Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kuinka paljon "kehittävää palautetta" siedätte mieheltänne?

Vierailija
26.08.2016 |

Onko "normaalissa" parisuhteessa tapana arvostella toisen tapaa tehdä asioita (ruoanlaitto, siivous, pukeutuminen jne.)?

Kyllästyin kun ex teki niin minulle jatkuvasti, ja ero tuli. Mietin olenko yliherkkä arvostelulle, kun mun mielestä parisuhteessa pitää antaa toiselle tilaa tehdä asiat omalla tyylillään.

Miehen mielestä mulla oli heikko itseluottamus kun en kestänyt kritiikkiä, mun mielestä olisin ollut heikko kynnysmatto, jos olisin jäänyt sitä kuuntelemaan ja tehnyt asiat miehen tavalla.

Miten teillä, kuinka paljon tällaista "kehittävää palautetta" parisuhteessanne jaetaan ja kuinka paljon sitä siedätte? Ja kehittyykö jonkun parisuhde oikeasti tällä tyylillä?

Kommentit (29)

Vierailija
21/29 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jatko kysymys, kuinka paljon itse annatte kritiikkiä, ja kuvittelette, että se on miehelle uusi toiminta strategia?

No ei todellakaan AP!

Kritiikin antamisen tapa vaikuttaa siihen onko siitä enemmän hyötyä vai haittaa. Omasta mielestä yksi vaikeimpia asioita on koittaa neuvoa naista. Munaa ei oikeasti tarvi yrittää repiä irti. Kerta suuttumisesta  opin että ennemmin vaikka kädestä pitäen opastaa kuin sanoo.

Jokaisella niin miehellä kuin naisella on mieltymyksensä ja jos haluaa oikeasti todella hyvää niin asioista täytyy voida kertoa. Tuo kritiikki on arvostelua ja siksi väärä tapa sanoa ihmiselle josta tykkäät.

Naisille yksi pyyntö. Älkää pakottako shoppailemaan kanssanne vaatteita. Se on oikeasti kidutusta.

Tähän on pakko kommentoida, että en ois edes halunnut miestä vaatekauppaan, koska hän halusi valita vaatteet puolestani. Mun valitsemat piti ensin hyväksyttää hänellä. Eli olin oikeasti aika ahtaalla.

Tuntui että halusi päättää kaikesta ihan vaan periaatteesta, eikä siksi että mun tavassa olisi ollut hänenkään mielestä vikaa. Kyse oli siis enemmänkin vallankäytöstä ja kontrolloinnista kuin tavallisesta nalkutuksesta.

Edelleen mietin, että oisinko pärjännyt tän miehen kanssa, jos olisin ollut vahvempi ja laittanut kovemmin vastaan, ollut vähemmän mieliksi. Mutta kun en vaan halua olla parisuhteessa vahva ja kova, vaan herkkä, pehmeä. Ja haluan olla mieliksi! Mutten itseni kadottamisen hinnalla.

T:ap

Vierailija
22/29 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä ketju sai mut miettimään omaa suhdettani. Olen tosi kärkäs tuomaan esiin aina sen, mikä on kantani ja mitä itse tekisin. Myönnän, että olen kuumottava silloin, kun olen varma siitä, että joku asia olisi hyväksi.

Ehkä se kumppanuus ei toteudu hyvin silloin, kun toinen kuitenkin melkein vaatii toista toimimaan tietyllä tavalla. Että voin olla vaikea kumppani, kun en näissä tilanteissa ekana tuo sitä esiin, että tuen toista, vaan toitotan sitä omaa näkemystäni. Vaikka siis myös yleensä haluan tukea toista. Siinä voisin kyllä tehdä paremmin.

Onneksi mieskin tuo esiin myös näkemyksensä ja sen, miten toimisi ja minua se ei haittaa, koska itse mielipiteeni sanovana hyväksyn täysin tämän.

Ja vaikka molemmat yleensä sanoo, miten toimisi, ajattelen kyllä, että jätän itse tilaa toiselle vielä. Että ymmärrän kyllä, että on monia asioita, joissa toinen voi tehdä miten parhaaksi näkee. Itse myös kyllä myönnän, jos toisen näkemys oli parempi ja muistan sanoa vielä perästä päinkin, että "olit tässä asiassa oikeassa".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/29 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olet elänyt hetken suomalaisen miehen kengissä.

Mites meni se hyvä neuvo, että älä tuo edellisen suhteen taakkaa uuteen suhteeseen? Jos mies on tuollaista kokenut, se ei oikeuta olemaan sen vuoksi mulkku uudelle naiselleen. Taasko yritetään sysätä vastuuta omasta käyttäytymisestään muille?

Vierailija
24/29 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En siedä lainkaan "kehittävää palautetta" eli arvostelua/yritystä muuttaa toista.Mies sanoi joskus,että haluaisi kunnon "hamppuemännän",jolla on rastat ja tykkää polttaa pilveä.Siitä sitten vain etsimään sitä emäntää,minä en sellaiseksi muutu.

Vierailija
25/29 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se kritisoi,se huomauttelee epäsuorasti.."Pitäis keretä siivoon jääkaappi".."pitäis keretä kattoon noi pyykit"...Sitten ei itte tee mitään mut huomauttaa useaan kertaan..jos en tajua,rupee riehuen touhuamaan..äitensä kasvatti..

Toi on ehkä rasittavinta ikinä! "Roskis alkaa näyttää vähän täydeltä..." jne. Ärsyttää tollaiset vihjailut! Jos on aikaa ja energiaa vihjailla niin sitten on myös aikaa ja energiaa hoitaa homma! ARRGH!

Mun mies tekee tota myös! Tyylin:"Täällä pitäisi kyllä imuroida."Kyllä hänkin varmaan tietää missä on siivouskaappi ja miten imuri toimii -.-

Vierailija
26/29 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tätä mietin vielä: olisiko pitänyt antaa uusi mahdollisuus? Kun mies kuitenkin yritti lopettaa ja osin lopettikin tuon asioista huomauttelun.

Ei tuntunut sitä vaan käsittävän, että miksei saa huomautella ja "kehittää" minua, vaan lopetti ainoastaan koska näki miten ärsyynnyin ja loukkaannuin. Olisi siis ehkä jatkanut jos olisin taas antanut saumaa, ja jos olisi saanut enemmän valtaa minuun naimisiinmenon tai yhteisen lapsen kautta.

En jäänyt ottamaan selvää, miten olisi käynyt... Ehkä mies ois siitä höllännyt otettaan tai sitten olisin nyrkin ja hellan välissä... Jäi kyllä kovasti mietityttämään tämä ja omakin osuuteni tämän suhteen dynamiikkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/29 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

^ ap

Vierailija
28/29 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hah, tuttua. Nykyään harvoin ärsyynnyn, koska muutin asennettani. Tässä eräänä päivänä mies oli vapaapäivänään tehnyt hyvää ja hyödyllistä hommaa vessassa lavuaarin alakaapin kimpussa. Oli sitä varten joutunut tyhjentämään kaapin, että pääsi putkiin käsiksi. Kun tulin töistä, mies viittasi näihin kaapista tyhjennettyihin tavaroihin, että nuo varmaan pitäisi laittaa takaisin. Naurahdin ja sanoin että siitä vaan, saa suorittaa.

Samaa tyyliä olen käyttänyt isääni, jos hän on alkanut huomauttelemaan nurmikon leikkuusta, haravoinnista tms. Että työkalut ovat tuolla, saa tehdä jos alkaa liikaa ahdistaa. Mitä mokomasta suuttuu.

Samalla vaivalla olen alkanut itsekin opetella tekemään joitakin asioita joissa olen ollut laiska, keskustelemaan miten asiat kenenkin mielestä kannattaa tehdä, ja antanut tekijän sitten päättää miten haluaa homman hoitaa. Kunhan tulee hoidetuksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/29 |
26.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hah, tuttua. Nykyään harvoin ärsyynnyn, koska muutin asennettani. Tässä eräänä päivänä mies oli vapaapäivänään tehnyt hyvää ja hyödyllistä hommaa vessassa lavuaarin alakaapin kimpussa. Oli sitä varten joutunut tyhjentämään kaapin, että pääsi putkiin käsiksi. Kun tulin töistä, mies viittasi näihin kaapista tyhjennettyihin tavaroihin, että nuo varmaan pitäisi laittaa takaisin. Naurahdin ja sanoin että siitä vaan, saa suorittaa.

Samaa tyyliä olen käyttänyt isääni, jos hän on alkanut huomauttelemaan nurmikon leikkuusta, haravoinnista tms. Että työkalut ovat tuolla, saa tehdä jos alkaa liikaa ahdistaa. Mitä mokomasta suuttuu.

Samalla vaivalla olen alkanut itsekin opetella tekemään joitakin asioita joissa olen ollut laiska, keskustelemaan miten asiat kenenpkin mielestä kannattaa tehdä, ja antanut tekijän sitten päättää miten haluaa homman hoitaa. Kunhan tulee hoidetuksi.

Meillä miehen nalkuttamisessa ei koskaan ollut kyse siitä, että multa olisi jäänyt jotain tekemättä tai olisin ollut laiska. Tein koko ajan hommia ja tein parhaani, mutta mies halusi päättää miten teen. Vaikka tein hyvin, niin olisi pitänyt tehdä miehen tavalla. Kaikki. Mulla ei olisi saanut olla siis itsenäisyyttä tai valtaa asioihin, siltä tuntui.

Ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä viisi yksi