaivaudu paikalle. Naurettvaa, että joku oikeasti asettuu tässä asiassa mieheni puolelle. Mielestäni tuo on todella vähäinen asia, mitä olen mieheltäni pyytänyt.

Mitä sä mulle raivoat kun yritän auttaa. Selvästikään sun 30v mies ei osaa järjestää mitään itse ja siksihän sä täällä valitat siitä. Mitä sä niinkun oikeen haluat? Että me täällä vaan haukutaan miestä ja sanotaan että jätä se? Vai että me keksitään joku maaginen tapa järjestää lounasta sulle?

Jos sua haittaa niin paljon sanoa aika niin älä sano. Älä sitten myöskään valita kun se tapahtuu vuoden päästä.

Edelleen painotan sitä, että kannattaa puhua suoraan. Jos sä oikeasti haluat lounaalle tässä kuussa niin luulis että osaisit sanoa sen. Ei, mutta vedetään tyypilliset itkupotkuraivarit "pitää tietää ilman sanomistaaa".

Oot kyllä vähän kummallinen ton puolen valitsemisen suhteen. Teidä pitäis olla molempien samalla puolella, tiimi. Nyt sä haluat vaan kaikki av:lta jotenkin sun puolelle.

Et sä tolleen saa mitään haluamaas.

olipas kyllä melkoinen tulkinta. Ois kiva nähdä tämä matkami luonnossa.